Väitöstiedotteet
 
suvi.JPG

Väitös: Kehityspolitiikka tuottaa moninaisia hallinnan muotoja

5.12.2016

Kehityksen käsite on liberaalin kansainvälisen järjestyksen keskiössä. Kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin ja useat länsimaat pitävät kehityspolitiikkaa keskeisenä ulkopolitiikan välineenä. Samalla kehityksen idea on tärkeä osa modernia ihmiskäsitystä ja poliittista mielikuvitusta. YTM Suvi Altin tuoreesta väitöskirjasta käy ilmi, että usein itsestäänselvyytenä näyttäytyvä kehityspyrkimys on ongelmallinen nimenomaan, koska sen periaatteet vaikuttavat poliittisesti neutraaleilta.

Suvi Alt tarkastelee väitöstutkimuksessaan nykyaikaista kehityskäsitystä vallan, hallinnan ja politiikan näkökulmista. Tutkimus keskittyy erityisesti vallitsevan kehityskäsityksen taustaolettamuksiin eli siihen, millaisia ymmärryksiä ihmisyydestä ja ihmisen ja maailman suhteesta kehityskäsitteeseen sisältyy, sekä siihen, miten ihmisyys tulee tuotetuksi ja hallituksi näiden ymmärryksien kautta.

– Hyvää tarkoittavista pyrkimyksistään huolimatta kehityspolitiikka pitää aina sisällään myös hallinnan elementin. Vaikka esimerkiksi köyhyyden poistaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen ja HIV/AIDSin leviämisen estäminen ovat itsessään tavoittelemisen arvoisia, keinot joilla näitä tavoitteita pyritään saavuttamaan eivät ole poliittisesti neutraaleja, Alt sanoo.

Esimerkiksi syntyvyyden hallinnan välttämättömyyttä perustellaan sekä tarpeella sopeutua ilmastonmuutokseen että tarpeella valtaistaa kehittyvien maiden naisia ja mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään. Syntyvyyden hallintaa kuitenkin toteutetaan myös kyseenalaisin käytännöin, esimerkiksi painostamalla naisia sterilisaatioon. Samalla sivuutetaan kehittyneiden maiden huomattavasti suurempi rooli ilmastonmuutoksen etenemisessä.

Kehityksen hallinnallisuus perustuu sekä käytäntöihin että perusolettamuksiin

Väitöskirjan erityinen painopiste on kehityskäsityksen ontologisissa perusolettamuksissa. Tutkimuksen tulokset korostavat kehityskäsityksen kuulumista länsimaisen metafysiikan traditioon, jossa olemassaoleva näyttäytyy resurssina ja siten hallittavana. Uusliberaalin politiikan myötä resurssiajattelu on korostunut entisestään, koska uusliberalismi tulkitsee ihmisyyttä taloudellisen logiikan kautta.

Vaikka viime vuosikymmeninä kehityspolitiikan keskiöön nousseet inhimillisen kehityksen ja kestävän kehityksen käsitteet merkitsevät siirtymistä kapea-alaisista kehityksen mittareista kohti laajempaa käsitystä ihmisten hyvinvoinnista ja ympäristön merkityksestä kehitykselle, niiden perusperiaatteet eivät kyseenalaista uusliberaalia talousajattelua. Inhimillisen pääoman kaltaiset talouden logiikkaan perustuvat kategoriat sekä sopeutumiskyvyn vaatimus hallitsevat nykyistä kehityskäsitystä.

Alt nostaa tutkimuksessaan esille myös tarpeen kiinnittää enemmän huomiota niihin paikkoihin, joissa ihmisyyttä, maailmassa olemisen tapaa sekä ihmisen ja ympäristön suhdetta ymmärretään tavoilla, jotka haastavat niin modernia resurssiajattelua kuin taloudelliseen ja biologiseen ajatteluun nojautuvia kategorioita. Altin mukaan tapa, jolla kehitystä käsitellään, ei useinkaan tunnista näiden kategorioiden poliittisuutta.

– Julkinen kehityskeskustelu rajoittuu helposti väittelyyn kehitysyhteistyömäärärahoista, ja poliittinen kehityskritiikki usein perustuu sulkeutumiseen ja erontekoon ’meidän’ ja ’muiden’ välillä. Kehityksen merkitystä sen sijaan ei useinkaan kyseenalaisteta. Poliittisesti ja eettisesti hedelmällisempää olisi vallitsevan liberaalin kehityskäsityksen itsestäänselvyyksien purkaminen nojautumatta ulossulkemiseen ja korostaen vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää maailmassa olemista niin globaalissa etelässä kuin pohjoisessakin, Alt ehdottaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

YTM Suvi Altin väitöskirja Beyond the Biopolitics of Development: Being, Politics and Worlds tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 9.12.2016 kello 12.00 alkaen Lapin yliopiston luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Michael Dillon Lancasterin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Mika Luoma-aho Lapin yliopistosta.

Tietoja väittelijästä:

YTM Suvi Alt (s. 1984 Rovaniemellä) on suorittanut ylioppilastutkinnon Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa vuonna 2003. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2009 pääaineenaan kansainväliset suhteet.

Alt on työskennellyt väitöskirjatutkijana Koneen säätiön apurahalla vuonna 2010, Lapin yliopistossa nuorempana tutkijana kansainvälisten suhteiden oppiaineessa vuonna 2011 sekä rahoitettuna väitöskirjatutkijana valtakunnallisessa politiikantutkimuksen tutkijakoulussa (POLITU) vuosina 2012-2015. Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Griffithin yliopistossa, Australiassa vuonna 2012 sekä Groningenin yliopistossa, Alankomaissa vuonna 2014. Vuodesta 2015 alkaen Alt on työskennellyt yliopisto-opettajana kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisten organisaatioiden laitoksella Groningenin yliopistossa, Alankomaissa.

Lisätietoja:

Suvi Alt
p. 040 731 9203
suvi.alt@ulapland.fi

Julkaisun tiedot:

Suvi Alt: Beyond the Biopolitics of Development: Being, Politics and Worlds. Acta Universitatis Lapponiensis 334. ISBN 978-952-484-926-5. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 202. ISBN 978-952-484-972-2. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK