Uutiset 2006
29.9.2006

Tutkimus: Mökkikulttuuri muutosvaiheessa

Yhä harvempi suomalainen asuu pysyvästi maaseudulla, mutta yhä useammalla on koti kaupungissa ja maalla. Vaatimattomien mökkien lisäksi maassamme on entistä enemmän lähes omakotitalon tasoisia uusia tai remontoituja vapaa-ajan asuntoja.

Lapin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus mukaan suomalainen mökkikulttuuri elää tärkeää muutosvaihetta, kun kakkosasuminen maaseudulla valtaa alaa askeettiselta mökkielämältä. Kaupunkiasunto on tukikohtana työelämälle, lasten koulunkäynnille ja muille ns. arkielämän asioille. Mökki on perinteisesti viritetty vapaa-aikaan, mutta hyvin varustettuna se voi palvella myös työntekoa ja muitakin normaaliasumisen tarpeita. Tämä mökkielämän ”täyteläistyminen” on luonut perustan termille kakkosasuminen.

Toinen koti maalla -tutkimus osoittaa viisi vapaa-ajan asukkaiden päätyyppiä: kesämökkeilijät (aktiiviset ja satunnaiset), kesäkauden asukkaat, keväästä syksyyn asuvat, ympärivuotiset kävijät ja ympärivuotiset asukkaat. Kesämökkeilijät ja kesäkauden asukkaat muodostavat vielä vapaa-ajan asukkaiden enemmistön, mutta ympärivuotisessa käytössä olevien kakkosasuntojen osuus on kasvamassa. Termeinä kakkos­asunto ja kakkosasukas ovat suomalaisille toistaiseksi vieraita, mutta ilmiöinä ne ovat tuttuja.

Pitkiä aikoja maalla viipyvät kakkosasukkaat nähdään tutkimuksessa uutena merkittävänä alueellista kehitystä tasapainottavana tekijänä. Keskeisimpiä tähän liittyviä tulevaisuuden kysymyksiä on se, mitä tapahtuu vanhoille mökeille, sitten kun ne vapautuvat nykyiseltä jo varsin varttuneelta mökkeilijäsukupolvelta. Vapaa-ajan asuminen on muodikasta, mutta nuoret ja keski-ikäiset toivovat mökiltään yleensä joustavaa, ympärivuotista käyttömahdollisuutta. Eniten elinvoimaa kakkosasumisesta saavat kunnat, jotka sijaitsevat viikonloppukäyntien etäisyydellä suurista kaupungeista ja joissa vapaa-ajan asunnot ovat helposti muutettavissa talvikäyttöön soveltuviksi.

Oman vapaa-ajan asunnon lisäksi tilapäiseen maaseudulla oleskeluun tarjoavat mahdollisuuksia vuokra­mökit, matkailukeskukset, yritysten ja yhteisöjen tilat sekä viikko-osakkeet. Myös terveydenhoito ja kuntoutus, opiskelu sekä erilaiset työtehtävät ovat syitä tilapäiseen oleskeluun maalla ja ne tuovat osaltaan maaseudulle lisää elinvoimaa.

Kakkosasumista ja muita maaseudun täydentäviä asumismuotoja koskeva tutkimus toteutettiin Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnassa maa- ja metsätalous­ministeriön rahoituksen turvin. Hankkeen johtajana toimi dosentti, kehitysjohtaja Seppo Aho ja tutkijana kauppatieteiden maisteri Heli Ilola. Tutkimusraportissa on esillä myös kakkosasumisen kansainvälinen ulottuvuus – kyseessä ei ole yksinomaan suomalainen ilmiö.

Lisätietoja:
Dosentti, kehitysjohtaja Seppo Aho
Puhelin 040 743 4604
Tutkija Heli Ilola
Puhelin 016 341 2693

LaY/Viestintä/OT