RomaSerotetto_reindeer_jamal_550.jpg

Merijään häviäminen on lisännyt porokuolemia ja uhkaa nenetsien paimentolaiskulttuuria

16.11.2016

Kaksi äärimmäistä sääilmiötä vuosina 2006 ja 2013 aiheuttivat porolaumojen nääntymisen nälkään Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa Länsi-Siperiassa. Tutkijat ovat ensimmäisen kerran yhdistäneet äärimmäiset sääilmiöt Barentsinmeren ja Karanmeren jään häviämiseen. Tutkijat varoittavat, että ilmiöt ovat muuttumassa entistä vakavammiksi ja että porokuolleisuus uhkaa myös poronhoitajien ikivanhaa paimentolaiskulttuuria.

Veden sataminen lumelle marraskuussa 2013 johti 61 000 poron kuolemaan, mikä on noin 22 prosenttia Jamalin niemimaan 275 000 porosta. Molemmilla ajanjaksoilla merijään peittävyys Barentsinmerellä ja Karanmerellä oli poikkeuksellisen alhainen, ja ilmankosteus poikkeuksellisen korkea.

Vaikkei veden sataminen lumen päälle aiheuta ongelmia keväällä, se voi olla poroille katastrofaalista syksyllä, jolloin vesi muuttuu kovaksi jääkuoreksi normaalien pakkassäiden palatessa. Jääkuori, joka saattaa olla useiden senttimetrien paksuinen, estää poroja syömästä lumen alla olevaa ravintoa talvikuukausina. Mitä pidempään kuori talvella kestää, sitä heikommiksi eläimet muuttuvat.

Sateen jälkeen muodostuvalla paksulla jääkuorella on vakavia pitkäaikaisvaikutuksia noin 6 000 Jamalin nenetsille, alkuperäiskansalle, jotka ovat yksi viimeisistä aidoista paimentolaisista poronhoitajista arktisella alueella.

– Normaalivuotena on tavallista, että lumen päällä esiintyy laikuittaista jääkuorta, mutta porolaumat on helppo ohjata läheisille alueille, joilla lumi on pehmeämpää. Syy siihen, miksi vuoden 2013 sääilmiö oli niin tuhoisa, oli se, että runsaat sateet kyllästivät suuren osan lumipeitteestä pinnasta pohjaan asti. Kun lämpötilat laskivat nopeasti, laitumet jäätyivät paksun ja raskaan jääkerroksen alle. Näin eläimet jäivät täysin ilman ravintoa koko eteläisen Jamalin niemimaan alueella, jonka pinta-ala on noin 27 000 km2, sanoo tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Jamalin nenetsit vaeltavat ympäri vuoden, ja laiduntavat puolittain kesyjä poroja jopa 1200 kilometrin matkoja vuosittain. Poronhoito on merkittävä elinkeino ja perustavanlaatuinen osa heidän ikivanhaa ja ainutlaatuista kulttuuriaan. Ne, joiden porot kuolivat nälkään, olivat joutuneet turvautumaan kalastamiseen ja myös lainaamaan siitoseläimiä hankkiakseen uudet porolaumat.

– Äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet myös Suomessa ja pohjoisessa Fennoskandiassa. Toisin kuin Jamalilla, Suomessa porojen lisäruokinnasta on kuitenkin tullut yleinen käytäntö ehkäistä porokuolemia huonoina talvina, kertoo Bruce Forbes.

Artikkeli “Sea ice, rain-on-snow and tundra reindeer nomadism in Arctic Russia” on julkaistu Biology Letters -tiedejulkaisussa. Tutkimus kuuluu osana RISES- ja HUMANOR-hankkeisiin, joita rahoittavat Suomen Akatemia ja JPI Climate. Hankkeita johtaa Lapin yliopiston Arktinen keskus. Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Lapin yliopistosta, Oxfordin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Ruotsin maatalousyliopistosta, Soulin kansallisesta yliopistosta, Marylandin yliopistosta, Coloradon yliopistosta, University College Londonista ja Wienin teknillisestä yliopistosta.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Bruce Forbes
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 847 9202, bruce.forbes(at)ulapland.fi

Kuva: Roma Serotetto


LaY/AK/JW