Esko Oikarisen puhe

Arvoisa korkeimman oikeuden presidentti
Hyvät juhlaseminaarin osanottajat läheltä ja kaukaa
Hyvät naiset ja herrat

Minulla on ilo toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tähän sisällöltään monipuoliseen juhlaseminaariin, jonka järjestämisellä halutaan juhlistaa Rovaniemen hovioikeuden 30-vuotistaivalta ja hovioikeuspiirin lainkäytön laatutyön 10-vuotishistoriaa. Seminaari kuuluu myös Lapin yliopiston ja sen oikeustieteiden tiedekunnan 30-vuotisjuhlatapahtumiin.

Yhdessä järjestetty juhlaseminaari on yksi esimerkki siitä monipuolisesta yhteistyöstä, jota hovioikeus ja yliopisto ovat koko historiansa ajan tehneet poikkeuksellisen yhteistyöasetelman puitteissa oikeustieteen opetuksen ja oikeudenhoidon päämäärien hyväksi. Nämä Pohjoisen instituutiot syntyivät samanaikaisesti ja niillä on alusta alkaen ollut synerginen kohtalonyhteys. Koulutus ja tutkimus sekä käytännön työelämä on vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti yhdistetty palvelemaan sekä hovioikeuden että yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tarpeita ja toimintaa.

Mittavimpana esimerkkinä yhteistyöstä oli vuosina 1999-2002 toteutettu Pohjois-Suomen tuomarikoulu, suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen tuomareiden täydennyskoulutusjärjestelmä, jonka toteutuksesta ja korkealuokkaisesta opetuksesta vastasi oikeustieteiden tiedekunta tuomarikoulun johtajan, professori Ahti Saarenpään ja professori Aulis Aarnion johdolla. Tuomarikoulun jälkeen yhteistyö on painottunut hovioikeuspiirin laatutyön laatutavoitteiden tukemiseen "räätälöidyin"opetuskokonaisuuksin ja aihein.

Tuomarikoulun opetuksessa paneuduttiin tuomarien ammattitaidon kannalta keskeisten taitojen kehittämiseen, syvälliseen perehtymiseen eri oikeusalojen ydinkysymyksiin ja  tuomareiden oikeudellisen yleissivistyksen laajentamiseen (tuomariaineet). Opettajina toimivat maamme eturivien opettajat ja asiantuntijat. Koulutushankkeen mittavuudesta antaa hyvän kuvan se, että osanottajien koulutuspäivät nousivat lähes 4000 päivään.

Hovioikeuden ja käräjäoikeuksien tuomarit ovat toimineet opettajina oikeustieteen opetuksen käytännön osuuksissa. Tuomioistuimet ovat tarjonneet monipuolisen harjoittelupaikan oikeustieteen opiskelijoille harjoitussuunnitelmineen ja tutorointeineen.                                                                                                                                               

Yhteistyö yliopiston kanssa jatkuu ja syvenee. Suunnitelmien yhtenä painopisteenä on ammatillisesti painottuneiden jatkotutkintojen suorittamisen aktivointi. Näissä tutkinnoissa voisi luontevasti nousta esille oikeusvaltion kannalta ajankohtaisia ja mielenkiintoisia oikeudellisen elämän kysymyksiä ja ilmiöitä.

Rovaniemen hovioikeus aloitti varsinaisen lainkäyttötoimintansa 1.5.1979. Aloittamista oli edeltänyt perustajapresidentti Kaarlo L. Ståhlbergin ja hänen esikuntansa työntäyteinen puolen vuoden valmistelutyö. Ylioikeuden historiassa 30 vuotta ei ole pitkä aika, etenkään , kun sitä verrataan maamme vanhimpien hovioikeuksien vuosisatojen ikään. mutta viimeksi kuluneet 30 vuotta ovat olleet tuomioistuinlaitoksen historiassa sitäkin merkityksellisimpiä. Tänä aikana tuomioistuimissa työskennellyt sukupolvi on kohdannut suurempia muutoksia kuin mikään aikaisempi sukupolvi. Keskeisimpiä muutoksia ovat olleet lainsäädännön nopea muuttuminen ja aineellisoikeudellisten säännösten määrän kasvaminen, yhteiskunnan oikeudellistuuminen, lainkäytön kansainvälistyminen ja perustuslaillistuminen tietoyhteiskuntakehitys sekä tuomioistuinten mittavat menettelymuoto- ja organisaatiouudistukset eurooppalaisessa oikeusvaltiossa tapahtuneen kehityksen mukaisesti. 

Kooltaan pienen mutta tuomiopiiriltään suuren Rovaniemen hovioikeuden alkuvaiheita ja toimintaa ensimmäisten 30 vuoden aikana ovat sävyttäneet suuret haasteet. Hovioikeuden historia on kulkenut perustamisesta ja toiminnan vakiinnuttamisesta kehittämisen ja oman toimitalon valmistumisen kautta viime vuosina käynnistettyihin hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatutyöhön ja erilaisiin koulutushankkeisiin.

Perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen ovat vaatineet valtavan työmäärän sekä pioneerihenkisen ja kehitysmyönteisen asenteen toimintakulttuurin rakentamisessa. Ennakkoluulottomalla ja visionäärisellä kehitystyöllä on koko ajan parannettu hovioikeuden organisaation ja työmenetelmien toimivuutta sekä siirrytty ensimmäisten joukossa tietotekniikan laaja-alaiseen hyödyntämiseen. Alusta pitäen hovioikeus on avautunut toimintaympäristöönsä yhteistyöhakuisesti ja toisten työtä arvostavalla tavalla.

Hovioikeuden tuomareiden, esittelijöiden ja kansliahenkilökunnan asenne toimintakulttuurin rakentamiseen ja myöhemmin uudistuksiin on ollut vastuullinen ja yhteistyökykyinen. Henkilöstö on sitoutunut täysipainoisesti työnsä kehittämiseen sekä uudistusten edellyttämien muutosten suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Vastuun kantamista on haluttu jakaa uudella, joskus totutustakin poikkeavalla tavalla. Henkilöstöllä on ollut selvä käsitys siitä, että muutokset parantavat hovioikeuden edellytyksiä täyttää tehtävänsä käytännössä viimeisenä oikeusasteena, ja siitä, että hovioikeuden arvovalta on viime kädessä sisällöllinen asia.

Presidentti Erkki Rintala toteaa hovioikeuden 25-vuotisjuhlakirjassa, että Rovaniemen hovioikeus on hoitanut leiviskänsä hyvin ja on suunnittelun ja toimeenpanon menestystarina. Hänen mukaansa kaikki ne toiveet, tavoitteet, ja velvoitteet , jotka uuteen hovioikeuteen suunnitteluvaiheessa kohdistettiin, ovat toteutuneet. Tämä arvovaltaiselta taholta tullut ulkoinen arvio, joka on perustunut toimikunnan asettamien tavoitteiden ja hovioikeuden viimeisten vuosien tulosten vertailuun, puhuu paitsi sen puolesta, että Rovaniemen hovioikeus on tuloksellisen työnsä ansiosta sijoittunut lähes puoli Suomea kattavaan toimintaympäristöönsä vakaana ja luotettavana Pohjoisen ylioikeutena. -Tulkintani mahdollinen subjektiivisuus annettakoon näin juhlan hetkellä anteeksi.  

On paikallaan esittää Rovaniemen hovioikeuden koko henkilökunnalle, entiselle ja nykyiselle, kiitokset 30 vuoden työstä ja tuloksista. Toimintakulttuurin synnyttäminen, toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen sekä monet uudistukset ja muutokset ovat vaatineet valtavan työmäärän ja runsaasti kehittämisponnisteluita.
 
Tänä vuonna on kulunut kymmenen vuotta Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen käynnistämisestä. Päivän päätteeksi kuulemme enemmän laatuhankkeen sisällöstä ja sen vaiheista.

Jo tässä on kuitenkin todettava laatuhankkeen ydintarkoitus: ylläpitää ja kehittää tuomarikunnan ja laajemminkin oikeudenhoidon osapuolten osaamista ja ammattitaitoa. Elämme tietoyhteiskunnassa, kuten yhteiskuntatieteilijät ovat aikaamme kuvanneet. Tietoa on yhä enemmän, se muuttuu jatkuvasti ja yhä nopeammin. Tämä koskee myös oikeudellista tietoa. Viittaan tässä yhteydessä vain EU-oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien esiin marssiin tuomioistuimissa. Tästä kuulemme hetken kuluttua korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon puheenvuoron. Samanaikaisesti tuomarit erityisesti käräjäoikeuksissa työskentelevät yhä enemmän yksin. Kollegiaaliset kokoonpanot ovat vuonna 1993 toteutetun alioikeusuudistuksen jälkeen olleet harvinaisia. Vaarana on ollut, että menettelytavat ja oikeuskäytäntö eriytyy oikeudenkäyntiin osallistuvien yhdenvertaisuutta loukkaavalla tavalla.

Laatuhankkeella on pyritty osaltaan vastaamaan tietoyhteiskunnan ja tuomarin työn uudenlaisiin haasteisiin. Laatuhanke onkin ollut oikeudenhoidon ammattilaisten yhteinen oppimismatka. Keskeisenä opetusmetodina ovat olleet tuomareiden yhteiset keskustelut, joihin on kutsuttu mukaan myös sidosryhmien edustajia, syyttäjiä, asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja poliiseja. Koko oikeudenhoidon ketjun huomioon ottaminen on ollut laatuhakkeelle leimallista. Keskusteluissa on kunnioitettu toinen toistensa rooleja ja tehtäviä oikeusturvatyössä. Oppimista on tuettu korkealaatuisella täydennyskoulutuksella, jonka antamisesta on esimerkillisellä tavalla kantanut päävastuun Lapin yliopisto.

Matka jatkuu. Tässä mielessä termi laatuhanke on huono, sillä siinä oleva sana ’hanke´ kuvaa huonosti laatutyön keskeistä ideaa jatkuvan oppimisen forumina. Hankkeilla on alkunsa ja yleensä myös päätepisteensä. Oman työn sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, josta laatuhankkeessa on kysymys, ei kuitenkaan voi olla määräaikainen projekti. Uskon vahvasti, että myös tulevat tuomari-, syyttäjä- ja asianajajasukupolvet ovat valmiita yhdessä ottamaan vastuuta siitä, että oikeusturva pysyy korkealla tasolla.

Kiitollisella mielellä totean, että oikeusministeriö on suhtautunut laatutyöhön ja tuomarikoulutukseen kannustavasti ja rahoituksellaan mahdollistanut näiden uraauurtavien hankkeiden toteuttamisen.

Kiitokset myös kaikille muillekin yhteistyökumppaneillemme erinomaisesta yhteistyöstä.

Arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat, toivotan teidät jokaisen vielä kerran tervetulleiksi juhlaseminaariimme.