Civic Culture of the Changing Civil Society
Työryhmä kokoontuu perjantaina 28.3. 15.00-18.00 ja lauantaina 28.3 9.00-11.00 LS 13
The working group welcomes critical papers concerning contemporary issues of civic culture, as well as the changing meanings of "citizenship". Even though the sociological definitions of civil society often figure it as a field of citizens’ uncompelled action and interests, the progression of civil society has not preserved unilateral ideological mastery but rather got its energy from nationalistic projects of the political and cultural elite. How ideological "roots" with their implications define people’s possibilities to really influence in issues they see important? How a new role of the third sector as a producer of social services is changing the civic culture? When government, as dressed up in welfare purposes, invades itself to civic fields, how the demands of, for example, cultural pluralism are taken into account? We also welcome papers that discuss researchers’ public roles and power in analyzing, conceptualizing and giving voice to sensitive issues related to civic participation and its counter-parts such as diverse phenomena concerning discrimination and racism.
We welcome papers both in Finnish and English.
Coordinators:
Päivi Harinen
paivi.harinen@joensuu.fi
Veronika Honkasalo
veronika.honkasalo@helsinki.fi
Jussi Ronkainen
jussi.ronkainen@joensuu.fi
Programme:
Friday 28.3.2008, 15.00-18.00
Päivi Harinen, Introduction to the project Changing Civil Society: Multiculturalism, Young People and the Finnish Civic Culture
Adeyinka Oladayo Bankole (adebanks(at)yahoo.com), Intervention of the Civil Society in the Ongoing Economic Reform Programme in Nigeria
Pirkkoliisa Ahponen (pirkkoliisa.ahponen(at)joensuu.fi), Constructing cultural citizenship through alienation and creativity
Veronika Honkasalo, Gender equality and multicultural youth work
Saturday 29.3.2008, 09.00-11.00
Jussi Ronkainen, Tied together - Citizenship and belonging under scrutiny
Antti Kivijärvi (antti.kivijarvi(at)joensuu.fi), Youth work, youth organizations and multiculturalism - a perspective from Eastern Finland.
Ville Elonheimo (ville.elonheimo(at)joensuu.fi), Aktiivinen osallistuminen osallistujan ja yhdistyksen verkostojen yhdistämisenä
Riikka Perälä (Riikka.Perala(at)stakes.fi), Kolmas sektori kansalaisten ja yhteiskunnan intressejä sovittelevana toimijana: tapaustutkimus huumeita suonensisäisesti käyttävien ihmisten terveysneuvontakoulutuksista
Abstracts
Pirkkoliisa Ahponen (University of Joensuu)
Constructing cultural citizenship through alienation and creativity
The key idea is to see how cultural citizenship is processed by means of alienation and creativity. Creative citizens can express freely their individual capacities. Alienated people are non-citizens because they are not allowed or capable to express their creativity. The classic definition of alienation refers to estrangement of the self in purely instrumental working conditions. The problem concerns activities which are purified meaningless for their subjects or meanings which are distorted when individual creativity is taken into instrumental use. Now the innovative production seems to demand that new creative classes are extremely movable, because the more flexible and hybrid actors are the more useful they are for multicultural purposes. What happens to global citizenship when cultural rights are not ideologically fixed to given positions inside nation-states but continuously created, constructed and produced by certain subjects in their movable subject positions? In these processes alienation and creativity intermingle in ways that mean problems for cultural citizenship.
Adeyinka Oladayo Bankole (University of Warsaw)
Intervention of the Civil Society in the Ongoing Economic Reform Programme in Nigeria
Dating back to the pre-colonial period, various societies making up present day Nigerian state had long histories of self governance and enduring structures for popular participation in decision making. These structures suffered dramatic set-back due to colonialism and post-colonial political scheming. Many years of military rule and politics of exclusion by the political class as found in most African countries negatively affected the quality of social existence and limited the democratic space for popular participation in governance. Hence, Africa till date ranked the least on all Human Development Indicators despite two decades of reform.
This paper empirically examines the extent of state failure in Nigeria. It critically outlines major economic reform measures since mid-1980s and the sociological correctness of the policy instruments vis-à-vis civic aspirations. The revelation affirms that as desirable as economic reforms are, the efforts so far have significantly neglected relational and contextual elements in the society and produced the paradox of increasing poverty despite economic growth being recorded. The gap in policy outcomes and people’s aspiration defines the nature of civil society intervention in policymaking arena. Using the concept of alienation, the theoretical premise of policymaking and civic culture as well as frameworks for synthesizing public interest into social policy making in Nigeria are discussed. While maintaining the principle of value neutrality, the paper proposes paradigm shift, strengthening of the civil society as societal mouthpiece, and need for mandatory assessment of the acceptability of the goals to be achieved through policies in the ongoing socio-economic reform programme.
Ville Elonheimo (University of Joensuu)
Aktiivinen osallistuminen osallistujan ja yhdistyksen verkostojen yhdistämisenä
Ihmiset osallistuvat yhdistysten toimintaan, kun siitä on enemmän hyötyä ja hupia kuin harmia ja haittaa. Yhdistyksille ihmisten osallistuminen on toiminnan kannalta välttämätöntä. Osallistuminen on sekä osan-ottamista että osan-antamista. Ihmiset ottavat osaa toimintaan. Samalla he ainakin hetkellisesti antavat osan itsestään yhdistykselle, tai tarkemmin sanoen: osallistuttaessa yhdistetään osallistujan ja yhdistyksen toiminnalliset, tiedollis-taidolliset, ajalliset, identiteettiset ja taloudelliset verkostot. Aktiivisen osallistumisen harkinta on neuvottelua siitä, miten osallistuja antaa ja saa erilaisia resursseja yhdistyksen käyttöön ja omaan käyttöönsä yhdistystoiminnan kautta.
Kansalaisuusnäkökulmasta monikulttuuristen nuorten osallistumisneuvotteluiden keskiössä on sopuun pääseminen siitä, miten yhdistyksen ja nuoren identiteetit tukevat toisiaan, sekoittuvat ja sekoittavat toisiaan. Minkälainen nuori on, kun osallistuu tähän-ja-tähän toimintaan? Minkälainen yhdistys on, kun tämä-ja-tämä nuori osallistuu toimintaan? Mihin kumpikin kiinnittyy, minkä tuntee omakseen? Millä tavoin osallisuus yhdistykseen vaikuttaa yleisempään kansalaisuuteen? Yhdistyksillä tässä tarkoitan yhtäältä yhdistyslain mukaisia rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä yhdistyksiä; toisaalta muita toiminnallisia yhteisöjä, joille vapaaehtoisen osallistumisen osuus on merkittävä, tutkimusryhmässä erityisesti nuorisotaloja nuorten toiminnallisena ja identiteetin muodostuksen ympäristönä. Aineistokenttinä tutkimukselle ovat 1) tutkimuskirjallisuus ja 2) oma yhdistystoimintakokemukseni sekä 3) ryhmän jäsenten tekemät lomakekyselyt ja haastattelut sekä monikulttuurisille nuorille että kuntien nuorisotyöntekijöille. Esitelmä keskittyy osallistumistilanteen teoreettiseen kuvaukseen.
Päivi Harinen (University of Joensuu)
Introduction to the project Changing Civil Society: Multiculturalism, Young People and the Finnish Civic Culture
The national project focuses on the contemporary Finnish civil society asking how prepared the current civic culture is to face the demands posed by multiculturalism and multinationality which can be seen as its most central features today. At the policy level Finland readily presents itself as a multicultural and pluralistic society, but consequences of a contesting discourse can be recognized when experiences of multicultural people steep in: immigration, "mixed marriages", and multiculturalism they implicate, have evoked attitudes of nationalism and racism, which get manifestations in the informal spheres of social coexistence. The project asks how the demands of multiculturalism and pluralism challenge and reorganize conditions, spaces and practices of civil society, which are regarded as important in young people’s lives particularly. How civil society and especially its leisure structures, patterns and communities respond and submit to the multicultural reality? As the "age of multiculturalism" has a lot to do with age and generation, it is also asked what kinds of demands civic competence in a pluralistic civil society makes on civic education of multicultural youth. The project aims at answering the questions through manifold empirical data: 1) experiences and conceptions of young people with multicultural background, 2) multicultural challenges and practices collected among non-governmental organisations, and 3) strategies, discourses and practices compiled from the actors of multicultural youth work at the level of municipalities.
Veronika Honkasalo (University of Helsinki)
Gender equality and multicultural youth work
In my presentation I will introduce preliminary empirical findings that are
based on my PhD thesis on multicultural and gender sensitive youth work.
The focus of the presentation is on how normative Finnishness is
constructed especially through gender equality discourses in multicultural
settings. The ethnographical research data is composed by interviews made
with multicultural young people, youth workers and participant observation
in youth work projects that have been focused on multicultural girls.
Antti Kivijärvi (University of Joensuu)
Youth work, youth organizations and multiculturalism - a perspective from Eastern Finland.
This presentation is based on my research plan for post-graduate studies in University of Joensuu. The aim is to explore how the concept of "multiculturalism" is defined and constructed in civic education or in leisure environments. The interest is both in youth organizations and municipal youth work, whose tasks are, among others, to strengthen integration and (multiple) identities, empower youth as active citizens and guide young people to "decent adulthood". Multiculturalism is seen as a challenge to traditional "Finnishness" or national projects. Multicultural society, however, can not lean on one static or hegemonic culture - it should be more of a negotiation between various traditions and perspectives. In addition, it is important to stress the local context: multiculturalism in Eastern Finland has probably its own unique nature.
Research objective is answering following questions:
- What kinds of contents and meanings are given to the concepts of multiculturalism and multicultural youth work?
- Which actors take part in the debate over multiculturalism?
- What kind of relationship formulates between multicultural and "traditional" youth work?
The research data is collected by using ethnographic methods (mainly observation and interviews). I am taking part in vocational training for professional youth workers in Eastern Finland. This training allows me to collect preparatory data. Primary data will be collected at the workplaces of these professionals: youth clubs and organizations around Eastern Finland.
At a more theoretical level, civic education is seen as interaction in informal situations where social categories and cultural limits are negotiated. I will explore how these social orders and cultural borders are negotiated in everyday interaction between actors with different socio-cultural capital. By actors I mean educators, youth workers, "Finnish" youth and "multicultural" youth. Central theoretical question is how these actors challenge or (re)produce hegemonic construction of multiculturalism, which seems to revolve around integration, cultural differences and tolerance. In everyday life individuals are able to challenge hegemonic or commonly shared definitions with new and creative practices, which are embedded in social relations.
Riikka Perälä (University of Helsinki)
Kolmas sektori kansalaisten ja yhteiskunnan intressejä sovittelevana toimijana: tapaustutkimus huumeita suonensisäisesti käyttävien ihmisten terveysneuvontakoulutuksista
Tarkastelen paperissa hyvinvointipalveluja kunnille tuottavien, kolmannella sektorilla toimivien järjestöjen roolia kansalaisten ja yhteiskunnan interssejä yhteensovittavina toimijoina. Hyvinvointivaltion hallintakäytännöissä 1990-luvun aikana tapahtunut muutos on tuonut kolmatta sektoria edustaville järjestöille merkittävän roolin erityisesti ns. marginaaliryhmille suunnattujen palveluiden tuottajina. Tämä on kasvattanut järjestöjen vaikutusvaltaa ja roolia yhteiskunnallisina toimijoina, mutta samalla järjestöt ovat joutuneet miettimään uudelleen toimenkuvaansa. Ristiriitaa ja keskustelua järjestötoimijoiden keskuudessa on aiheuttanut esimerkiksi se, kuinka paljon järjestöt ovat valmiita joustamaan omista "arvoistaan" ja päämääristään yhteiskunnan kannalta olennaisten palvelumuotojen ja "arvojen" tuottamiseksi. Lähestyn kysymystä huumeita suonensisäisesti käyttävien ihmisten suunnatun terveysneuvontatyön näkökulmasta, joka on Suomessa pääasiassa kolmannella sektorilla tapahtuvaa, mutta kuitenkin kunnan rahoittamaa toimintaa. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta aloitettiin Suomessa 1990-luvun lopussa huumeiden ongelmakäytön, etenkin suonensisäisen huumeidenkäytön yleistymisen myötä. Syinä toiminnan aloittamiseen olivat erityisesti kohonneen ongelmakäytön mukanaan tuomat HIV- ja hepatiittiepidemiat, joiden nähtiin muodostavan uhan myös valtaväestölle, mikäli tarvittaviin toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi. Ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminta sekä vaihtoon liittyvä terveysneuvonta oli todettu kansainvälisissä tutkimuksissa tehokkaaksi tartuntatautien ehkäisyn muodoksi. Terveysneuvontatyötä on koko toiminnan ajan taustoittanut ristiriita työhön liittyvien kansanterveydellisten intressien ja ns. huumeiden käyttäjien yhteiskunnallisen aseman parantamista ajavien "voimaannuttavien" intressien välillä. Ensin mainittuja intressejä ovat edustaneet viranomaiset ja jälkimmäisiä terveysneuvontatoimintaa toteuttavat järjestöt. Tarkastelen paperissa, kuinka näiden kahden osittain ristiriitaisen tavoitteen välillä yritetään taiteilla terveysneuvontatyön arkipäivässä. Tätä kautta avautuu näkökulma kolmannen sektorin rooliin kansalaisten ja yhteiskunnan intressejä "välittävänä" toimijana. Kysymyksiäni ovat, miten kolmannen sektorin rooli tulisi nähdä. Onko kyseessä ns. yhteiskunnan intressejä ajava toiminta, ns. uusi hallinnan muoto, vai sittenkin radikaalimpi toiminta, joka kyseenalaistaa vallitsevia arvoja ja näkemyksiä. Vai muodostuuko kolmannen sektorille jonkinlainen uusi rooli. Käytän esitelmässäni apuna Jeffrey Alexanderin esittämiä näkemyksiä ns. kansalaissfäärin ja muiden yhteiskunnan "sfäärien" vallitsevista rajankäyntisuhteista.
Jussi Ronkainen (University of Joensuu)
Tied together - Citizenship and belonging under scrutiny
Paper presents some of the findings from my doctoral thesis "From status to practice. Multiple citizenship in Finland". Multiple citizenship is understood as a negotiated and contextual tie and analyzed as a relation between status and practice. I study the different ways dual citizens identify to their citizenships and how that affects to their participation as legal members of several countries.