Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan uutiset
 
hanna_lempinen_web.jpg
Kuva: Anna-Leena Muotka

Väitös: Pohjoinen energiakysymys ei pelkisty työpaikkoihin ja öljyn- ja kaasuntuotantoon

12.6.2017

Arktisen alueen energiavarannoilla on nykypäivän poliittisissa, populaareissa ja tieteellisissä energiakeskusteluissa erityisen keskeinen rooli. Väitöskirjassaan YTM, FM Hanna Lempinen ottaa kriittiseen käsittelyyn määritelmät, joiden puitteissa energia ja sen yhteiskunnalliset ulottuvuudet näissä arktista energiaa koskevissa keskusteluissa ymmärretään.

Energian ja yhteiskunnallisen käsitteet uuteen tarkasteluun

Globaalin energiankulutuksen kasvu, tunnettujen tuotantoresurssien ehtyminen, energiantuottajamaiden poliittiset epävakaudet, lämpenevän ilmaston vauhdittama pohjoisen merijään sulaminen ja nopeasti kehittyvät tuotanto- ja kuljetusteknologiat ovat yhdessä saaneet arktisen alueen näyttäytymään maailman uutena energia-aarreaittana.

Lempisen ohjasi tutkimusaiheensa parin alun alkaen tyytymättömyys tapoihin, joilla energiasta ja sen suhteesta pohjoisiin yhteiskuntiin keskusteltiin yhtä lailla mediassa kuin tieteellisissä konferensseissakin.

– Pohjoisessa energiakysymyksessä on kyse paljon muustakin kuin öljyn- ja kaasuntuotannosta kansainvälisille markkinoille, vaikka julkisuudessa keskustelu niihin pelkistyykin. Öljyn ja kaasun rinnalle arktisessa energiamaisemassa ovat nousemassa myös uusiutuvat energianlähteet, eivätkä esimerkiksi hiili, ydinvoima tai energian kulutukseen ja saatavuuteen liittyvät kysymykset ole kadonneet minnekään, Lempinen toteaa.

Väitöskirjallaan Lempinen pyrkii laajentamaan energiaa ja pohjoisia yhteisöjä käsittelevää tutkimuksellista keskustelua, joka nykyisellään keskittyy suurelta osin arktisten alkuperäiskansojen ja energiateollisuuden kohtaamisten tarkasteluun. Valittu näkökulma on herättänyt vuosien varrella välillä kipakkaakin keskustelua seminaareissa ja eri yleisötilaisuuksissa.

– Tutkimuksen kysymyksenasettelun tarkoitus ei tietenkään ole vähätellä alkuperäiskansoihin liittyvää tutkimusta eikä pohjoisten alkuperäiskansojen kohtaamia erityishaasteita. Olen kuitenkin halunnut tuoda esiin myös sitä, että myöskään ei-alkuperäiskansataustaisen väestön näkökulmasta energiakehitys ei välttämättä ole ongelmatonta ja tervetullutta ehdolla millä hyvänsä, Lempinen kertoo.

Energia pohjoisen kehityksen veturina

Lempisen tutkimusaineistossa energia ja yhteiskunnallinen näyttäytyvät pitkälti toisistaan erillisinä kysymyksinä, joista käydään keskustelua eri käsitteiden kautta ja hyvin erillisin kuvastoin. Energiapuhetta hallitsevat tekniikan, tieteen ja talouden asiantuntijanäkökulmat sekä politiikan ja markkinoiden toimijat, kun taas arktinen ”sosiaalinen” ja sitä koskevat huolenaiheet rakentuvat energiasta pitkälti erillisenä, arkisena elämismaailmana.

Pohjoisilla alueilla energia ja yhteiskunnallinen vaikuttavatkin kohtaavan lähinnä alueellista sosioekonomista kehitystä koskevissa kaavailuissa.

− Puhe energiakehityksen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden keskinäisistä suhteista kietoutuu lähinnä sen ympärille, kuinka laajamittaiset energiahankkeet saadaan toteutettua paikalliset haittavaikutukset minimoiden ja alueelle jäävät hyödyt maksimoiden, Lempinen toteaa.
Äänekäs hiljaisuus ilmastonmuutoksen ympärillä

Pohjoista energiaa koskevan keskustelun kenties erikoisin piirre on Lempisen mukaan kuitenkin se, millaisena öljyn- ja kaasuntuotannon suhde ilmastonmuutokseen siinä näyttäytyy.

− Samaan aikaan kun kannetaan suurta huolta ilmastonmuutoksesta yhtenä arktisen alueen yhteisöjen ja yhteiskuntien kohtaamista haasteista, kiinnitetään arktisen energiantuotannon ilmastovaikutuksiin äärimmäisen vähän huomiota. Eivät ympäristö- ja ilmastoystävällisemmät tuotantoteknologiat ja tuotannossa syntyvien hiilidioksidipäästöjen talteenotto, joista pohjoisen energiantuotannon yhteydessä aina puhutaan, kuitenkaan ratkaise energian loppukulutuksen maailmanlaajuisia ilmastovaikutuksia, Lempinen kertoo.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

YTM, FM Hanna Lempisen väitös ”The Elusive Social: Remapping the Soci(et)al in the Arctic Energyscape” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.6.2017 klo 12 alkaen luentosalissa 3. Vastaväittäjänä toimii professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Lassi Heininen Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen kahvitarjoilu Ravintola Fellissä.


Tietoja väittelijästä:

YTM, FM Hanna Lempinen (s. 1983 Oulussa) on suorittanut ylioppilastutkinnon Oulun Lyseon lukiossa vuonna 2002. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan kansainväliset suhteet ja filosofian maisteriksi Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelmasta vuonna 2011.

Lempinen on työskennellyt Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa politiikkatieteiden yliopisto-opettajana, Arktisessa keskuksessa projektitutkijana ja apurahatutkijana sekä Pohjoisten kulttuurien ja kestävän luonnonvarapolitiikan tohtoriohjelmassa nuorempana tutkijana. Hän on lisäksi toiminut vierailevana tutkijana Groningenin yliopiston kulttuurimaantieteen laitoksella Alankomaissa 2014 ja Kuolan tiedekeskuksessa Apatiitissa, Venäjällä 2015. Tammikuusta 2017 eteenpäin hän on viimeistellyt väitöskirjaansa apurahatutkijana.

Lisätietoja:

Hanna Lempinen
p. 040 4844 284
hanna.lempinen@ulapland.fi

Väitöskirjan myynti: verkkokauppa Juvenes. Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Tietoja julkaisusta:

Hanna Lempinen: The Elusive Social: Remapping the Soci(et)al in the Arctic Energyscape. Acta Universitatis Lapponiensis 353. ISBN 978-952-337-006-7. ISSN 0788-7604. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 220. ISBN 978-952-337-007-4. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK