Tässä monilukutaidon kehittymisen kannalta keskeisessä vaiheessa opiskelijat etsivät ja kokoavat tietoa valitsemistaan tietolähteistä. He analysoivat ilmiön representaatioita, toisin sanoen he tutkivat millaisena ilmiö näyttäytyy eri tietolähteissä.
Tutkimusprosessi kattaa oppimisprosessissa mukana olevat oppiaineet. Tarkoitus on oppia etsimään, arvioimaan ja tarkastelemaan ilmiön esittämiseen liittyviä kysymyksiä myös eri oppiaineiden ja tieteenalojen näkökulmasta.
Tiedon arvioinnissa tarkastellaan ja puntaroidaan muun muassa tietolähteiden ja tiedon oikeellisuutta, luotettavuutta, näkökulmia, arvoja, tarkoitusperiä, tekijänoikeuksia ja sananvapautta. Monilukutaidon näkökulmasta oppikirjoissa esitetyllä tiedolla ole erityisasemaa.
Oppikirjojen välittämää kuvaa valitusta ilmiöstä voi tarkastella esimerkiksi oheisten kysymysten avulla:
Mitä aiheita kirjassa käsitellään, mitä ei?
Millaisia ajatuksia ilmiön käsittely oppikirjassa ensisilmäyksellä herättää?
Mikä opiskelijoita kiinnostaa, mikä ei ja miksi?
Puuttuuko kirjasta joku opiskelijoiden mielestä kiinnostava ja
ajankohtainen ilmiöön liittyvä teema? Entä kokevatko oppilaat jonkun
teeman turhaksi?
Miten ilmiöön liittyviä aiheita voisi esittää toisin ja mitä niistä voisi kertoa lisää?
Mistä ilmiöön liittyvistä asioista viestimissä kerrotaan ja mistä ei? Miten näistä asioista kerrotaan ja miksi?
Miten koulun oppikirjojen ja median välittämä tieto ilmiöstä eroavat
toisistaan ja mistä mahdolliset erot voisivat johtua?
(Sairanen &
Törrönen (n.d))
Tukimateriaaleja kuvien arviointiin
Tukimateriaaleja sosiaalisen median lähteiden arviointiin esim. blogit, keskustelut, webbisivustot
Apukysymyksiä uutisjuttujen arviointiin
Miksi tästä asiasta on tullut uutinen?
Mistä näkökulmasta uutisjuttu kuvaa ilmiötä?
Mistä uutisjuttu ei kerro ilmiöstä?
Kenelle tarjottu tieto on olennaista ja tärkeää?
Kuka/ketkä saavat äänensä kuuluviin ja ketkä eivät ?
Kenen näkökulma vaikuttaa olevan keskeisin?
Millaisissa rooleissa ihmisiä kuvataan? (esim. sivulliset, uhrit, objektit, aktiiviset toimijat)
Tarjotaanko jotakin tietoa annettuna?
Millaisia tiedonlähteitä on käytetty ja miten? MItä muita tiedonlähteitä olisi voitu käyttää?
Millainen vaikutus valituilla tiedonlähteillä on jutun näkökulmaan?
Kuka saa sanoa viimeisen sanan — toisin sanoen mihin uutisjuttu päättyy?
Näkyykö toimittajan oma näkökulma hänen sanavalinnoissaan?
Millaisia asioita otsikko, kuvat ja kuvatekstit nostavat esiin?
Apukysymyksiä mainosten arviointiin
Mikä on mainoksen kohdeyleisö?
Ketä mainos yrittää vakuuttaa ja mitä keinoja tähän käytetään?
Mitä merkityksiä teksti ja kuvat tuovat mainokseen? Entäpä asettelu ja värien käyttö?
Miten mainos heijastaa ajan arvoja ja asenteita?
Millaista tietoa mainos tarjoaa itse tuotteesta? Onko tieto luotettavaa?
Miten mainostetun tuotteen kerrotaan eroavan muista vastaavista?
Lähde: Pedagogies of Media and Information Literacies UNESCO opettajan opas: Sirkku Kotilainen ym.
Tukimateriaaleja tiedon luotettavuuden arviointiin sekä disinformaation erottamiseen[WV3]
Tukimateriaaleja TV-ohjelmien, elokuvien, musiikkivideoiden ja mediataiteen arviointiin
|
|
|