Lapin yliopiston yhteinen tutkijakoulu

Lapin yliopistossa tehtiin vuonna 1998 tärkeä ratkaisu tutkijakoulutuksen suhteen. Tuolloin perustettiin Lapin yliopiston yhteinen tutkijakoulu, joka suunnittelee, koordinoi ja järjestää yliopiston kaikille tiedekunnille ja Arktis-tutkijakoululle yhteistä tutkijakoulutusta. Ratkaisun voi ymmärtää "graduate school"- ajattelutavan soveltamiseksi yliopistotasolla.

Ratkaisun myötä tutkijakoulutus on rakentunut
* systemaattisesti monitieteelliseksi toiminnaksi
* tutkijakoulutukselle on pystytty luomaan yliopistotasoisia strategisia linjauksia ja käytäntöjä sekä ohjeistuksia
* tutkijakoulutus ja yliopiston tutkimusstrategia tukevat toisiaan
* tohtorituotantoon on tullut yksi luonteva laadunvarmistuksen keino
* yliopisto on pystynyt yhdistämään tutkijakoulutusresurssinsa siten että se pystyy tarjoamaan harvinaisen laajan opetusohjelman menetelmällisistä kursseista tutkimusetiikkaan ja yleisempiin tieteenfilosofisiin kysymyksiin liittyen unohtamatta erilaisia kirjoittamiseen, tiedottamiseen tai projektihallintoon liittyviä käytännöllisiä kursseja.

Talon tutkijakoulu sijaitsee itsenäisenä yksikkönä menetelmätieteiden laitoksella, joka on koko yliopistoa palveleva yksikkö.

Tutkijakoulutuksellisia innovaatiota ja toimintaperiaatteita

Talon tutkijakoulun toiminnan suunnittelun perusideana on ajatus siitä, että tutkimusen laadun takaamiseksi tarvitaan tutkijan ammattitaitoa, tutkimuksen tekemisen eri vaiheita sekä tutkimusyhteisön toimintaa tukevia toimintatapoja perinteisen "kouluttamisen" sijasta.

Tutkijakoulu "opettaa" parhaiten vastaamalla tutkimuksen ja tutkijoiden tarpeisiin ja toimimalla sitoutuneena tutkimusyhteisönä. Omalta osaltaan sen ohjelma pyrkii  vahvistamaan jatko-opiskelijoiden identiteettiä ja osaamista tutkijoina ja sen kautta myös edistämään tutkimusten valmistumista ja uusien tutkimusprojektien syntymistä. Tutkijakoulutuksen järjestämisen ideologia on siirtynyt väitöskirjoista tutkimuksellisen ammattitaidon sekä tutkimuksen tekemisen tukemiseen.

Siksi tutkijakoulun ohjelma koostuu
- Tutkimuksen eri vaiheita tukevasta kurssituksesta (esim. datasessiot)
- Ammatillisen osaamisen rakentamisesta (esim. erityyppiset kirjoittamiskurssit eri kielillä)
- Kohdennetuista, intensiivisistä tutkimuskursseista esim. menetelmiin, metodologiaan ja tieteenfilosofiaan liittyen
- Virikeluennoista ja niiden yhteydessä olevista tutkimusseminaareista
- Projektihautomoista ja tutkijatapaamisista

Sama ajatus toteutuu talon yhteisen tutkijakoulun opetustarjonnassa myös kurssien muodoissa. Opetusmuodot on suunniteltu siten, että "opettamisen" sijaan annetaan ja saadaan systemaattista ammatillista palautetta tutkimuksellisista taidoista ja tutkimuksen etenemisestä.
Kursseissa suositaan luontevaa integrointia siten että esim. tutkimukselliset taidot ja kirjoittamisen ja esittämisen taitojen tai kielitaidon kehittäminen on integroitu toisiinsa. Osaltaan opetusmuodot rakentuvat sen varaan, että jatko-opiskelijat itse toimivat tutkimusyhteisönä - toistensa vertaisohjaajina.

Edellä kuvattu toimintatapa kiteytyy ehkä parhaimmin sanoihin toiminnallisuus, vuorovaikutteisuus ja tutkimuksellisuus.  Tutkimuksellisuuden korostus näkyy myös opettajarekrytoinnissa. Lähes kaikki opettajat ovat väitelleitä tutkijoita tai ammattitutkijoita mikä korostaa opetuksellisten kohtaamisten tutkimuksellista luonnetta.

Tutkijakoulun opetuksessa ja toiminnassa toteutetaan systemaattisesti monitieteellisyyden periaatteita. Kurssit ovat avoimia kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Monitieteellisyys huomioidaan opetuksessa myös sosiaalisen toiminnan osana.  Tutkijakoulun järjestämien tutkijatapaamisten tavoitteena on juuri monitieteisten, sisällöllisesti mielekkäiden tutkimusprojektien mahdollistaminen. Tutkijakoulu pyrkiikin olemaan aktiivinen tiedeyhteisön ylläpitäjä ja luoja.

Tutkijakoulu pyrkii myös systemaattisesti kansainvälistymiseen ja kansainvälistämiseen toteuttamalla toimintatapaa, jossa kansainväliset tutkijaopettajat ja heidän johdollaan järjestetyt pienimuotoiset seminaarit tulevat räätälöidysti osaksi tutkijakoulutusta. Tutkijoita rohkaistaan lähtemään tutkijavaihtoon ulkomaille ja kehittämään omia valmiuksiaan monikulttuurisen tutkimustiedon ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Tässä yhteydessä tutkijakoulun "opetus" on pikemminkin tutkijoiden tukemista tarvittavien yhteyksien hankkimisessa ja erilaisten hakemusten tai dokumenttien tekemisessä.

Tutkijakoulun opetusohjelman laajuus ja kattavuus ulottuu tieteenfilosofiasta ja tietoteoriasta erilaisten metodisten taitojen ohella hyvin käytännöllisiin asiantuntijana esiintymisen taitoihin. Tämän avulla jatko-opiskelijalla on aidot mahdollisuudet tulla tiedon tuotannon ammattilaiseksi ja toimia asiantuntijan erilaisissa rooleissa. Kurssimuotoisuus ja tiettyjen kurssien toistuvuus mahdollistaa myös hyvin erilaisia polkuja tutkijauralle. Yksi tutkijakoulun toimintaperiaatteista onkin erilaisuuden sieto ja sen huomioiminen kurssien aikataulutuksessa ym.

Tutkijakoulu ja yliopiston yhteisten toimintakäytäntöjen luominen

Talon yhteinen tutkijakoulu Lapin yliopistossa on asemassa, jossa se pystyy vastaamaan yliopiston yleisiin tarpeisiin ja reagoimaan laitosten tarpeisiin.  Tutkijakoulun yksi keskeinen idea onkin ollut yhteisten, strategisesti tärkeiden toimintakäytäntöjen luominen, joita ns. tutkijakouluryhmä eli yliopiston tiedekuntia ja jatko-opiskelijoita edustava tutkijakoulutuksen suunnitteluryhmä on laatinut. Yhtenäiset ohjauksen periaatteet, ohjeet väitösprosessin etenemisestä, HOPSien rakenne ja niiden käyttöönotto kuin myös tutkimusstrategian kannalta tärkeiden visioiden esiin nostaminen ovat tästä esimerkkejä.

Tutkijakouluratkaisun erityisyys on  siinä, että se tukee tiedekuntia tohtoritutkintojen saavuttamisessa. Samalla se koordinoi tehokkaasti yliopiston tutkijakoulutusresursseja ja toimii laadunvarmistuksena sekä käytäntöjä luomalla että opetusta järjestämällä. Vaikka päävastuu tutkijakoulutettavista onkin laitoksilla ja tiedekunnilla nostaa ratkaisu tutkijakoulutuksen ja siten myös jatko-opiskelijoiden laadun koko yliopiston yhteiseksi asiaksi.