Yliopistotutkija: ihminen saattaa tulevaisuudessa elää 200-vuotiaaksi

5.9.2017

Tieteen päivien perjantaissa puhutaan geenien räätälöinnistä. Genomin muokkaaminen voi mullistaa perinnöllisten sairauksien hoidon. Voiko geenejä manipuloimalla hidastaa tai jopa pysäyttää myös ikääntymisen?

Kun aika kuluu, ihminen ikääntyy. Tämä ei merkitse vain sitä, että henkilö on ollut olemassa päivä päivältä pidempään. Lisäksi vanheneminen merkitsee rapistumista, joka alkaa jo alle kolmekymmentävuotiaana.

– Ajan myötä kaikkiin soluihin kertyy vaurioita. Vauriot kantasoluissa vähentävät niiden kykyä uudistaa kudoksia, ja näin vauriot muualla jäävät korjaamatta ja ikääntyminen alkaa, selittää yliopistotutkija, dosentti Pekka Katajisto Helsingin yliopistosta.

Satojen vuosien elämä?

Juuri kantasoluihin vaikuttamalla voitaisiin vaikuttaa myös ihmisen ikääntymiseen, sanoo Katajisto. Tulevaisuudessa ihminen voisi elää pienellä muokkauksella esimerkiksi 200-vuotiaaksi.

– Ei vielä vähään aikaan, mutta nykytiedon valossa se saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa, Katajisto sanoo.

Toistaiseksi ihmisen iän ylärajan arvioidaan sijoittuvan noin 120 vuoden tuntumaan.

– Kantasoluja muokkaamalla tämä raja saattaa siirtyä tai jopa kadota. Tällöin 140-vuotiasta voisi olla vaikea erottaa 40-vuotiaasta.

Räätälöinnin pimeät puolet

Tieteen päivien perjantaissa pohditaan myös geeniräätälöinnin vapauden rajoja.

Millainen olisi maailma, jota asuttaisivat 200-vuotiaat nuorukaiset? Entä olisiko kantasolujen muokkaamisella rajaa? Loppuisiko maailmasta tila, jos ihmiset lakkaisivat vanhenemasta?

Tulevaisuutta odotellessa ikääntymiseen voi vaikuttaa itse, sanoo Pekka Katajisto.

– Toistaiseksi tehokkain tapa hidastaa ikääntymistä on vähentää syömistä ja lisätä liikuntaa. Osa hyödyistä voidaan kuitenkin jo saada aikaan myös eräillä kokeellisilla sekä muihin tarkoituksiin käytössä olevilla lääkkeillä

Viestintä / Tapio Nykänen

Ihmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat -paneeli Lapin yliopiston Fellman-salissa perjantaina klo 14:15. Perjantaina Tieteen päivillä puhutaan myös esimerkiksi tieteen vapaudesta sekä siitä, miten paljon ihminen voi muokata ympäristöään.