Opiskelijan puheenvuoro
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Mari Mäki
Arvoisa rehtori ja kutsuvieraat, hyvä yliopiston henkilökunta, rakkaat opiskelijakollegat,
Tänään noin kolmekymmentä vuotta Lapin yliopiston perustamisen jälkeen voin todeta, että yliopistomme on vuosien aikana kasvanut uskottavaksi moniala-yliopistoksi. Lapin yliopisto on silti nuorekas, vireä ja eteenpäin katsova yhteisö. Näitä ominaisuuksia meidän on hyvä vaalia myös jatkossa.
Lapin yliopiston perustamisen aikaan, joku oli vielä huolissaan siitä, että liika koulutus saattaisi pilata hyvän maa- tai poromiehen. Ajat ovat muuttuneet. Nykyään on selvää, että sivistys ja osaaminen ovat tänään ja tulevaisuudessa tärkeimpiä menestystekijöitä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Korkeimman opetuksen ja tutkimuksen turvaamiseksi on tehty viimevuosina voimakkaita rakenteellisia kehitystoimia. Yliopisto on tiivistänyt yhteistyötä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhdessä on perustettu matkailu- ja kulttuuri-instituutit, tukemaan profiilin mukaisia painopistealueita. Yhteistyö on ollut uraauurtavaa.
Valitettavan usein rakenteelliset uudistukset tuppaavat tökkäävän käytännön tasolle mentäessä. Vaarana on, että moni hyvä edistysaskel jääkin pelkäksi hallinnolliseksi kikkailuksi, ellei yhteisö ole niihin sitoutunut. Muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota prosessiin ja toimijoiden sitoutumiseen. Vain sitä kautta voidaan todella hyötyä uudistuksista.
Meillä yhteistyö hallinnon kanssa on sujunut pääosin hyvin. Silti välillä on tullut tunne, että muutos huumassa on vedetty joskus mutkat suoriksi. Nyt on aika nostaa kaasujalkaa ja keskittyä sisältöön ja prosessiin. On kiinnitettävä enemmän huomiota määrällisten tavoitteiden sijasta laatuun. Paperilla moni asia näyttää eriltä, kuin miten se käytännössä toteutuu. Aito muutos syntyy vasta, kun tekijät lähtevät toteuttamaan sitä.
Lapin yliopisto on myös päättänyt profiloitua selkeästi tiedeyliopistoksi. Vahva panostus tutkimukseen ei kuitenkaan voi tapahtua perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kustannuksella. Kandiohjelmien yhdistämisestä vapautuvat resurssit on suunnattava entistä laadukkaampaan opetukseen opintojen alkutaipaleella.
Sillä vahvaa tutkimusprofiilia ei voi rakentaa hataralle pohjalle. Perustana on oltava laadukas tutkintokoulutus. Mikäli yhteisen rakennushankkeemme perustukset pettävät, emme koskaan pääse ensimmäistä kerrosta pidemmälle. Mutta jos työ on tehty alusta lähtien huolella ja paneutuen, rakennamme yhdessä vaikka pilvenpiirtäjän.
Mitkä ovat sitten keskeiset tekijät, jotka määrittävät yliopiston ja täältä valmistuneiden opiskelijoiden menestymistä? Kiteytän tärkeimmät kolmeen sanaan; laatu, luovuus ja yhteistyö.
Hyvä laatu tarkoittaa muun muassa asiantuntevia, selkeästi argumentoituja ja havainnollistettuja luentoja, vuorovaikutteista opetusta, joustavia tenttimiskäytäntöjä sekä aitoa kansainvälisyyttä. Laadun mittaaminen voi tuntua vaikealta, mutta keinot siihenkin on löydyttävä. Pelkkien numeraalisten tunnuslukujen valossa emme voi tietää olemmeko oikealla tiellä.
Luovuus on kyky nähdä uusia asiayhteyksiä, kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista. Luovuutta ruokitaan kannustavalla ja positiivisella ilmapiirillä. Erilaisille mielipiteille on oltava sijaa ja rakentava kritiikki on otettava huomioon.
Yhteistyöllä kokoamme voimamme yhteen. Yhteistyön on toimittava sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Emme saa hautautua kirjaston lukukoppeihin tai tutkijahuoneiden syövereihin. Uusimman tutkimustiedon täytyy näkyä opetuksessa ja vaikuttaa ympäröivässä yhteiskunnassa.
Rakkaat opiskelijat,
Tutustukaa toisiinne. Tarttukaa rohkeasti tilaisuuksiin osoittaa osaamisenne. Olkaa aktiivisia ja osallistukaa yhteisen yliopistomme kehittämiseen. Näin saatte parhaan hyödyn opiskeluajastanne.
Hyvät opettajatuutorit,
Teidän tehtävänä on ohjata tuutoroitavianne yliopisto-opiskelun ensi askelilta aina kandidaatiksi, maisteriksi ja jopa tohtoriksi saakka. Kannustakaa opiskelijoita rohkeisiin valintoihin ja olkaa ylpeitä heidän edistymisestään. Tuutorina toimiminen on tärkeä tehtävä, joka hyvin hoidettuna kantaa hedelmää. Siihen kannattaa todella paneutua.
Viisaat päättäjät,
Yliopistojen aloituspaikkamääriä ei tule kasvattaa työttömien nuorten siivoamiseksi pois tilastoista. Maisterien työllisyystilanne on jo nyt vaikea useilla aloilla. Vallitsevassa taloustilanteessa on panostettava täydennyskoulutukseen sekä oppisopimus- ja toisen asteen opiskelumahdollisuuksien lisäämiseen. Nämä lamasta nousemiseen tarkoitetut toimenpiteet eivät kuitenkaan saa syödä yliopistojen niukkaa rahoitusta.
Moni valmistumisvaiheessa oleva yliopisto-opiskelija jatkaa opiskelua laajentaakseen osaamistaan epävarmassa työllisyystilanteessa. Vapaa sivuaineoikeus ja riittävä resursointi opintotarjontaan ovat ensisijaisen tärkeitä juuri nyt. Tuloksena syntyy laaja-alaisia osaajia nopeasti muuttuvan työelämään, kun työpaikkoja taas pian avautuu.
Yliopistoille maksettavaa tutkintoperusteista rahoitusta on muutettava. Rahoituksesta puolet on tultava kanditason suorittamisesta ja toinen puoli maisteritason tutkinnoista. Rahoitus suhteen muutos on välttämätön, mikäli haluamme aidosti yhtenäistää korkeakoulutuksemme yleiseurooppalaiseen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään.
Näillä eväillä toivotan päättäjille viisautta ja yliopistoyhteisölle inspiroivaa lukuvuotta!