VIDEON PERUSKURSSI PV 4

ELOKUVAN ANALYYSI

Kolme ryhmää:

Kuvitteelliset (Caligari, Berliinin taivaan alla).
Dokumentaariset (Potemkin, Nürnbergin tuomio).
Kokeelliset (Godard: Kuningas Lear).
Lisäksi näiden välimuotoja.

Analysoitaessa elokuvaa voidaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

Kameratyö (etäisyydet, kuvakulmat, polttovälit...)
Valaisu.
Värit.
Sommittelu.
Leikkaus.
Ääni.
Musiikki, tehosteet.
Näytteleminen.

Aihe:

Kulttuuri (miten-kuka-missä).
Henkilökuva.
Rikos ja rangaistus.
Politiikka.
Mieskuva.
Naiskuva.
Miehen ja naisen suhde toisiinsa.

Muita:

Epätyypillisyys kerronnassa.
Lajityyppi eli genre.
Miten elokuva eroaa tekijöiden muista töistä.

DRAMATURGIA

Videon dramaturgia:

Historiaa:

Todellisuuden taltiointi -> kuvattavan tapahtuman rakentaminen elokuvaa varten -> käsikirjoitus.
Elokuvan historian alussa dramaturgia oli tiukasti luokkasidonnaista (varieteen perinne).
Elokuva oli työväestön huvitus, koettiin halpa-arvoisena.
Arvostus vaikutti sisältöön ja muotoon.

Perinteinen DRAAMA elokuvassa:

Jaksot seuraavat aaltomaisesti.
Dramaturgia suunnitellaan nousevan ja laskevan intensiteetin varaan.

Tarinan sisäinen dynamiikka:

Tuli huomatuksi, tärkeäksi.
Lait, säännöt.

Mitä video on tänään?

Television lapsi, joka opettelee elokuvan kieltä (?!).
Elokuvan ilmaisutyyli oli saavuttanut kerrontatyylinsä ennen 2. maailmansotaa.
Kerrontatyyli: katsoja osasi odottaa, tiesi mitä elokuvassa on -> tapahtumien syy ja seuraus.
Elokuvan konventio - sopimukset, perinteet.

Tarina:

Henkilökohtainen kokemus - käsitys siitä miten tarina kerrotaan.
Jotakin tapahtuu jossakin.

Dramaturginen rakenne, tapa millä kerrotaan, kerronta.

HYVÄ TARINA ILMAN LUJAA DRAMATURGIAA ON KAOOTTINENJA TEHOTON, MIELENKIINNOTON.

PERINTEINEN ELOKUVAN DRAMATURGIARAKENNE:

Alku:

Herättää katsojat.
Saadaan kiinnostumaan.
Intensiteetti korkea.
Viritellään konflikti.

Intellektuaalinen jakso.
Esitellään faktat, miljöö, henkilöt.
Esitellään konflikti.

V1k4

Keskikohta:

Alitajuaminen.
Tunteisiin vetoava.
Ongelmien käsittely.

Ristiriitojen kärjistyminen:

Tilanne kiristyy äärimmilleen.
Ennen kliimaksia kaikki sivujuonet päättyvät!!!

Loppu:

Tilanne laukeaa.

Häivytys:

Toipumisaikaa yleisölle.

Draama toimii:

Veto - vastaveto - veto....

Videolla ja videokerronnalla:

Oma muotonsa, kuten muillakin taidemuodoilla.
Eroavat toisistaan ulkoisten muotojensa osalta (mm. katsomisympäristö).
Jos videolla ei ole muotoa, se täytyy luoda muistaen traditiot, lait ja konventiot.
Muista videon sidosryhmät: tv, videoelokuva, mainokset, reportaasit - muut videotekniikalla toteutettavat ohjelmatyypit.

Ilmaisukielten löytämisen vaaroja:

Voi johtaa epätoivoiseen omaperäisyyden hakuun.
Epämääräinen ilmaisu.
Kerronnallinen temppuilu.
Tarpeeton vaikeatajuisuus.

MIKÄ TEKEE ELOKUVAN?

Konflikti:

Joku tahtoo jotakin.
Toinen ei anna.
Mitä suurempi päämäärä, sitä suuremmat esteet -> dramatiikka.

Pääväittämä:

Pitää elokuvan liikkeessä.
Hyvän ja pahan taistelu.
Kaikki mikä ei tuo pääväittämää, on turhaa.

Orkestrointi, roolijako:

Henkilö jolle tapahtuu.
Tapahtuu muutos 0 - 100%.
Oma tahto toiminnan jatkamisesta.

2. Riivaaja (rivande person):

Juoniva päähenkilö.
Ei tarvitse olla paha.
Pitää tapahtumat liikkeellä.

3. Sankari:

Pitää taistelua yllä, kunnes päähenkilö voi ottaa vastuun.
Tapahtuu kehitystä päähenkilön mukana n. 70%.

4. Peili:

Heijastaa päähenkilön muutosta.

5. Varjo:

Täydentää päähenkilön ominaisuuksia, sidekick.

6. "Viiden minuutin vierailu":

Koominen - tähtivierailu.
Ei varsinaisesti liity tarinaan vaikka joskus saattaakin tarjota syventävää tietoa.

Teksti - piiloteksti:

Pinnanalaisia latauksia.
Tahdon suunta.

Tilanne:

Lähtökohta, joka purkautuu toiminnaksi.
Kuka, mitä, missä, milloin...

Tavoite:

Pyrkii tavoitetta kohti.

Jännite:

Katsoja tietää päähenkilöä paremmin mitkä kohtalot odottavat, katsoja jännittää päähenkilön puolesta.

Takautumat:

Elokuvan toiminta keskeytetään ja siirrytään aikaisempiin tapahtumiin jotka selvittävät nykyisyyttä.

Leikkauksen tehtävistä:

Otosten yhdistämistä.
Valinta: tekninen, ilmaisullinen.
Kolmessa vaiheessa: käsikirjoitettaessa, kuvattaessa, jälkikäsittelyssä.
Kuva ja ääni sommitellaan ymmärrettäväksi teemaksi.
Lähtökohtana katsoja; ymmärtää ja saa vaikutelmia.
Selkeä esitystapa A ja O.

Jatkuvuus ja sujuvuus:

Klaffivirheet.
Rajaukset.
Suojaviiva.
Huomiopiste (liike on huomiopiste!!!).
Äänen jatkuvuus.

Siirtymät:

Pienet:

Otoksesta toiseen, samassa ajassa ja paikassa suoralla leikkauksella.

Keskisuuret:

Jatkoleikkaus: A1 - A2 - A3...
Toistoleikkaus: A - B - A ...
Siirtoliitos: A - AB - B ...
Vastaa kirjallisuuden kappalejakoa.

Suuret:

Leikkaus uuteen aiheeseen.
Himmennykset, miksaukset, wipet, sviipit...
Vastaa kirjallisuuden lukujakoa.

Elokuvan rakenne-osat:

Koko teos.
Jaksot (alku, keskiosa, loppu).
Kohtaukset.
Otokset.

Sama rakenne pätee mihin tahansa dramaturgisesti rakennettuun ohjelmaan.

Esimerkkinä uutiset:

Leadit + tunnus.
Pääuutiset.
Ulkomaan uutiset.
Kotimaan uutiset.
Säätila.
Urheilu.
Eri urheilulajit.
Selostaja esittelee jutun
Kuvanauha ottelusta
1. maali, 2. maali
...

IDEOINTI

Ryhmän tuotos.
Kolmenlaisia ihmisiä: idearuisku, asiantuntija, loogikko.
Hyvä testata ideaa ns. tavallisella kuluttajalla, joka esittää "tyhmiä kysymyksiä".
Kaikki ideat paperille - ideageneraattori.
Jokainen esittää omat ideansa -> kritiikki.
Aiheen asiasisältö.
Tilaajan toiveet.
Pyritään kirkastamaan asian ydin.
Syntyy mielikuva lopputuloksesta.
Lähtökohtana kohderyhmä - eri näkökulmia.
Asiakkaan ja tekijän vuorovaikutus - ryhmän sisäinen vuorovaikutus.

Hyvän ohjelman tekoon vaaditaan käsikirjoituksen kannalta:

Luovuutta.
Kykyä ryhmätyöhön.
Yleissivistystä.

OHJELMASTA

Kaksi aikatekijää:

Metrinen aika (todellinen aika)
Ohjelman sisäinen aika ("elämäntarina kymmenessä minuutissa").

Hahmotus - ohjelman rakenne:

Osajako, tapahtumajako - mikä on pääväittämä, miten se saavutetaan.
Pystytään karsimaan ylimääräiset tapahtumat.
Hahmotellaan rakenne; alku - keskikohta - loppu.
Esitysjärjestys.
Hahmotellaan aika-akseli ja tarvittavat tapahtumat sille.
...

VIDEON LAJEJA:

Todellisuus itse, sinänsä.
Jäljennös todellisuudesta.
Objektiivinen aistihavainto.
Varustettu todellisuuden tunnusmerkeillä - realistinen.

Kertova video, "prosessivideo" - miten jokin tehdään:

Alkeellisin muoto, sanotaan tallenteeksi - ei luovaa panosta.
Tieteellinen kuvaus.
Oman elämänpiirin tallenteet.
Uutisten visualisointi.
Huom: kuvaustilanteessa kuitenkin käytettävä luovuutta.

Opetusvideo:

Oltava kohderyhmä.
Rajattu aihekokonaisuus.
On pelkistetysti/yksiselitteisesti tehty.
Sisältää tietoa, selventäviä haastatteluja, esimerkkitapauksia....

Tiedollinen video, "ihmeellinen luonto":

Yleispätevämpi kuin opetusvideo.
Käsittelytapa kriittinen ja analyyttinen.

Tiedottava video, tietoisku:

Kohderyhmänä suuri yleisö.
Perusasioihin tukeutuva.
Perustuu ns. tosiasioihin.

Dokumenttivideo:

Kuvataan todellista elämää, mutta käyttämällä yksityiskohtia siitä.
Tulkinta.
Laajennetaan kerrontaa tulkinnaksi.
Tyylilajeja:

Silminnäkijä - uutistyyppinen.
Tapatutkimus - käsittelee yksilön/pienryhmän tilannetta, olosuhteita ja elämää.
Laajempi tutkimus - suuret joukot.
Fiktiivinen dokumentti - näytelmällinen, käyttää materiaalinaan todellisuutta. Autenttinen vaikutelma.

HENKILÖOHJAUS

Sisäinen olemus ja luonne.
Ulkoinen olemus ja ulkonäkö.
Tiedostetaan että normaaliotos - kuvainformaatio <> todellisuus.
Hyvä ohjaaja saa enemmän irti näyttelijästä ja tilanteesta - piilevät ominaisuudet - vaisto.

Ohjaajan huomioitava:

Huomaa silmällä - ohjaajan oivallus.
Tässä ja nyt.
Henkilön koko ja asennot.
Ikä, sukupuoli, pukeutuminen, yhteiskunnallinen asema...
Värit
Kokeiltava eri vaihtoehtoja, vaatteista voi huomauttaa.

Sisäinen olemus:

Meillä kaikilla on piileviä ominaisuuksia.
Houkutellaan esille sisäinen persoona: silmien pilke, eleet, ilmeet, positiiviset- ja negatiiviset luonteenpiirteet.

Kuvattavan suullinen ilmaisu:

Äänen voimakkuus.
Äänen korkeus.
Puhenopeus.
Puhevoimakkuus.
90% suomalaisista puhuu liian korkealta (P. Huotari).
Taukoja oltava, jotta editointi on helpompaa.

Ohjaajan suoritettava:

Huomattujen virheiden korjaaminen.
Useita otoksia.
Ennen ottoja rentoutus ja rohkaisu: "runsaasti aikaa" tai "voidaan ottaa uusiksi".
Kysymys: miten näkyy harrastajamainen ohjaus?

Go back