Feminismi, tieto ja toimijuus
Työryhmä kokoontuu perjantaina 28.3. 15.00-18.00 F2060 TM2
Työryhmässä käsitellään tapoja, joilla feministisessä
yhteiskuntatutkimuksessa lähestytään tietoa ja tietämistä.
Feminististä tai laajemmin kriittistä tutkimusta voi
ajatella yhteiskunnallisena toimintana, jossa otetaan
kantaa analysoitaviin asioihin ja pyritään kenties muuttamaan
niitä. Mitä erityisiä sitoumuksia feministinen toimijuus
ja feministinen tietäminen tuovat yhteiskuntatutkimukseen? Millaisia
ovat normit feministisessä tietämisessä? Mitä normeista seuraa
tutkimukselle? Millaisista asioista feministinen tietäjä
pidättäytyy? Millä tavalla feministinen tietäminen uusintuu?
Kysymyksiä voi edelleen kohdentaa ja tarkentaa empiirisen tai
teoreettisen analyysin esimerkkeihin.
Työryhmä kokoontuu vain perjantaina. Vapaamuotoiset abstraktit pyydän
lähettämään viimeistään 31.1.2008 mennessä sähköpostiosoitteeseeni.
Tervetuloa keskustelemaan!
Koordinaattori: Kirsti Lempiäinen
Alustava aikataulu :
15.15 Kirsti Lempiäinen: Feminismin, tiedon ja toimijuuden liitto sosiologiassa
(avaus, 10 min.)
Liisi Juvonen: Sinkkujen arki
Noora Talsi: Erojen yhteenkietoutuminen keski-ikäisten syrjäseutujen naisten tietotekniikkakokemuksissa
Jaana Loipponen: Aineiston feministinen tietämys
tauko noin 15 min.
17.05 Katariina Hakala: Feministinen tietäminen, kriittisyys ja toisin tietämisen tila
Suvi Ronkainen: Minkälaista toimijuutta feministinen tietäminen antaa?
Loppusanat
Abstraktit
Liisi Juvonen:
SINKKUJEN ARKI - tutkimus yksin asuvista heteronaisista familistisessa yhteiskunnassa
Tutkimusongelman hahmottelua - kohteen jäsentäminen
Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmana on miten yksinasuvien naisten toiminta ja kokemukset kohtaavat yhteiskuntaa vallitsevan perhediskurssin tuottamat pakot/rakenteet? Tavoitteena on saada tietoa yksiasuvan naisen kokemuksista ja toimintamahdollisuuksista hyvinvointiyhteiskunnassa. Yhteiskunnassa vallitseva perhediskurssi on tuottanut sosiaalisen tekeleen, kertomuksen perheestä, josta on tullut illuusio. (Bourdieu, 1998, 127-128). Vaikka kyseessä on illuusio, sillä on tosiasiallisia vaikutuksia yksinasuvien naisten arkeen ja elämään. Tutkimuksessani selvitän millaisia keinoja yksinasuvilla naisilla on käyttää, kääntää tai purkaa tätä illuusiota. Toteutuvatko yhteiskunnalliset oikeudet ilman perhettä?
- millaisilla mekanismeilla syntyvät elämään vaikuttavat pakot ja rakenteet
- erityisen kiinnostavaa on suhde arjentutkimukseen (havainnot arjesta)
- suhde kokemusmaailman tutkimukseen (millaisia kokemuksia ja toimintaa)
Yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen peruselementtejä on se, missä määrin eritoten naiset eivät koskaan mene naimisiin, missä määrin he asuvat yksin ja kuinka yleisesti ovat ruokakuntien päämiehinä. Yksinäistalouksien tutkimus olisi tärkeätä jo senkin vuoksi, että selvittämällä heidän asemaansa yhteiskunnassa ja niitä mekanismeja, joilla yhteiskunnan pakot ja rakenteet (sekä vallitsevat kategoriat) syntyvät sekä kuinka yksin asuvat ovat sopeutuneet heihin kohdistuneisiin usein poikkeuksellisiin vaatimuksiin, saataisiin uudenlainen näkökulma yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin.
Tutkimusaineistoa kerään haastattelemalla yksin asuvia naisia, kokoan haastateltavat lumipallomenetelmällä. En tiedä vielä mitä tietoja tarvitaan haastateltavasta, mitä kysytään saadakseni selville yllä oleviin ja oheisen kuvion keltaisten laatikoiden kysymyksiin vastauksia. Käytän aineistona ovat myös tilastoja ja muita tutkimuksia sekä muita aineistoja (kulttuuriset artefaktit, pakkaukset, mainokset).
Noora Talsi:
Erojen yhteenkietoutuminen keski-ikäisten syrjäseutujen naisten tietotekniikkakokemuksissa
Esitelmäni keskittyy sukupuoleen, ikään ja paikkaan liittyviin eroihin informaatioteknologian kontekstissa. Tarkastelen eroja yhteenkietoutuneina. Erojen tutkimista voidaan lähestyä intersektionaalisuuden käsitteen avulla, jolla feministisessä teoriassa tarkoitetaan tapaa tarkastella sukupuolta yhdessä muiden erojen kanssa. Käytän tutkimuksessani etnografisia menetelmiä ja pohdin, miten etnografian avulla on mahdollista tunnistaa eroja sekä tarkastella niitä intersektionaalisessa analyysissa.
Tutkimusaineistonani ovat syrjäseudulla asuvien keski-ikäisten naisten pitkittäishaastattelut. Naiset olivat osallistuneet tietotekniikkakoulutukseen ja käyttivät teknologiaa omassa arjessaan. Seuraan näiden naisten tietotekniikkasuhteita erityisesti sukupuolen, iän ja paikan näkökulmista ja analysoin, miten sukupuoli, ikä ja paikka ovat läsnä informaatioteknologian kokemuksissa. Esitelmän lopussa pohdin syitä naisten tavoille käyttää informaatioteknologiaa hyötyperusteisesti.
Jaana Loipponen:
Aineiston feministinen tietämys
Tutkin kolmen aineiston avulla sotaleskien kertomuksia. Olen haastatellut sotaleskiä, lukenut Kansanrunousarkiston Karjalaisten elämäkertojen kahden kokoelman sotaleskielämäkertoja sekä tutkinut Valtiokonttorissa huoltoelämähakemuksia. Tavoitteeni on ollut kohdata tämä naisten tuottama tieto Dorothy Smithin (1990) antamasta lähtökohdasta: "[h]ow to explore the social from within without allowing it to be swallowed up into the wholly subjective", eli olen pyrkinyt analyyttiseen läsnäoloon kohtaamistilanteessa sekä tämän läsnäolon ymmärtämiseen ympäröivän todellisuuden tarkasteluna. Reflektio aineiston kanssa on johtanut siihen, että lähes jokainen keskeinen käsite on saanut matkalla uuden tulkinnan, nimenomaan suhteessa naisten tuottamaan tietoon. Esimerkiksi kun ilmoitin aluksi hakevani sodanjälkeisiä selviytymistarinoita, haastatteluissa sotalesket kertoivat sotatarinoita. Tarkoitan tällä sitä, että ei ollut olemassa naisten sodanjälkeistä tarinaa ilman tarinaa sodasta; he kuvasivat sodan ja sen seuraukset. Heidän kertomansa sotatarina käsitti sodan alun, paon, asettumisen ja uuden kodin rakentamisen.
Tutkimuksen kuluessa aineisto on siirtänyt fokusta subjektiivisesta tutkijan läsnäolon pohdinnasta yleiseen, kun aineiston itsensä tuottama feministinen tietämys on noussut esiin. Puhun tästä tiedosta sodan hiljaisina arkistoina. Esimerkiksi huoltoeläkehakemuksissa naiset ovat dokumentoineet sodan vaikutuksia elämäänsä ja perheisiinsä aina sodan alusta nykypäivään. Hakemukset sisältävät kirjeaineistoa ja oman elämän tarkkaa selvittelyä viranomaisille, mutta kaikki tämä tieto on piiloutunut kansioihin, joiden kannessa on hakijan miehen nimi ja vahinkonumero; hakijan, naisen, nimi löytyy kansion sisältä papereista hetken etsimisen jälkeen. Huoltoeläkehakemuskansiot ovat naisten oma sota-arkisto, joka karttuu jatkuvasti: uusia hakemuksia lähetetään vielä. Näin naisten kertomana sota paikantuu myös nykyhetkeen, mikä samalla haastaa yleensä käsityksen sodan kerronnasta. Samalla kertautuu tutkimuksen peruskysymys siitä, mitä on tieto ja mitkä ovat sen muodostumisen perusteet.
Katariina Hakala:
Feministinen tietäminen, kriittisyys ja toisin tietämisen tila
Feministinen tietäminen on väitöskirjani "Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila. Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena" (Hakala 2007) keskeisisiä lähtökohtia. Se on tutkimus opettajuudesta, tutkijuudesta ja asiantuntijuudesta - paremmin tietämisestä - valtasuhteena. Se on empiirinen tutkimus peruskoulun opettajista, opettajuudesta ja erityisesti opettamisesta vuorovaikutustoimintana, jossa välitetään, rakennetaan, vaihdetaan - opetetaan ja opitaan tietoa. Tarkastelen tätä toimintaa erityisenä suhteena, jossa tieto ja valta kietoutuvat yhteen historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneissa kouluinstituution välittämissä käytännöissä ja puhetavoissa. Näiden rinnalla samat diskurssit kertautuvat, muuntuvat ja kietoutuvat toisiinsa myös tiedeinstituution ja tutkimuksen teon käytännöissä ja puhetavoissa. Sosiologipäivien työryhmässä esittelen väitöskirjani prosessia ja teoreettista jäsennystä pedagogisesta suhteesta.
Suvi Ronkainen
Minkälaista toimijuutta feministinen tietäminen antaa?