Sebastian Pulkkinen, Jonne ja Emmi Helppi sekä Joonas Alatorvinen
 








 

Tulevaisuuden kylä

Neljässä päivässä nuorempien oppilaiden tekemänä syntyi neljä neliömetriä tulevaisuuden kylää. Se rakentui savesta, paperimassasta, pahvirasioista, maitotölkeistä, kankaista ja ties mistä. Aluksi esimerkiksi savesta muokkautui kylläkin kaikenlaista aiheen ulkopuoleltakin, koska kaikki eivät olleet tehneet aiemmin savitöitä.

Lasten visioimana Nellimin kylässä, tai kaupungissa on viiden kymmenen vuoden kuluttua kerrostaloja, kaksi hotellia, poliisiasema, ostoskeskus, sähkövoimalaitos, kauppoja (mm. Hennes & Mauriz –vaatekauppa), sairaala, vesitorni, Nellimin neula –näkötorni, upea hiekkaranta, sekä hissiputki ja kaksikerroksinen lontoonbussi.

Isompien luokka-asteiden käsistä ryöstäytynyt (?) kyläproggis tuotti fiktiivisen käärmekaupungin, jossa käärmeet, eli "styroksmatoset" olivat vallanneet koko kylän. 
No, pääasia, että kaikilla oli hauskaa väreillä läträtessä ja kaikki saivat toteuttaa itseään ja olla luovia.
Lasten kylävisiosta ja jutuista voi vetää varovaisia johtopäätöksiä. Tekemistä kaivataan. Teini-ikää lähestyvät tytöt kaipasivat vaatekauppoja ja toimintaa ikäisilleen: "Täällä ei tapahu ikinä mittään, paitsi sillon kun ********* ajaa kännipäissä traktorilla ojaan." 

Oppilaiden visioihin lie vaikuttanut myös ala-asteen parisen viikkoa ennen kurssia  tekemä Helsingin matka, jonka aikana tytöt olivat mm. shoppaileet H&M:ssa sekä muissa kaupoissa. Myös Linnanmäki oli ollut Helsingin matkan kohokohtia, ja sitäkin kaivattiin Nellimiin, vaikka kukaan lapsista ei sitä ehkäpä käytännön teknisistä syistä tulevaisuuden kylään rakentanut.

Toisaalta oppilaiden jutuissa tuli esille puhtaan luonnon merkitys: "Täällä voi hengittää raitista ilmaa" ja "On kivaa kun voi asua keskellä kylää ja on poroja". Jotkut lapsista ovat poromiesperheistä, ja olivat kurssiviikon aikana mukana myös vasanmerkitsemisessä. Jonkun aidalla oli käynyt karhukin ja vienyt vasoja.

Seuraava sivu >>