Projektin tutkijat

YTM Mervi Auttin mikrohistoriallisen tutkimuksen kohteena ovat Rovaniemellä eläneet valokuvaajasisarukset Lyyli ja Hanna Autti, jotka olivat 1920-luvun "uusia" naisia. Tutkimuksen - jonka aineisto koostuu pääosin valokuvista - tavoitteena on purkaa kliseitä, eksotisointia ja kohteena olemista sekä määritellä niitä marginaalista ponnistavia kulttuurisosiaalisia voimavaroja, joihin Auttin neitien toiminta ja mahdollisuudet naimattomina naisina ja valokuvaajina perustuivat. 1920-luvun Rovaniemi antoi neideille mahdollisuuden toimia, ja heidän voimaantumisensa näytti suuntaa yhteisölle, jossa he elivät. Mervi Auttin ohjaajina toimivat professori Marja Tuominen ja professori Päivi Naskali.

Mervi Auttin väitöskirja "Etsimessä neitikulttuuri. 1900-luvun alun valokuvaajanaisia Rovaniemellä" tarkastettiin Lapin yliopistossa 8.5.2010. Vastaväittäjänä oli dosentti Tutta Palin Turun yliopistosta.

YTT Petri Koikkalainen tutkii presidentti Urho Kekkosen (1956-1981) tapaa nostaa esille pohjoisen asukkaita ja samastaa itsensä heihin poliittisissa kirjoituksissaan ja vapaa-ajan harrastustensa kautta. Kekkonen toimi valtaeliitin sisällä, mutta siitä huolimatta hän pyrki rakentamaan itsestään kuvan, joka ainakin symbolisesti liitti hänet "alkuperäiseen kansaan" ja sen hyveisiin. Lapin kannalta tällä oli monenlaisia vaikutuksia: taloudellisesti ja imagonsa houkuttelevuuden kannalta maakunta ja sen ihmiset luultavasti hyötyivät lisääntyneestä mielenkiinnosta. ("Pohjoisuus" kuitenkin valjastettiin palvelemaan myös sellaisia poliittisen yksituumaisuuden vaatimuksia, joilla ei alun perin juurikaan tekemistä Lapin itsensä kanssa.)

FM Riitta Kontio tarkastelee tutkimuksessaan Tutun ja vieraan välissä. Erilaisuus emansipatorisena voimavarana Pohjoiskalotin meänkielisten, kveenikielisten ja pohjoissuomalaisten kirjailijoiden tuotannossa, mitä ovat ne toiminnan ja vastarinnan strategiat, joilla ulkoisesti dominoivaan kulttuuriin assimiloitunut vähemmistö, ehkäisee sulautumisen valtakulttuuriin ja rakentaa yksilön ja yhteisön identiteettiä sekä millaisia ehtoja aika ja paikka asettavat vähemmistön olemassaololle.

FT Pälvi Rantala tarkastelee tutkimuksessaan sitä, millaista merkitystä kylähullulla on yhteisölleen sekä omana aikanaan, konkreettisena henkilönä, että myöhemmin kertomusperinteessä elämään jääneenä myyttisenä hahmona. Oletuksena on, että yhteisö tarvitsee kylähullua emansipaation välineeksi kollektiivisen itseymmärryksensä muodostamiseen. Pälvi Rantalan väitöskirjaohjaajana toimivat professori Marja Tuominen ja professori Seija Tuulentie.

Pälvi Rantalan väitöskirja "Erilaisia tapoja käyttää kylähullua. Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle" tarkastettiin Lapin yliopistossa 23.5.2009. Vastaväittäjänä toimi FT Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.

Hankkeen etusivulle