Vaihtokokemuksia yliopistostamme
 
JuhoFINAL.jpg

Juho Kähkönen, vaihto-opiskelija Australiassa

11.8.2016

Juho Kähkönen, politiikkatieteiden opiskelija Lapin yliopistosta, lähti Australian Canberraan vaihto-opiskelijaksi. Maailman laidalla Juho on esitellyt sukupuolineutraalin vanhempainvapaan rakennetta sekä vakuuttanut paikalliset siitä, että suomen kieli, se on oikeasti tosi helppoa.

 

”—se, että et yhtäkkiä edusta enemmistöä, se on kauhean terve kokemus jokaiselle.”


Kuka olet, mitä opiskelet – ja mihin lähdit vaihtoon?
Mä olen Juho Kähkönen ja opiskelen politiikkatieteitä Lapin yliopistossa. Tällä hetkellä olen vaihdossa Canberran yliopistossa Australiassa – eli pääkaupungissa. Olen toisen vuoden politiikkatieteiden opiskelija ja olen nyt opiskellut yhden lukukauden Canberrassa – juuri päättyi lukukausi ja koetulokset tulevat huomenna. Loman kintaalla olen!


Millaisista syistä päätit lähteä vaihtoon?
Olen asunut ulkomailla paljon ja teki mieli päästä taas reissuun. Vaihtohan on siihen yksinkertainen tapa. Lisäksi, kun opiskelee politiikkaa, jossa mikään ei ole tieteellisen tarkkaan sanottua, toisessa maanosassa saman asian opiskelu antaa aivan uuden näkökulman aiheeseen. Samat asiat näyttäytyvät täällä, jos ei nyt aivan ylösalaisin, niin kuitenkin aivan erilaisina.


Esimerkiksi, jos puhutaan erilaisista yhteiskuntarakenteista, niin Suomi nähdään hyvin sosialistisena maana, järjestelmänä, joka on unelmanomainen, mutta ei mahdollinen Australiassa. Suomalaisena opiskelijana saa aina vastata, kun professori kysyy, kuinka paljon sitä vanhempainvapaata oikein Suomessa on. Sitten kun kertoo, että kyllähän sitä on – ja että isienkin on lomaa usein otettava – sitä on aina vaikea uskoa [australialaisten]. Siitä huolimatta australialaiset tuntuvat kokevan, ettei moinen järjestelmä ole siellä mahdollinen, vaikka kyse on eräästä maailman rikkaimmasta maasta.


Oletko kohdannut haasteita vaihtosi aikana – hyviä tai pahoja? Miten olet selvinnyt niistä?
Täällä opiskeleminen kyllä eroaa Suomessa opiskelusta. Suomessa opinnot ovat aina monella tapaa joustavia; kun menet professorille puhumaan, asioista voi aina neuvotella, voi tehdä omalla tavalla. Täällä asiat eivät todellakaan toimi niin – kaikki menee juuri niin kuin kurssikuvauksessa sanotaan. Ei ole minkäänlaista joustonvaraa, suuntaan tai toiseen.

Haasteena on erityisesti se, ettei se riitä, että opit yhden tavan! Jokaisella professorilla on täällä omat, erityisen tarkat tyylinsä tehdä asioita. Se on ollut hieman turhauttavaa, mutta kääntynyt nyt eräänlaiseksi voitoksi. Olen oppinut kirjoittamaan englanniksi tosi nasevaa, akateemista tekstiä, kun on ollut ehdottoman pakko seurata annettuja, piiruntarkkoja ohjeita.


Oletko huomannut muita selkeitä eroja Suomen ja Australian yliopistojärjestelmien välillä?
Täältä puuttuu sellainen akatemian tuntu! Mä olen 26-vuotiaana yksi vanhimmista opiskelijoista täällä. Maisteriopiskelijoita on todella vähän, tämä on tällainen kandidaatintuotantolaitos. Ei ole sellaista tunnetta, että tullessasi kahvilaan siellä istuisivat vanhemmat opiskelijat kymmenettä vuotta. Se on se kolme vuotta ja pihalle, työelämään.

Se muuttaa paikan luonteen täysin. Tuntuu vähän siltä, ettei ole perinteitä, onhan siirtymä niin lyhyt.


Koetko saaneesi vaihdosta jotain henkilökohtaisia valmiuksia, joita et olisi saanut ilman vaihtoa?
Tämä oli tosi hyvä kysymys! Täällä puolet opinnoista on tutoriaaleja, eli keskustelua kurssien aiheista. Siellä kaikkien on pakko osallistua, hiljaa ei saa olla ja omaa mielipidettä on kyettävä puolustamaan. On ollut pakko opetella väkisin väittelemään, täällä kaikki politiikanopiskelijat pakotetaan siihen.


Entä sitten se työelämä – luuletko, että vaihto on tarjonnut ammattitaitoa, josta on myöhemminkin hyötyä?
Uskon, että tulevaisuudessa huomattavaa hyötyä on täällä saaduista oman alan kontakteista. Hmm – myös akateemisen englannin tiiviin kirjoitustyylin hallitseminen on varmasti hyödyllistä, myös suomalaisessa työelämässä. Ei voi laverrella, on sanottava asiansa ja piste.


Miltä tuntuu sopeutua vieraaseen kulttuuriin? Oletko ystävystynyt?
No. Australialaisten kanssa on tosi vaivatonta tutustua, tai ehkä oikeammin päästä ”juttuun”. Ystävystyminen on vähän haastavampaa. Mutta voisin sanoa, että olen saanut pari todella hyvää paikallista ystävää.


Oletko saanut riittävästi tukea sekä kotiyliopiston että kohdeyliopiston puolelta?
No aina on kyllä haluttu auttaa! [naurua] Aina ei ehkä ole suoraan osattu, mutta aina haluttu.


Täällä Canberran päässä tulee esille jännä pointti liittyen apuun ja lukukausimaksuihin. Akateemisen opetuksen suhteen Lapin yliopisto ja Canberra ovat ihan samaa tasoa, vaikka täällä maksetaan kymppitonni lukukaudessa opetuksesta. Mutta se raha näkyy tukipalveluissa – auttavia käsiä on joka suunnassa. On jäänyt mielikuva, että ihan sama mikä ongelma, millä vain elämänalueella, niin yliopiston kautta se hoidetaan.


Nyt kun Suomeenkin tulevat lukukausimaksut, ulkomaalaiset opiskelijat saattavat hyvinkin kaivata tällaista palvelua. Mun mielestäni Suomessa lukiossakin on itsenäisempää kuin yliopistossa opiskelu täällä.


Jos joku lähtisi sinun vaihtokohteestasi Lapin yliopistoon, mitä kertoisit hänelle?

Ainakaan ei saa missään nimessä kuunnella niitä tavallisia stereotypioita. Siis suomalaiset eivät tosiaankaan ole ujoja! Suomalaiset ovat ihan kuten muutkin, meihin kannattaa vain olla yhteydessä. Se klisee ehkä pitää paikkansa, että ensin on rikottava jää, tutustuttava, mutta sitten kun suomalainen lämpenee, se on aitoa rakkautta [naurua].


Toiseksi kertoisin, että suomen kieli ei ole kyllä vaikeata. Itse opetan Australiassa suomen kieltä ja kerron aina kaikille, että tämä kieli on helppoa. Sitähän luetaan niin kuin kirjoitetaan! Totta kai kielioppi on ihan mahdotonta, mutta ei kielioppi ole se tärkein asia. Suomen alkeet ovat helpot – koko kielen opiskelua demonisoidaan aivan liikaa.


Suositteletko vaihto-opiskelua?
No kyllä suosittelen kaikille vaihtoon lähtemistä! Nykymaailmassa on tosi hyvä, kun oppii näkemään asioita eri näkökulmista. Se, että et yhtäkkiä edusta enemmistöä, se on kauhean terve kokemus jokaiselle.