KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ KUVAUSTEKNIIKASTA:
HUOMIOPISTE:
-
Huomiopiste on se piste johon katsoja katsoo kuvassa, esiintyjän kasvot,
liikkuva auto tms. toimiva kuvan osa.
-
Huomiopiste tulisi sijoittaa ns. kultaisen leikkauksen leikkauspisteisiin
tai kokonaissommittelullisesti luontevasti - kuvasta löytää
heti kuvan toimivan osan.
-
Huomiopisteessä ei saa olla liian suurta muutosta peräkkäisissä
kuvissa samaa aihetta tai henkilöä samassa ajassa ja paikassa
kuvattaessa - täten saavutetaan kerronnallinen jatkuvuus.
-
Tärkeää muuttaa huomiopistettä kerronnan edetessä.
-
Huomio kiinnittyy helpoimmin ylös vasemmalle, vaikeimmin alas oikealle
- kuvan luonnollinen lukusuunta.
-
Huomio kiinnittyy helposti myös liikkeeseen.
-
Äänikin voi muodostaa huomiopisteen (puhelin soi - missä
puhelin?).
SUOJAVIIVA:
-
Suojaviiva tarkoittaa sitä että peräkkäisissä
otoksissa toiminnan tai liikkeen suunta pysyvät koko ajan samoina.
-
Yleensä katseen suunta muodostaa suojaviivan.
-
Myös liike muodostaa suojaviivan itsensä suuntaisesti.
-
Valon tulosuunta muodostaa suojaviivan.
-
Kääntymiset ja suunnanmuutokset on parasta näyttää.
-
Suoraan edestä tai takaa kuvatut otokset ovat neutraaleja ja ne voidaan
leikata kummaltakin puolelta suojaviivaa kuvattuihin otoksiin.
-
Suojaviiva voidaan ylittää kamera-ajolla.
Haastattelu:
SOMMITTELU:
-
Kuvan rakentamien kohteesta ja sen ympäristöstä.
-
Sommitteluun liittyvät: rajaus, huomiopiste, kohde ja sen sijoittuminen.
-
Sommittelulla saadaan aikaan syvyysvaikutelma:
-
Kamera-ajolla voidaan korostaa kolmiuloitteisuuden vaikutelmaa.
-
Sommittelun avulla saadaan kohde muodostumaan kuvan tärkeimmäksi
elementiksi ja sommittelun avulla ohjataan katsetta niin, että kohde
on helposti löydettävissä - diagonaalit.
-
Ihminen pystyy havaitsemaan 5 - 6 erillistä kohdetta yhdellä
kertaa. Mitä enemmän kuvassa on liikettä, sitä vähemmän
kohteita voidaan havaita.
-
Mieluiten vain yksi pääkohde. Pääkohde on esimerkiksi
puhuva tai toimiva ihminen.
-
Mitä enemmän kohteita on, sitä vaikeammaksi tulee niiden
sommitteleminen.
-
Myös kuvien kesto liittyy sommitteluun - jos kuvassa on paljon yksityiskohtia
on sen kestettävä kauemmin kuin jos siinä on vähän
yksityiskohtia. Lisäksi on otettava huomioon se, mitä kuvalla
halutaan sanoa.
-
Sommittelu on myöskin kohteen sijoittamista ympäristöön
siten, että katsoja elää tunnelmassa mukana ja vaistoaa
sen vaikkei tiedäkkään mistä se johtuu; esimerkiksi
yleiskuva ja yksinäisyys.
ANALOGINEN KIELI:
-
Esineillä ja asioilla on ohjelmassa oma viestinsä mutta sen lisäksi
ne voivat välittää katsojalle tietoa esimerkiksi kohteen
yhteiskunnallisesta asemasta, terveydellisestä tilasta ja sosiaalisesta
suhteista.
-
Jokaisessa kuvassa nähdään sekä enemmän, että
vähemmän kuin mitä siinä objektiivisesti on. Tähän
vaikuttavat katsojan omat kokemukset, looginen ajattelu sekä tunteet.
Katsoja suorittaa jatkuvaa valintaa, jolloin huomaamatta jäävät
seikat, joita katsoja ei tunne tai jotka kuvan aistimishetkellä ovat
epäolennaisia.
Kaksi miestä:
-
Hyvät vaatteet = rikas.
-
Huonot vaatteet = köyhä.
LIIKKEEN SUUNTA:
Kuvaa luetaan lineaarisesti ajan suhteen samalla tavalla kuin esimerkiksi
kuvasarjaa, jossa kuvat etenevät toistensa suhteen lukusuunnassa vasemmalta
oikealle.
Kohtaaminen:
Eroaminen:
Maantieteellinen liikkeen suunta:
-
Idästä länteen Lännestä itään:
-
Pohjoisesta etelään Etelästä pohjoiseen:
ylös:
alas:
-
Kuvan alapuoli kestää enemmän painoa kuin yläpuoli
(potentiaalienergia), oikea enemmän kuin vasen, koska kuvaa luetaan
vasemmalta oikealle. Liike pyrkii tapahtumaan "luonnostaan" alas
ja oikealle (oikeakätinen kuvan lukutapa).
-
Oikealle suuntautuva liike johtaa kohti kotia ja sidonnaisuutta ja sen
päämääränä on lepo. Yleensäkin helpompi
kulkusuunta.
-
Vasemmalle suuntautuva liike johtaa kaukaisuuteen, pois tutusta ympäristöstä
kohti seikkailua - vastavirtaan:
Jätä liikkeelle tilaa -> liike saa suunnan:
Jätä katseelle tilaa -> katse saa suunnan:
Peräkkäiset kuvat kuuluvat yhteen:
RAJAUSVIRHEITÄ:
Rajaus, klaffi- , valaisu- ym. virheet voivat toimia ohjelmassa efekteinä,
mutta normaalissa kerronnassa niitä tulisi välttää.
Kohde nojaa kuvan reunaan (muista 10%:n suoja-alue televisiokuvassa):
Terävä taustan linja leikkaa kohteen pään:
Kohde on rajattu kaulasta:
Kohteesta kasvaa esineitä:
KLAFFIVIRHEET:
Klaffivirheet ovat kerronnallisia hypähdyksiä joissa katsojan
ajan ja paikan taju häiriintyy.
Liian pieni kuvakoon muutos:
-
Seuraa hypähdys kuvassa, koska kuvat ovat liian samanlaiset - minimissään
kaksi kuvakokoa.
Liian suuri kuvakoon muutos:
-
Ajan ja paikan taju häviää - maksimissaan viisi kuvakokoa.
Liian pieni kuvakulman muutos:
-
Hypähdys, koska kuvat ovat liian samanlaiset - muutos tulisi olla
> 30 astetta.
Liian suuri kuvakulman muutos:
-
Saattaa sekoittaa ajan ja paikan jatkuvuuden taustan muuttuessa liian rajusti.
LIIKKEESEEN LEIKKAAMINEN:
-
Jos kohde ensimmäisessä otoksessa juoksee ja toisessa kävelee,
tapahtuu häiritsevä muutos - juoksija menettää nopeuttaan.
Liikkeen nopeuseroista johtuva virhe voidaan välttää sillä
että katsojalle näytetään nopeuden muutos.
-
Toinen mahdollisuus on käyttää hyvin tiivistä kuvakokoa
liikkeen laadun muutoksen väliin - katsojalle annetaan mahdollisuus
loogisesti muuttaa liikkeen laatua. Katsojaa voidaan myös hämätä
käyttämällä ns. välikuvaa, toimintaan suoranaisesti
liittymätöntä täytekuvaa, esimerkiksi kuuntelevaa ihmistä.
-
Huomiopisteen pitäisi siirtyä liikkeen suuntaan jotta kerronnallisesti
päästäisiin myös lähemmäksi liikkeen päätepistettä.
-
Huomiopisteeseen vaikuttavat myös liikkeen laatu ja suunnanmuutokset:
-
Liikkeen nopeus muuttuu.
-
Katseen suunta kääntyy.
VALAISTUKSEN JA VÄRIN JATKUVUUS:
-
Valaistuksen muuttuminen saattaa erehdyttää katsojaa paikasta.
-
Myös ympäristön värisävyn on pysyttävä
muuttumattomana.
LAVASTUKSEN JA VAATETUKSEN JATKUVUUS:
OPTISEN KUVANMUODOSTUKSEN JATKUVUUS:
VALON SUUNNAN ON OLTAVA LUONNOLLINEN:
-
Valon tasoitukseen ja lisävalaistukseen voidaan käyttää
myös valkoista pahvia, styrox-levyä tai rypytettyä alumiinifoliota
(tärkeää tasoitettaessa auringon jyrkkää valoa).
-
Kohteen on oltava vähintään 1 metri seinästä,
muuten varjo on liian voimakas ja syvyysvaikutelma jää latteaksi.
Copyright Pekka Ranta, University of Lapland 1995
Go back