ELOKUVAN ANALYYSI
Kolme ryhmää:
Eräs tapa jakaa elokuvat:
-
Kuvitteelliset (Caligari, Berliinin taivaan alla).
-
Dokumentaariset (Potemkin, Nürnbergin tuomio).
-
Kokeelliset (Godard: Kuningas Lear).
-
Lisäksi näiden välimuotoja.
Analysoitaessa elokuvaa voidaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin
seikkoihin:
Tekniikka ja ilmaisu:
-
Kameratyö (etäisyydet, kuvakulmat, polttovälit...)
-
Valaisu.
-
Värit.
-
Sommittelu.
-
Leikkaus.
-
Ääni.
-
Musiikki, tehosteet.
-
Näytteleminen.
Aihe:
-
Kulttuuri (miten-kuka-missä).
-
Henkilökuva.
-
Rikos ja rangaistus.
-
Politiikka.
-
Mieskuva.
-
Naiskuva.
-
Miehen ja naisen suhde toisiinsa.
Muita:
-
Epätyypillisyys kerronnassa.
-
Lajityyppi eli genre.
-
Miten elokuva eroaa tekijöiden muista töistä.
DRAMATURGIA
Videon dramaturgia:
Dramaturgia = draamallinen rakenne, näytelmäteoria.
Historiaa:
Ensimmäisissä elokuvassa ei ollut käsikirjoitusta:
-
Todellisuuden taltiointi -> kuvattavan tapahtuman rakentaminen elokuvaa
varten -> käsikirjoitus.
-
Elokuvan historian alussa dramaturgia oli tiukasti luokkasidonnaista (varieteen
perinne).
-
Elokuva oli työväestön huvitus, koettiin halpa-arvoisena.
-
Arvostus vaikutti sisältöön ja muotoon.
Perinteinen DRAAMA elokuvassa:
-
Jaksot seuraavat aaltomaisesti.
-
Dramaturgia suunnitellaan nousevan ja laskevan intensiteetin varaan.
Tarinan sisäinen dynamiikka:
-
Tuli huomatuksi, tärkeäksi.
-
Lait, säännöt.
Mitä video on tänään?
-
Television lapsi, joka opettelee elokuvan kieltä (?!).
-
Elokuvan ilmaisutyyli oli saavuttanut kerrontatyylinsä ennen 2. maailmansotaa.
-
Kerrontatyyli: katsoja osasi odottaa, tiesi mitä elokuvassa on ->
tapahtumien syy ja seuraus.
-
Elokuvan konventio - sopimukset, perinteet.
Tarina:
-
Henkilökohtainen kokemus - käsitys siitä miten tarina kerrotaan.
-
Jotakin tapahtuu jossakin.
=>
-
Dramaturginen rakenne, tapa millä kerrotaan, kerronta.
HYVÄ TARINA ILMAN LUJAA DRAMATURGIAA ON KAOOTTINENJA TEHOTON,
MIELENKIINNOTON.
PERINTEINEN ELOKUVAN DRAMATURGIARAKENNE:
Alku:
Alkusysäys:
-
Herättää katsojat.
-
Saadaan kiinnostumaan.
-
Intensiteetti korkea.
-
Viritellään konflikti.
Esittelyjakso:
-
Intellektuaalinen jakso.
-
Esitellään faktat, miljöö, henkilöt.
-
Esitellään konflikti.
Keskikohta:
Syventävä jakso:
-
Alitajuaminen.
-
Tunteisiin vetoava.
-
Ongelmien käsittely.
Ristiriitojen kärjistyminen:
-
Tilanne kiristyy äärimmilleen.
-
Ennen kliimaksia kaikki sivujuonet päättyvät!!!
Loppu:
Ratkaisu:
Häivytys:
Draama toimii:
-
Veto - vastaveto - veto....
Videolla ja videokerronnalla:
-
Oma muotonsa, kuten muillakin taidemuodoilla.
-
Eroavat toisistaan ulkoisten muotojensa osalta (mm. katsomisympäristö).
-
Jos videolla ei ole muotoa, se täytyy luoda muistaen traditiot, lait
ja konventiot.
-
Muista videon sidosryhmät: tv, videoelokuva, mainokset, reportaasit
- muut videotekniikalla toteutettavat ohjelmatyypit.
Ilmaisukielten löytämisen vaaroja:
-
Voi johtaa epätoivoiseen omaperäisyyden hakuun.
-
Epämääräinen ilmaisu.
-
Kerronnallinen temppuilu.
-
Tarpeeton vaikeatajuisuus.
MIKÄ TEKEE ELOKUVAN?
Konflikti:
-
Joku tahtoo jotakin.
-
Toinen ei anna.
-
Mitä suurempi päämäärä, sitä suuremmat
esteet -> dramatiikka.
Pääväittämä:
-
Pitää elokuvan liikkeessä.
-
Hyvän ja pahan taistelu.
-
Kaikki mikä ei tuo pääväittämää, on
turhaa.
Orkestrointi, roolijako:
1. Päähenkilö:
-
Henkilö jolle tapahtuu.
-
Tapahtuu muutos 0 - 100%.
-
Oma tahto toiminnan jatkamisesta.
2. Riivaaja (rivande person):
-
Juoniva päähenkilö.
-
Ei tarvitse olla paha.
-
Pitää tapahtumat liikkeellä.
3. Sankari:
-
Pitää taistelua yllä, kunnes päähenkilö voi
ottaa vastuun.
-
Tapahtuu kehitystä päähenkilön mukana n. 70%.
Edelliset roolit löytyvät yleensä elokuvasta joko yhdistyneinä
tai erikseen.
4. Peili:
-
Heijastaa päähenkilön muutosta.
5. Varjo:
-
Täydentää päähenkilön ominaisuuksia, sidekick.
6. "Viiden minuutin vierailu":
-
Koominen - tähtivierailu.
-
Ei varsinaisesti liity tarinaan vaikka joskus saattaakin tarjota syventävää
tietoa.
Teksti - piiloteksti:
-
Pinnanalaisia latauksia.
-
Tahdon suunta.
Tilanne:
-
Lähtökohta, joka purkautuu toiminnaksi.
-
Kuka, mitä, missä, milloin...
Tavoite:
Jännite:
-
Katsoja tietää päähenkilöä paremmin mitkä
kohtalot odottavat, katsoja jännittää päähenkilön
puolesta.
Takautumat:
-
Elokuvan toiminta keskeytetään ja siirrytään aikaisempiin
tapahtumiin jotka selvittävät nykyisyyttä.
Leikkauksen tehtävistä:
-
Otosten yhdistämistä.
-
Valinta: tekninen, ilmaisullinen.
-
Kolmessa vaiheessa: käsikirjoitettaessa, kuvattaessa, jälkikäsittelyssä.
-
Kuva ja ääni sommitellaan ymmärrettäväksi teemaksi.
-
Lähtökohtana katsoja; ymmärtää ja saa vaikutelmia.
-
Selkeä esitystapa A ja O.
Jatkuvuus ja sujuvuus:
-
Klaffivirheet.
-
Rajaukset.
-
Suojaviiva.
-
Huomiopiste (liike on huomiopiste!!!).
-
Äänen jatkuvuus.
Siirtymät:
-
Pienet:
-
Otoksesta toiseen, samassa ajassa ja paikassa suoralla leikkauksella.
-
Keskisuuret:
-
Jatkoleikkaus: A1 - A2 - A3...
-
Toistoleikkaus: A - B - A ...
-
Siirtoliitos: A - AB - B ...
-
Vastaa kirjallisuuden kappalejakoa.
-
Suuret:
-
Leikkaus uuteen aiheeseen.
-
Himmennykset, miksaukset, wipet, sviipit...
-
Vastaa kirjallisuuden lukujakoa.
Elokuvan rakenne-osat:
-
Koko teos.
-
Jaksot (alku, keskiosa, loppu).
-
Kohtaukset.
-
Otokset.
Sama rakenne pätee mihin tahansa dramaturgisesti rakennettuun
ohjelmaan.
Esimerkkinä uutiset:
-
Leadit + tunnus.
-
Pääuutiset.
-
Ulkomaan uutiset.
-
Kotimaan uutiset.
-
Säätila.
-
Urheilu.
-
Eri urheilulajit.
-
Selostaja esittelee jutun
-
Kuvanauha ottelusta
-
1. maali, 2. maali
-
...
IDEOINTI
Idea:
-
Ryhmän tuotos.
-
Kolmenlaisia ihmisiä: idearuisku, asiantuntija, loogikko.
-
Hyvä testata ideaa ns. tavallisella kuluttajalla, joka esittää
"tyhmiä kysymyksiä".
-
Kaikki ideat paperille - ideageneraattori.
-
Jokainen esittää omat ideansa -> kritiikki.
-
Aiheen asiasisältö.
-
Tilaajan toiveet.
-
Pyritään kirkastamaan asian ydin.
-
Syntyy mielikuva lopputuloksesta.
-
Lähtökohtana kohderyhmä - eri näkökulmia.
-
Asiakkaan ja tekijän vuorovaikutus - ryhmän sisäinen vuorovaikutus.
Hyvän ohjelman tekoon vaaditaan käsikirjoituksen kannalta:
-
Luovuutta.
-
Kykyä ryhmätyöhön.
-
Yleissivistystä.
OHJELMASTA
Montaasi - elävien kuvien ja äänien sommittelua.
Kaksi aikatekijää:
-
Metrinen aika (todellinen aika)
-
Ohjelman sisäinen aika ("elämäntarina kymmenessä minuutissa").
Hahmotus - ohjelman rakenne:
-
Osajako, tapahtumajako - mikä on pääväittämä,
miten se saavutetaan.
-
Pystytään karsimaan ylimääräiset tapahtumat.
-
Hahmotellaan rakenne; alku - keskikohta - loppu.
-
Esitysjärjestys.
-
Hahmotellaan aika-akseli ja tarvittavat tapahtumat sille.
-
...
VIDEON LAJEJA:
Todellisuushakuinen video, "häävideo":
-
Todellisuus itse, sinänsä.
-
Jäljennös todellisuudesta.
-
Objektiivinen aistihavainto.
-
Varustettu todellisuuden tunnusmerkeillä - realistinen.
Kertova video, "prosessivideo" - miten jokin tehdään:
-
Alkeellisin muoto, sanotaan tallenteeksi - ei luovaa panosta.
-
Tieteellinen kuvaus.
-
Oman elämänpiirin tallenteet.
-
Uutisten visualisointi.
-
Huom: kuvaustilanteessa kuitenkin käytettävä luovuutta.
Opetusvideo:
-
Oltava kohderyhmä.
-
Rajattu aihekokonaisuus.
-
On pelkistetysti/yksiselitteisesti tehty.
-
Sisältää tietoa, selventäviä haastatteluja, esimerkkitapauksia....
Tiedollinen video, "ihmeellinen luonto":
-
Yleispätevämpi kuin opetusvideo.
-
Käsittelytapa kriittinen ja analyyttinen.
Tiedottava video, tietoisku:
-
Kohderyhmänä suuri yleisö.
-
Perusasioihin tukeutuva.
-
Perustuu ns. tosiasioihin.
Dokumenttivideo:
-
Kuvataan todellista elämää, mutta käyttämällä
yksityiskohtia siitä.
-
Tulkinta.
-
Laajennetaan kerrontaa tulkinnaksi.
-
Tyylilajeja:
-
Silminnäkijä - uutistyyppinen.
-
Tapatutkimus - käsittelee yksilön/pienryhmän tilannetta,
olosuhteita ja elämää.
-
Laajempi tutkimus - suuret joukot.
-
Fiktiivinen dokumentti - näytelmällinen, käyttää
materiaalinaan todellisuutta. Autenttinen vaikutelma.
HENKILÖOHJAUS
Tutkitaan ja tarkkaillaan ihmisiä:
-
Sisäinen olemus ja luonne.
-
Ulkoinen olemus ja ulkonäkö.
-
Tiedostetaan että normaaliotos - kuvainformaatio <> todellisuus.
-
Hyvä ohjaaja saa enemmän irti näyttelijästä ja
tilanteesta - piilevät ominaisuudet - vaisto.
Ohjaajan huomioitava:
Esiintyjän ulkoinen olemus:
-
Huomaa silmällä - ohjaajan oivallus.
-
Tässä ja nyt.
-
Henkilön koko ja asennot.
-
Ikä, sukupuoli, pukeutuminen, yhteiskunnallinen asema...
-
Värit
-
Kokeiltava eri vaihtoehtoja, vaatteista voi huomauttaa.
Sisäinen olemus:
-
Meillä kaikilla on piileviä ominaisuuksia.
-
Houkutellaan esille sisäinen persoona: silmien pilke, eleet, ilmeet,
positiiviset- ja negatiiviset luonteenpiirteet.
Kuvattavan suullinen ilmaisu:
-
Äänen voimakkuus.
-
Äänen korkeus.
-
Puhenopeus.
-
Puhevoimakkuus.
-
90% suomalaisista puhuu liian korkealta (P. Huotari).
-
Taukoja oltava, jotta editointi on helpompaa.
Ohjaajan suoritettava:
-
Huomattujen virheiden korjaaminen.
-
Useita otoksia.
-
Ennen ottoja rentoutus ja rohkaisu: "runsaasti aikaa" tai "voidaan ottaa
uusiksi".
-
Kysymys: miten näkyy harrastajamainen ohjaus?
Copyright Pekka Ranta, University of Lapland 1995
Go back