Audiovisuaalisten välineiden historia:

Esihistoria:

Kultturien synty, maatalouden, kaupan ja yhteiskuntarakenteiden kehittyminen. Erityisesti maailmankaupan kehittyminen loi edellytykset keksintöjen leviämiselle kulttuuripiireistä toisiin.

Eaa:

Kirjoituksia kivitauluihin (Sumerilaiset). Nuolenpääkirjoitus, josta kehittyi myöhemmin äänteisiin perustuva aakkoskirjoitus.
Papyruksen ja musteen käyttöönotto Egyptissä.
Peilejä valmistettiin metallilevyistä.
Ensimmäiset helmitaulut (Babylonia).

1700 eaa.

Foinikialaiset aakkoset.

775 eaa.

Kreikkalaiset kehittävät foneemiset, äänteisiin perustuvat, aakkoset.

500 eaa.

Aristoteles (384 - 322 eaa.) tarkasteli osittaista auringonpimennystä projisoimalla sen kuvan maahan seulan sekä puiden lehtien välistä siroavan valon avulla. Hän havaitsi aukon koon vaikuttavan kuvan terävyyteen. Nykyisten kameroiden syvyysterävyyden säätö himmeninaukon avulla perustuu tähän samaan ilmiöön.
Laskutaulua käytettiin välimeren maissa (varhainen "laskukone").

500 - 400 eaa.

Kiinalaiset ja kreikkalaiset filosofit kuvailevat optiikan perusväittämiä.

200 eaa.

Kiinalaiset julkaisevat virallista tiedotuslehteä "Tipao":ta.
Pergamentin valmistus nahasta Vähä-Aasiassa.
Cursus publicus, Rooman valtakunnan postilaitos välittää valtiollista postia.
 
 

Jaa:

Tsai Lun kehittää paperin Kiinassa.

130

Ptolemaios alexandrialainen havaitsi ja kirjasi ensimmäisenä silmän jälkikuvailmiön.

180 - 800

Zoetroopin tapaisia laitteita Kiinassa.

500

Painolaattaa (kaavain, malline)  käyttöön Japanissa ja Kiinassa.

600 - 868

Kiinassa kehitetään kirjapainotaitoa.
Vanhin tunnettu painettu kirja "Timanttisuura" valmistettiin Kiinassa.
 

700

"0" (nolla):n käyttö leviää Eurooppaan. Arabialainen lukujärjestelmä.

1000

Arabialainen oppinut Hassan ibn Hassan (n. 1000 jaa.), aka. Alhazen, kuvaili camera obscuraa kirjoituksissaan. Alhazen painotti kuvan terävyyden ja laitteen etuseinän aukon välistä suhdetta. Hän tutki mm. auringonpimennyksen vaiheita laitteellaan.
Ensimmäinen matemaattinen virheenkorjausjärjestelmä ["casting out the nines"], arabia.

1040

Pi Seng valmisti ensimmäiset kirjaisimet Kiinassa.

1200

Robert Grosseteste esitti, että lasilinssillä voidaan suurentaa katseltavia esineitä -> suurennuslasi. Hän kuvaili myös kaukoputken toimintaperiaatteita.

1250

Italialainen Leon Battista Alberti rakentaa camera obscuran.

1260

Roger Bacon kuvaa kirjoituksessaan laterna magican toimintaperiaatteen.

1290

Giotto di Bondoni tehostaa maalaustensa perspektiiviä hallitsemalla valon, varjon ja värien vaihtelua. Perspektiivinen ilmaisutapa kehittyy.

1300

Kiinalainen helmitaulu.
Mekaaniset kellot yleistyvät Euroopassa.

1420

Giovanni Fontana piirtää vanhimman tunnetun piirroksen laterna magicasta.

1438 - 1451

Gutenberg kehittää kirjakkeen (yhden kirjaimen leimasimen) - kirjapainotaito (ja kirjojen kautta tiede) leviää Euroopassa.

Kirjapainotaito ja tieteen leviäminen.

Kirjapainotaidon myötä julkaistaan tieteellisiä teoksia luonnotieteistä, lääketieteestä ja tekniikasta. Porvariston syntyminen sekä kaupungistuminen loivat perustan mm. kehittyneelle maailmankaupalle ja pankkitoiminnalle. Lukutaito yleistyi, jolloin uudet ideologiat levisivät ympäri Eurooppaa ennennäkemättömällä nopeudella.

1450

Nicolaus Kuesilainen esittää koveran linssin käyttöä likinäköisyyden korjaamiseksi.

1500 ->

Leonardo da Vinci tutkii silmän rakennetta ja optiikkaa. Tutkii latena magican optisia ominaisuuksia, mm. kokoavan linssin toimitaa.

1545

Reiner Gemma Frisius (alankomaat) julkaisee ensimmäisen kuvan camera obscurasta.

1553 - 1558

Giovanni Battista Porta (Giambattista della Porta) julkaisee camera obscuran rakenneperiaatteen - kannettavia camera obscuroita. Hän opastaa käyttämään sitä todenmukaisessa maisemamaalauksessa.

1589

William Lee valmistaa kutomakoneen Englannissa.

1590

Hans Janssen rakentaa mikroskoopin Alankomaissa.
Kaukoputki kehitetään Italiassa. Hans Janssen rakentaa siitä kopion 1634.

1594

John Napier keksi logaritmit Skotlannissa. Logaritmilaskentataulukkojen kehittäminen kesti useita vuosia. Syntyi uusi ammattikunta "laskijat" (computer).

1622

Matemaatikko William Oughtred kehitti laskutikun logaritmitaulukkoja soveltamalla.

1624

Jaakko I asettaa patenttioikeuden perusteet. Tekniikan kehitys vauhdittuu.

1642

Blaise Pascalin ehdotus laskimen toteuttamiseksi 19-vuoden ikäisenä. Koneen eri versiot pystyivät lähinnä yhteenlaskuun ["The Pascalene"].

1646

Athanasius Kircher kirjoittaa ensimmäisen tieteellisen kuvauksen laterna magicasta, Ars Magna Lucis et Umbrae, joka painetaan Amsterdamissa 1671.

1655 - 56

Hollantilainen Christian Huyghens keksii modernin taikalyhdyn, laterna magican, nykyisen diaprojektorin esi-isän, jolla voitiin projisoida liikkumattomia kuvia.

1657

Kannettavia camera obscuroja saksal. Kaspar Schlottin mukaan.

1660

Royal Society perustettiin tiedon keräämistä ja levittämistä varten.

1664 - 66

Isaac Newton hajottaa valkoisen valon prisman avulla spektrin väreiksi. Hän tutkii myös silmän jälkikuvailmiötä.
Gottfried von Leibniz kehittää mekaanisen laskukoneen, jolla kyetään yhteen- ja vähennyslaskuun. von Leibniz tutkii myös binäärilukujärjestelmiä kuolemaansa, 1716 asti.
Robert Hoche kuvailee lennättimen ominaisuuksia.

1675

Kuninkaallinen observatorio perustetaan Greenwichiin, Englantiin, navigoinnin ja astronomian tutkimuksiin.

1714

Henry Mill saa patentin kirjoituskoneelle Englannissa.
Kilpailu tarkan kronografin kehittämiseksi julkistetaan.

1725-27

Johann Heinrich Schulze todistaa hopeanitraattien valonherkkyyden (1725). Hän ei kuitenkaan osannut muodostaa kuvia sen avulla. Tieteellinen tutkimus valokuvan mahdollistamiseksi alkaa.

1733

Benjamin Franklin tutkii sähkön ominaisuuksia ja nimeää sähkön polaarisuuden positiiviseksi ja negatiiviseksi.

1734

John Harrison rakentaa tarkan kronografin, jonka seurauksena pystytään laskemaan tarkkoja navigaatiotaulukoita (laskijat=computers).

1744

Müsschenbroek rakentaa laitteen, joka tuottaa sähkökentän (Leyden Jar).

1760

Tiphaigne de la Roche ennustaa valokuvauksen teoksessaan Giphantie.

1765

Abbé Jean Antoine Nollet tutkii silmän jälkikuvailmiötä.

1769

James Watt rakentaa höyrykoneen.

1773

Gottfried Wilhelm Leibniz kehittää nelilaskimen, joka pystyy yhteenlaskun lisäksi vähennys-, kerto- ja jakolaskuun.

Teollinen vallankumous

1786

Gilles-Louis Chrétien kehittää Physionotrace-menetelmän muotokuvien valmistusta varten. Kuvia voitiin myös monistaa. Kuva valmistui noin 4 minuutissa ja olivat mekaanisesti valmistettuja.

1794

Robert Barker avaa ensimmäisen Panoraman, nykyisten elokuvateatterien esi-isän. Patentti 1787. Samaan aikaan Etienne Gaspard Robert(son) järjestää fantasmagoriaesityksiä, jossa useiden laterna magicojen avulla heijastetaan seinälle luurankoja ym. kauhukuvia.

1798

Alois Senefelder keksi kivipainomenetelmän, litografian, huomattuaan että rasvaliidulla kalkkikivilaatalle kirjoitetut sanat hylkivät vettä, mutteivät mustetta. Menetelmää kehitettiin edelleen nuottien, myöhemmin myös kuvien painamiseen.

1800

Alexander Volta kehittää ensimmäisen sinkki-kupari-suolaliuos pariston.

1801

Carl Frederich Gaussin Disquisitiones Arithmeticae. Nykyaikainen lukuteoria.

1802

Thomas Wedgewood seurasi Schulzen and Scheelen kokeita tuottaen silhuetteja hopeanitraatin avulla, muttei pystynyt kiinnittämään kuvia pysyviksi.

1804

Jacquard kehittää kudontakoneen, jossa käytettiin reikäkortteja ohjaamaan koneen toimintoja.

1806-07

William Hyde Wollaston kehittää camera lucidan. Sitä käytettiin taiteilijan apuvälineenä: prisman avulla luotiin virtuaalinen kuva kohteesta paperille, josta kohde voitiin jäljentää piirtämällä.

1816

Francis Ronalds rakentaa lennättimen prototyypin Englannissa.

1814-1826

Joseph Nicéphore Niépcen ensmmäiset valokuvat camera obscuran avulla. Kuvat muodostettiin hopeakloridilla herkistetylle metallilevylle. Kuvia ei voitu kiinnittää lopullisesti. Hän yritti myös pinnakkaisvalotusta onnistumatta siinä.

1819

John Herschel kehittää ensimmäisen kiinnitteen valokuville.

1822

Charles Babbage esittää suunnitelmansa laskukoneen matemaattisten taulukoiden laskemiseksi. Laitteen prototyyppi valmistui jo samana vuonna, mutta lopullista konetta ei saatu koskaan valmiiksi rahapulan vuoksi.

1825

Peter Mark Rogétin teorioiden pohjalta John Ayrton Paris esittelee silmän jälkikuvan vaikutuksia "Thaumatrope"n avulla.

1826

Joseph Nicéphore Niépce valmistaa ensimmäiset pysyvät valokuvansa bitumitervalla päällystetylle tinalevylle. Valottamisen jälkeen levy pestiin laventeliöljyllä, joka irrotti tervan kohdista joita valo ei ollut kovettanut.

1828 - 31

Ranskalainen Joseph Antoine Ferdinand Plateau keksii selityksen silmän jälkikuvailmiölle. Hän rakentaa tutkimuksiaan varten myös kameran sulkimen.

1829

Niépce ja Louis Jacques Mandé Daguerre muodostavat "10 vuotisen kumppanuuden" valokuvauksen kehittämiseksi.

1832

Wheatstonen stereokuvien katselulaite.

1832 - 33

"Phenakistoskopia" (Peter Mark Roget) ja "Phantaskope" (Joseph Plateau) sekä "Zoetrope" (William George Horner) kehitetään.

1834 - 1838

Charles Babbage esittelee suunnitelmansa analyyttisen koneen rakentamiseksi, jossa olisi laskuyksikkö (mill) ja muisti (store) sadalle 40 numeroiselle luvulle.

1837

Daguerre valmistaa ensimmäisen "daguerreotypiansa".
Samuel Morse saa patentin lennättimelleen amerikassa.
William Cooke ja Charles Wheatstone kehittävät lennättimen, joka otetaan käyttöön rautateillä Iso-Britaniassa.
Telegrafia keksitään.

1839

Daguerre antaa daguerreotypian lahjaksi Ranskan valtiolle, joka puolestaan luovuttaa sen "lahjaksi maailmalle".
Hippolyte Bayard tuottaa positiivivalokuvia paperille.
William Henry Fox Talbot kehittää negatiiviin ja positiiviin perustuvan valokuvausmenetelmän, joka on edelleen käytössä. Se mahdollistaa mm. kuvien kopioinnin suurina määrinä.

1840

Ensimmäinen sähkösanoma lähetetään (Edward Davy, Englanti).
Peter von Voigtländer rakentaa käsin kannettavan kameran. Johann ja Josef Natterer kehittävät valokuvauskemiaa - valotusaika muutamiin sekunteihin.

1841

Fox Talbot patentoi Kalotypian.

1842

Babbagen difrentiaalilaskin-suunnitelma.
Alexander Bain kehittää FAXin (-> telefax, skanneri, kopiokone, printteri...).

1844

Samuel Morse lähettää sähkösanoman USA:ssa.
Fox Talbot julkaisee ensimmäisen valokuvakirjan, "The Pencil of Naturen".

1845

Joseph Antoine Ferdinand Plateau julkaisee elokuvan toimintaperiaatteet.

1846

W.E. Staite kehittää hiilisauvoihin perustuvan kaarilampun, jossa jatkuva kipinä synnyttää valokaaren hiilitankojen välille (sähkövalaisin).

1848

Claude Felix Abel Niépce de Saint-Victor käyttää albumiinia lasilevyllä negatiivina.

1849

David Brewster rakentaa prismastereoskoopin.

1850

Valokuvatut laterna magica-kuvat tulevat käyttöön (Frederick ja William Langenheim).
Albumiini valokuvauspaperi tulee käyttöön kehittäjänään L. D. Blanquart-Evrard.

1851

Fox Talbot valmistaa ensimmäiset pikakuvat käyttämällä sähköpurkausta valonlähteenä ("salamavalo").

1852

Fox Talbot patentoi valokuvan tallentamisen kaiverruslevylle.

1853

Franz von Uchatius yhdistää laterna magicaan lasisen phenakistiskooppilevyn. Ensimmäiset elävät kuvat tykistön ballistiikan havainnollistamiseksi.

1854

George Boole esittää matemaattisen logiikkansa perusteet (boolean algebra). Sillä on suuri merkitys mm. tietokoneiden loogisissa toimintaperiaatteissa. An Investigation of the Laws of Thought, on which are Founded the Mathematical Theories of Logic and Probabilities.

1855

David Hughesin tulostava lennätin, joka löi viestin paperinauhalle kohokirjaimin.

1858

Reikänauhalennätin, jossa morseaakkosin kirjoitettu viesti tallennettiin paperille reikäsarjoina nopeasti lähetettäväksi.
Julius Plücker & Heinrich Geissler valmistavat tyhjiöputkia Saksassa.

1859

Gustav Planté valmistaa ensimmäisen uudelleen ladattavan pariston, eli akun.

1861

James Clerk Maxwell'n kirja "On the Theory of the Three Primary Colours" - ensimmäinen värivalokuva skottikankaisesta nauhasta.
Oliver Wendell Holmes kehittää suositun stereokuvien katselulaitteensa. Coleman Sellersin stereokuvailluusiot liikkuvista ihmisistä.

1865

James Clerk Maxwell kuvailee sähkömagnetismin toimintaperiaatteita.
Ensimmäiset rotaatiopainokoneet USA:ssa (Philadelphia Enquirer) ja Englannissa (Times).
Ensimmäiset lennätinkaapelit vedetään Atlannin alitse.
Alexander Graham Bell esittää idean puheen välittämisestä sähköisten aaltojen avulla.

1867

Leon Scott deMartinvillen fonografin prototyyppi.

1869

Louis Ducos du Hauron kirjassaan "Colors in Photography" kuvaa värivalokuvauksen periaatteet.

Sähkövoima ja modernismi

Sähköä käytettiin aluksi eniten viestinnässä. Sähkövalon yleistyminen hehkulampun myötä valaisi kaupungit, ja sähköstä tuli modernin maailman symboli. Koneiden käyttövoimaksi tuli myös saasteettomampi sähkö, ja puhelinverkon kehittyminen loi reaaliaikaisia yhteyksiä maiden ja maanosien välille.

1870

Henry Reno Heyl esittelee phasmatropeksi kutsumansa laitteen, jolla voitiin projisoida valokuville taltioituja liikesarjoja, mm. tanssitutkielmia.

1871

Richard Leach Maddox kehittää hopeabromidiprosessin. Tämä mahdollisti valokuvalevyjen teollisen valmistuksen.
Eadward Muybridge (a.k.a Edward James Muggeridge) aloittaa kokeensa liikkeen valokuvaamiseksi.

1872

John W. Hyatt valmistaa selluoidia.

1873

C.L. Sholes rakentaa ensimmäisen QWERTY-näppäimistöisen kirjoituskoneen, jota aletaan myymään Remingtonin nimellä.
Brittiläinen May havaitsee seleenin vastuksen muuttuvan valaistuksen muuttuessa.

1876

Alexander Graham Bell patentoi puhelimen. Elisha Gray myöhästyy oman patenttinsa kanssa kaksi tuntia.
Pierre Jules Janssen rakentaa kuvarevolverin kuvatakseen Venus-planeetan ylikulkua Auringon yli. Dagerrotypia, 1 kuva 22 sekunnissa.

1877

Thomas Alva Edison rakentaa fonografin, jossa kalvoon kiinnitetty neula uursi pyörivään peltirumpuun ääniuran. Hän kehittää myös hiilijauhemikrofonin, joka parantaa puhelimen äänenlaatua.
Emile Reynaud patentoi peileillä varustetun zoetroopin, praksinoskoopin.

1878

Eadweard Muybridge julkaisee "Hevonen liikkeessä"-kuvasarjan. Kronorotografia tekniikka kuvien esittämiseksi.
David Hughes rakensi alkeellisen mikrofonin, kehittäen A.G. Bellin puhelimen tekniikkaa.
A. de Paivan (portug.) TV-kokeiluja.

1879

Dennis Redmond sanotaan kehittäneen "electric telescope"n ja tuottaa sähköisesti tuotetun liikkuvan kuvan. http://www.histv.net/
Thomas Edison valmistaa hiililankahehkulampun kehitettyään tyhjiölasiputken valmistukseen tarvittavan ilmapumpun.
G.R.Carey esittää Scientific American-lehdessä kaukonäkölaitteen periaatteita.

1880

Muybridge rakentaa kuvien projisointilaitteen, jossa esitetään Plateaun valokuvakiekkoja elokuvan tapaan. Elokuvaprojektoritekniikkaa ovat sekä ns. maltan risti että sulkija.

1882 1888

Jules Etienne Marey rakentaa valokuvakiväärin, jolla hän tekee liiketutkielmia mm. linnuista. Kuvasarjat tallennetaan pyörivälle levylle.

1884

Linotype, eli latomakone, kehittäjänä Ottmar Mergenthaler.
Paul Nipkow kehittää phenatiscopista ns. Nipkowin levyn, johon tulevat mekaaniset televisiot perustuvat.
 

1886 - 89

Heinrich R. Hertz tuottaa radioaaltoja. Hän rakentaa kipinälähettimen ja -vastaanottimen todistaakseen Maxwellin sähkömagneettisuuden teoriaa.

1887

Amerikkalainen Hannibal Goodwin valmistaa nitraattiselluoidifilmiä.
Marey kehittää paperielokuvafilmin kronofotografiaan varten.
Ottomar Anschülz: elektrotachhiskooppi - projisoi liikkuvaa kuvaa fantaskoopin tapaan usean ihmisen katsottavaksi. Siemens AG rakensi niitä 78 laitetta.

1888

Eastman markkinoi Kodak-kameroita ja rullafilmiä (aluksi paperifilmi).
Louis Aimé Augustin Le Princen elokuvakokeiluja, patentti, jonka edelleen kehittely pysähtyi keksijän kadotessa 1890.
Émile Berliner kehitti fonografin ideaa käyttämällä rummun sijasta äänilevyä, joiden kopiointi massatuotantona oli helppoa.

1889

Rullafilmi, joka mahdollistaa elävän kuvan kokeilut: Eastmanin selluoidifilmi tulee markkinoille.
Edisonin ensimmäinen elokuvakokeilu "The Kiss". Myöhemmin kokeiluihin lisätään ääni fonografin avulla.

1890

Herman Hollerithin reikäkorttilaskinta käytettiin USA:n väestölaskennan apuna. Hän perustaa myöhemmin IBM:n 1924.

1891

Edison rakentaa kinetoscope-laitteen, jonka hänen apulaisensa W.K.L. Dickson on työryhmineen kehitellyt.

1893

Thomas Alva Edison patentoi kinetograafin ja kinetoskoopin. Hän rakentaa myös ensimmäisen elokuvastudion, Black Marian.
Ensimmäinen nelilaskin markkinoille.

1894

Ottomar Anschütz alkaa heijastamaan elektrotachyskooppikuviaan valkokankaalle. ks. 1887.
Charles Francis Jenkins patentoi Phantascope-nimisen projisointilaitteen.
Theodore Puskas kehittää ensimmäisen puhelimeen perustuvan joukkoviestimen Budapestiin. Lähetyksiä 14 tuntia päivässä, tilaajia 6000.

1895

Woodville Lathamin panoptikon-elokuvaesitys 20.5. New Yorkissa.
Max ja Ernest Skladanowsky: 1. julkinen elokuvaesitys Berliinissä Bioskooppi-menetelmällä..
Auguste and Louis Lumièren  "Workers Leaving the Lumière Factory" 28. joulukuuta Cinématographe Lumiere-menetelmällä.
W.K.L ja Antonia Dickson kirjoittavat ensimmäisen elokuvan historian "History of Kinetograph, Kinetoscope and Kinophonograph".
Useita elävän kuvan tallentamiseen ja esittämiseen tarkoitettuja kameroita ja projektoreita patentoidaan.
Wilhelm Conrad Röntgen löytävää röngensäteet.
Guglielmo Marconi kehittää Hertzin teorioiden pohjalta kipinäkoneen, varhaisen radion. Myös Popov (venäl.) tekee radiokokeita.

1896

Edisonin eroottinen kinetoskooppielokuva "The Kiss", jossa broadway-näyttelijät May Irwin ja John C. Rice esiintyvät. ks. 1889.
Georges Meliés valmistaa ensimmäisen elokuvansa.

1897

Karl Ferdinand Braun kehittää katodisädeputken (CRT) .

1898

Valdemar Poulsen keksi telegrafonin, joka nauhoitti ääntä magnetoimalla pianolankaan ääniaaltoja vastaavia sykäyksiä.

1900

Konstantin Perskyi artikkelissaan Teleautografiasta käyttää termiä "televisio" ensimmäistä kertaa nykyisessä merkityksessään.
Max Planck esittelee kvanttiteorian.
Ensimmäinen suurten massojen valokuvakamera, The Brownie.
Léon Gaumont tahdisti gramofonin ja elokuvafilmin keskenään - äänielokuva.

1901

Marconin ensimmäinen radiolähetys yli Atlannin.

1902

Otto von Bronk hakee patenttia väritelevisiolle Saksassa.
Ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri avataan Yhdysvalloissa.
Ensimmäinen näytelmäelokuva: Potter: "Jaakko ja pavunvarsi".
Myöhemmin Georges Melies: Matka kuuhun.
Valdemar Poulsen patentoi lankamagnetofonin.

1903

Autocrome-valokuva luo käytännölliset mahdollisuudet värivalokuvauseen (Auguste ja Louis Lumiere).

1904

John Ambrose Fleming rakentaa diodiputken.

1906

Lee De Forest kehittää Audion-putken.
Reginald Fessenden ja Ernst Alexandersson lähettävät enimmäisen ääniradiolähetyksen USA:ssa.

1907

Fac-Simile teknologia.
Bons Rosing patentoi mekaanisen television periaatteensa.

1908

Gabriel Lippmann saa Nobelin palkinnon värivalokuvauksen kehittäjänä.
Hollywood syntyy.

1910

Ensimmäinen toimiva mekaaninen televisio Ranskassa: Georges Rignoux ja A Fournier välittävät yksinkertaisia hahmoja, kuten kirjaimia lähettimeltä vastaanottimelle.

1911

A.A. Campbell esitti luonnoksen TV-järjestelmästä, jossa kamerana toimisi seleenillä päällystetty braunin putki. Näyttölaitteena myös braunin putki. Laitetta ei voitu toteuttaa käytännössä.

1912

Ensimmäiset sarja (episodi)-elokuvat valmistetaan.
Ranskalainen Gaumont kehittää kronofoni-elokuvaäänijärjestelmän.

1914

35mm (kinofilmi-) valokuvakamerat. Kinofilmi oli kehitetty elokuvia varten jo 1891, mutta valokuvauskäyttöön se tuli Paul Dietzin "Tourist Multiple"-kameran myötä, jolla 15 metrin filmille voitiin ottaa 750 valokuvaa.

1915

David Sarnoff kuvailee broadcasting-järjestelmän perusperiaatteita.

1919

Philo Farnsworth esittää modernin elektronisen television periaatteet 13-vuotiaana.

1920 - 21

Ernst Belin välittää valokuvia langattomasti (skanneri/printteri - radio).
Leica ammattilaiskinofilmikamerat tulevat markkinoille.

1923

Vladimir Zworykin patentoi television kuvaputken.
Ensimmäinen radioverkko AT&T toimesta.

1925

Harry Nyquist: Certain Factors Affecting Telegraph Speed. Samplausteknologian perusteet (taajuuskaista, tiedonsiirtonopeus).

1926

John Logie Baird rakentaa ensimmäisen mekaanisen 50-linjaisen televisiojärjestelmän. Televisor-mallissa kuvan ja äänen lähettäminen ei onnistunut yhtäaikaisesti. C. Francis Jenkins tutkii vastaavaa tekniikkaa USA:ssa ja saa järjestelmälleen lähetysluvan 1927.
Warner valmistaa ensimmäisen musiikkiäänielokuvan, "Don Juan"in.
NBC red ja NBC blue perustetaan. David Sarnoff toimii hankkeen vetäjänä.
Transatlanttinen radiopuhelinyhteys julkiseen käyttöön.

1927

Ensimmäinen mekaaninen televisiolähetys USA:ssa puhelinlinjan kautta välitettynä Washington D.C. - New York.
Philo Fainsworth patentoi elektronisen televisiojärjestelmän. Seurauksena patenttiriita NBC:n (Sarnoff) kanssa, jonka ratkaisi 1919 Fainsworthin tekemät muistiinpanot.
Warner-elokuvayhtiön äänilevyyn perustuva Bell Labsin kehittämä Vitaphone-puheäänielokuva "Jazz-laulaja" lyö läpi äänielokuvan kaupallisesti.
Fox-elokuvayhtiö tuo markkinoille "Fox Movietone News"-järjestelmän, jossa ääni on tallennettu filmin reunaan. Standardoitu filminopeus 24 kuvaa sekunnissa.
[Negative feedback amplifier] kehitetään vähentämään häiriöitä pitkien puhelinetäisyyksien välillä.
 

1928

Ensimmäinen äänielokuva The Lights of New York, koko elokuvassa ääni.
Kvartsikello keksitään.
J.L. Baird kehittää ensimmäisen videotallennuslaitteen sekä väritelevision prototyypit.

1919

Vladimir Zworykin rakentaa ensimmäisen toimivan kameraputken, ikonoskoopin. Ensimmäinen täysin elektroninen televisiokamera.

1932

Philo T. Fainsworth esittelee sähköisen television (RCA).
Elektronimikroskooppi kehitetään Saksassa.
Rouben Mamoulian: "Becky Sharp" Ensimmäinen 3-filmin Technicolor elokuva.

1933

Harry Fletcher ja Charles P. Snow välitävät stereofonisen sinfoniakonsertin Philadelfiasta Washinton D.C.hen.

1935

Kodachrome-filmi mullistaa valokuvauksen ja värielokuvan.
Sähkökirjoituskone (IBM).
Reikäkorttien monistuslaite.
I.G. Farben valmistaa magneettinauhaa ja AEG Telefunken kehittää magnetofonin.
Saksalainen harrastelija Konrad Zuse kehittämää omaa sähköistä laskukonettaan Z1, joka valmistuu 1936.

1936

NBC:n televisiostudio avataan: 20-minuutin lähetys välitetään New Yorkin alueelle.
Vocoder-puhesynteesilaite kehitetään.

1937

George Stibitzin tietokone.

1938

Claude Shannon esittää boolen algebran käyttämisen virtapiireissä matemaattisesti. Massachusettin teknillinen instituutti (MIT).
John V. Atanasoff valmistaa Iowa State-yliopistossa ensimmäisen elektronisen tietokoneen.

1938

Chester Carlson kehittää Xerografian (kopiokone), jossa staattinen sähkö saa värijauheen tarttumaan kohdissa, jossa alkuperäisessä paperissa oli mustaa.

1939

NBC käynnistää säännöllisen televisiotoiminnan USA:ssa.

1940

FCC esittää suunnitelman kaupallisen TV-järjestelmän toteuttamiseksi USA:ssa.
Basfin muovinen magnetofoninauha.

1941

Eastman Kodak esittelee Kodacolor värinegatiivifilmin.
Ensimmäinen kaupallinen televisioasema USA:ssa. NTSC-televisio-järjestelmä.
Ensimmäinen digitaalinen binääritietokone (John V. Atanassoff, Berry).
NBC ja CBS aloittavat lähetystoiminnan 15 tuntia/viikossa.

1942

Saksassa Konrad Zuse ja Helmut Schreyer esittävät Z3 relelaskimen komponenttien korvaamista elektroniputkilla. Hanke hylätään.
USA:ssa John Eckert ja John Mauchly esittävät nopean elektroniputkitietokoneen rakentamista. 9.4.1943 USA:n armeija tilaa ENIACin.

1943

Alan Turing rakentaa Bletchley Parkissa, Englannissa, Colossus elekroniputkitietokoneen, jota käytetään ENIGMA-salakirjoituksen purkamiseen.

1944

IBM ja Howard Aiken rakentavat desimaalijärjestelmään perustuvan Mark I -tietokoneen (Automatic Sequence Controlled Calculator), joka käyttää reikäkortteja datan sisään tuomiseen. USA:n laivasto käytti sitä ballistisiin laskelmiin.

1945

Arthur C. Clark ehdottaa geosynkronisia (maapalloon nähden paikallaan pysyviä) satelliitteja.
John Eckert ja John Mauchly rakentavat Pennsylvanian yliopistossa ensimmäisen yleiskäyttöisen elektronisen tietoneen ENIACin (Electronic Numerical Integrator And Computer). Tietokone oli 1000 kertaa nopeampi kuin Mark I (eli "nopeampi kuin ajatus").
John von Neumann esittelee nykyaikaisen tietokoneen rakenneperiaatteet.

1946

Yhdysvalloissa ensimmäiset säännölliset TV-lähetykset.

Informaation aikakausi

Transistorin keksiminen 1947 synnytti ns. toisen teollisen vallankumouksen. Tuotteiden sijaan tuotetaan informaatiota. Transistori ja sen seuraaja integroitu piiri mullistivat tiedon keräämisen, välittämisen ja tallentamisen. Integroitujen piirien pieneneminen ja halpeneminen on johtanut siihen, että jokaisessa kodissa on nykyään jonkinlaisia tietokoneita - tietokone ei ole enää vain asiantuntijoiden työväline. Puhelinverkkojen välityksellä nämä laitteet voidaan yhdistää maailmanlaajuiseksi tietokoneverkoksi.
 

1947

Dennis Gabor esittää holografian perusperiaatteen.
Ensimmäinen disketin prototyyppi.

1948

Edwin Land tuo markkinoille Polaroid-kameran.
Ensimmäinen 35mm Nikon kamera esitellään.
Ensimmäinen kaapeli-TV-järjestelmä USA:ssa (Community Antenna Television).
CBS esittelee "särkymättömän" LP-levyn, jonka soittonopeus oli 33 1/3 kierrosta minuutissa.
Claude E. Shannon: The Mathematical Theory of Communication, informaatioteoria.
Richard Hamming, tietokoneiden virheenkorjausmenetelmät; The Hamming code.
Pulse Code Modulation system, Bell Labs.

1949

Ensimmäinen ohjelmoitava tietokone EDSAC (Electronic Delay Storage Automatic Calculator) rakennetaan Englannissa (Maurice Wilkes).

1951

Bell Laboratoriot kehittävät germanium-transistorin (William Shockley, Walter Brattain ja John Bardeen), joka pystyi vahvistamaan signaalin satakertaiseksi.
Ensimmäinen kaupallinen tietokone LEO (Lyons' Electronic Office).
Jay Forrester kehittää MIT:ssä sähköisen magneettisen muistin.
MIT:n Whirlwind-tietokone käyttää katodisädeputkinäyttöä tulostukseen.
Coast-to-coast televisio-broadcasting-verkko valmistuu USA:ssa.

1952

Ensimmäinen kolmiuloitteinen elokuva: Oboler: Bwana Devil.
Vaalitulos (CBS-tv-kanavalla) ennustetaan ensimmäistä kertaa UNIVAC-tietokoneen laskennan avulla. UNIVAC käyttää ensimmäisenä magneettinauhaa massamuistina.

1953

Ensimmäinen CinemaScope-elokuva: Näin hänen kuolevan (The Robe).
NTSC väritelevisiolähetysstandardi esitellään.

1954

Ensimmäinen täystransistorisoitu matkaradio Regency TR-1 tulee markkinoille USA:ssa.
Eastman Kodak esittelee nopean Tri-X -filmin.
Ampex tuo markkinoille ensimmäisen videonauhurin.
Pii-pohjainen transistori markkinoille (Gorden Teal, Texas Instruments).
Ensimmäinen nauhaprintteri UNIVAC-tieokoneisiin (UNIPRINTER).

1955

Kukla, Fran and Ollie aloittavat väritelevisiolähetykset USA:ssa.
Bell Laboratories valmistaa ensimmäisen transistoreista valmistetun tietokoneen TRADICin.

1956

Alexander M. Pontianoff keksi miten televisio-ohjelmia voidaan tallentaa magneettinauhalle.
Ensimmäinen videonauhoitettu televisio-ohjelma  - "Douglas Edwards and The News" - videonauha vakiinnuttaa asemansa TV-tuotannossa.

1957

Sputnik (N-L), ensimmäinen satelliitti, laukaistaan.
FORTRAN (Formula Translator) tietokonekieli julkaistaan (John Backus).

1958

Modeemi kehitetään tietokoneiden väliseen tiedonsiirtoon puhelin ym. linjojen välityksellä.
LASER.

1959

PAL ja SECAM-järjestelmät esitellään.
Fairchild Semiconductor-yhtiön Robert "Bob" Noyce valmistaa ensimmäiset integroidut piirit Jack Kilbyn teoreettisen työn pohjalta. Piiri valmistetaan valoladonnalla.
USA:n ilmavoimat ottaa käyttöön ensimmäiset CAD/CAM -järjestelmät, joita ohjelmoidaan APT-ohjelmointikielellä (MIT).

1960

Theodore Maiman rakentaa laserin.
Ensimmäinen tietokone, jossa näppäimistö ja näyttömonitori.

1961

Ensimmäinen ihminen avaruuteen (Gagarin/N-L).
Ensimmäinen teollisuusrobotti rakennetaan.
ASCII-merkistö sovitaan tietokoneiden käyttämäksi 128-merkkiseksi binäärijärjestelmäksi.
MOS-transistori rakennetaan integroituihin piireihin (Steven Hofstein).

1962

Ensimmäinen TV-satelliitti Telstar 1 lähettää kuvia yli Atlannin.
Videotaide: Nam June Paik: Exposition of Music Electronic Television".
Ensimmäinen videopeli "Spacewars".
Itek Corporation kehittää valokynän ohjaamaan tietokoneen käyttöliittymää DEC PDP-1 -tietokoneessa.

1963

Polaroid esittelee värillisen pikakuvamenetelmän.
Philips patentoi C-kasetin ja jakoi sen lisenssiä ilmaiseksi. Kasettia käytettiin aluksi sanelukoneissa.

1964

Hiiri kehitetään ohjaamaan tietokoneen käyttöliittymää.
IBM kehittää tekstinkäsittelylaitteen, jossa ei tosin ollut näyttöä (magneettinauhakirjoituskone).

1965

Kaikki amerikkalaiset TV-yhtiöt siirtyvät värilähetyksiin.
Ensimmäinen onnistunut hologrammi valmistetaan lasersäteen avulla (Emmet Leith ja Uris Upatnieks).
Magneettikuplamuisti.
Sony Portapak-videokamera.

1967

PAL- ja SECAM- televisiovärijärjestelmät otetaan käyttöön Euroopassa.
PCM digitaaalinen ääninauhoitin (NHK Japanese Broadcasting).

1968

Maapallo kuvataan kuuta kiertävältä radalta.
Douglas Engelbart kehittää hypertekstijärjestelmän.
Douglas Engelbart esittelee San Franciscossa hiiren käyttöliittymän ohjaajana, sekä tietokoneiden etäkäytön.

1969

Ihminen laskeutuu kuuhun suorassa televisiolähetyksessä. Ensimmäinen "planeettainvälinen" suora televisiolähetys.
ARPANET (Advanced Research Projects Agency) perustetaan.
Optinen tekstinluku erityistä sitä varten kehitettyä fonttia hyväksi käyttäen (Farrington Data).

1970

HDTV-järjestelmän kehitystyö Japanissa alkaa.
PARC (Xerox Corporationin Palo Alton tutkimuskeskus) perustetaan.
IBM julkistaa Disketin, joka oli nopeampi käyttää kuin aikaisemmat magneettinauhamassamuistit.

1971

Voyager I & II avaruusluotaimet laukaistaan.
Kaapeli-TV:n ja mikroprosessorin läpimurto.
Ensimmäinen sähköpostiviesti.
Intel 4004-mikroprosessori, jossa on integroituna kaikki keskusyksikön tarvitsemat rakenneosat.

1972

Intel 8008 (8-bittinen) mikroprosessori.
PONG-videoarcade-peli (Ralph Baer).

1973

Polaroid SX-70 pikakamera.
Valokaapeli.

1974

Bell Laboratoriesin kehittämä UNIX-käyttöjärjestelmän versio C esitellään  julkisesti.
Laserkirjoitin (IBM).
BBC avaa teksti-tv-palvelun.

1975

Sony esittelee Betamax videoformaatin.
Altair 8800-mikrotietokone, joka perustui Intelin 8080-mikropiiriin ja 256 bitin muistiin.
CRAY-1 supertietokone.
Apple 1, Steve Jobs ja Steve Wozniak.
Bill Gates ja Paul Allen koodaavat Basic-ohjelmointikielen Altair-tietokoneelle.
Mustesuihkukirjoitin.

1977

Apple II-tietokone syntyy: tietokone ja näppäimistö samoissa kuorissa. Myös näyttö ja diskettiasema.
Microsoft perustetaan.
Muita vuoden mikrotietokoneita: Radio Shack TRS-80 ja Commodore PET.

1978

Konica esittelee automaattitarkenteisen valokuvakameran.
8086 (16-bittinen) mikroprosessori.

1979

Sony Walkman korvalappustereot tulevat myyntiin.
VisiCalc-ohjelmisto (Software Arts) on ensimmäinen hittituote henkilökohtaisille tietokoneille.

1980

Sony esittelee kuluttajille tarkoitetun videokameran.
CD-formaatti.
CNN (Cable Network News).

1981

MTV Music Television aloittaa lähetyksensä USA:n kaapeli-TV-verkkoissa.
IBM PC.
Sony Mavica - elektroninen kamera, joka perustui CCD-kennoteknologiaan ja muistikortteihin. Kuvia voitiin katsella televisiosta.

1982

Sonyn CD-soitin.

1983

US Satellite Communications Inc. käynnistää tv-ohjelmien välittämisen suoraan koteihin Indianapoliksen alueelle satelliitin avulla.

1984

Sony tuo markkinoille teräväpiirtotelevision (HDTV).
"Electronic Cafe" telekommunikaatiotaideteos Los Angelesissa.
Apple MacIntosh, Commodore Amiga sekä Atari ST tulevat markkinoille.

1985

CNN - satelliittivälitteinen, 24 tuntia päivässä lähettävä uutiskanava perustetaan.
Pixar esittelee digitaalisen kuvaprosessorin.
CD-ROM datalevy esitellään tietokonedatan tallennukseen.
John Warnock ja Paul Brainerd suunnittelevat Desktop Publishing-järjestelmän, Pagemakerin.

1986

Maailmanlaajuinen konferenssi digitaalisen kuvan ja äänen tallentamisen standardeista.

1988

Eastman Kodak julkaisee 4 megapixelin CCD-kennon.
PhotoMac on ensimmäinen digitaalinen kuvankäsittelyohjelma MacIntosh-tietokoneille.
RISC-prosessori kehitetään.
Bipolaarinen transistori (Bell Labs) nopeuttaa tietokoneiden toimintaa.

1989

Ehdotus World Wide Webistä tehdään (Tim Berners-Lee, CERN).
Nintendo julkaisee Game Boy -pelikonsolin, kädessä pidettävän videopelin.

1990

Adobe Photoshop 1.0 julkaistaan Apple MacIntosh-tietokoneille.
Eastman Kodak julkaisee Photo CD teknologian.
Videolaserlevy julkistetaan.
CD-R.

1992

Kodak Digital Camera julkaisee DCS 200 digitaalikameran.
Ensimmäinen kansainvälinen HDTV-lähetys Barcelonan olympialaisista.

1993

Adobe Photoshop siirretään PC/Windows-käyttöjärjestelmäympäristöön.
Nikon, Canon, Leaf Systems muun muassa julkaisevat digitaalisia studiokameroita.
HSC, Inc. julkaisee LivePicture kuvanmuokkausohjelmiston.

1994

Associated Press julkistaa AP/Kodak NC2000 digitalisen kameran.
Apple Computer, Sony ja Kodak julkaisevat uusia digitaalisia kameroita.
Apple Computer esittelee RISC teknologiaan perustuvat PowerPC-tietokoneet.
Netscape-ohjelma julkaistaan.

1995

Java - universaali ohjelmointikieli.
CD-ROM levylle pakataan kokoillan elokuva.

1996

DVD - Digital Versatile Disk.

:::::::::::
 

Lähteet:

Päälähde: Timeline of Photography (http://www.eastman.org/timeline/timeline.html),
jonka lähdeviitteet seuraavassa:

1.Bomback, E. S., Manual of Colour Photography, Fountain Press,
     London, 1972 .
  2.Feldvebel, Thomas,Ambrotype: Old & New, Graphic Arts Research
     Center, Rochester, NY, 1980 .
  3.Reilly, James M., Albumin & Salted Paper Book, Light Impressions
     Corporation, Rochester, NY, 1980 .
  4.Rosenblum, Naomi, A World History of Photography, Abbeville
     Publishing Group, NY, 1984.
  5.Stroebel, Leslie, Zakia, Richard, Encyclopedia of Photography, Focal
     Press .
  6.Wheeler, Owen, Colour Photography, Sir Isaac Pitman & Sons, Ltd.,
     London, no date.

Lisäksi:

  7. Toim. Hannu Salmi, Elokuvahistorian lukukirja, Turun yliopiston täydennyskoulutus-
keskuksen julkaisuja A:9, Vammala 1995.

 8. Important dates in the development of computer technology (http://www.guilford.edu/academic/geology/comptime.html).

 9. Mediahistory Timeline Project (http://www.mediahistory.com).

10. Richard Platt: Inventions A Visual History, Dorling Kindersley Limited, London, 1994.

11. Editors of Time-Life Books: Revolution In Science, Time-Life Books, Amsterdam, 1987.

12. Editors of Time-Life Books: Computers Basic, Time-Life Books, Amsterdam, 1985.

13. Editors of Time-Life Books: Input/Output, Time-Life Books, Amsterdam, 1986.

14. Toim. Reino Kero ja Hannu Kujanen: Kivikirveestä tietotekniikkaan, Turun yliopiston historianlaitos, Turku 1989.

15. Toim. Aimo Ruusunen: Savitauluista satelliitteihin, Gaudeamus, Jyväskylä 1992.

16. Henri Langlois: Kolmesataa vuotta elokuvaa, Love-kirjat, Jyväskylä 1996.

17. Ian Jeffrey: Photography - A Concise History, Thames and Hudson, London 1996.

18. Peter von Bagh: Elokuvan historia, Weilin & Göös, Tapiola 1975.

19. Brian Winston: Media Technology and Society, Rootledge, Bodmin 1998.

20. Jeff Kisselhof: The Box - An Oral History of Television 1920 - 1961, Penguin, USA 1995.

21. Pentti O. A. Haikonen: Videotekniikka, Monila Oy, Helsinki 1993.

22. Eeva Kurki: ...ja alussa oli liike, Filmihullu 3/95, Iisalmi 1995.

23. Timeline of Digital Audio, http://www.mtsu.edu/~dsmitche/rim420/RIM420_timeline.html

24. HISTORY OF TELEVISION, André Lange http://www.histv.net

Go back...