Rehtori Mauri Ylä-Kotola
Avajaispuhe 2010
Arvoisat Lapin yliopisto-yhteisön jäsenet ja kutsuvieraat,
Lapin yliopiston hallitus on kuluvana vuonna pohtinut yliopiston strategiaa ja sen päivittämistä. Lapin yliopiston voimassaoleva 2020-strategia syntyi vuosina 2007 ja 2008 laajassa prosessissa, johon eritasoisen valmistelun kautta osallistui koko henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat. Lapin yliopiston strategia on luonteeltaan kokonaisstrategia. Se määrittää yliopiston mission, arvot ja vision sekä yliopiston perustehtävien ja niitä tukevien toimintojen strategiset tavoitteet.
Lapin yliopisto 2020 -strategian ohella yliopiston toimintaa strategisella taholla ohjaa Lapin korkeakoulukonsernin strategia. Konsernistrategia ohjaa yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.
Lapin yliopisto 2020 -strategian päivitystä on tarvittu mm. uudesta yliopistolaista johtuen. Strategian päivittämisestä sovittiin opetusministeriön ja yliopiston tulosneuvotteluissa lokakuussa 2009. Lapin yliopiston kehittämiskohteiksi neuvotteluissa sovittiin, että yliopiston tulee määrittää entistä tarkemmin painoalansa, selkeyttää taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolia yliopiston tulevaisuuden visioissa sekä kytkeä ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä konserniyhteistyö entistä tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan.
Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Yliopiston koulutus- ja tutkimusaloja ovat kasvatustieteet, oikeustieteet, taideteollinen ala ja yhteiskuntatieteet. Lapin yliopisto kouluttaa Suomessa lähes neljänneksen maamme juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan maistereista.
Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä auditointiryhmä suoritti Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin huhtikuussa 2009. Arviointineuvosto päätti kokouksessaan 24.9.2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Lapin yliopisto täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.
Lapin yliopiston yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Yliopiston toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on kansainvälinen matkailun tutkimus.
Yliopisto on osa Lapin korkeakoulukonsernia ja toteuttaa konsernin yhteistä strategiaa yliopiston profiili- ja painoaloilla. Kansainvälisessä yhteistyössä yliopiston keskeinen strateginen kumppani on University of the Arctic, jonka temaattiset verkostot vahvistavat yliopiston asiantuntijuutta. Arktisen ja pohjoisen alueen muutos ja erityiset sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olosuhteet tarjoavat erityisen tutkimusympäristön yliopiston profiilialueille.
Lähialueen yliopistoista Lapin korkeakoulukonserni on syventänyt yhteistyötään erityisesti Tromssan, Oulun, Murmanskin ja Pomorin yliopistojen kanssa. Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyön kehittämishanke käynnistyi vuosina 2007-2009. Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut toiminnallisen yhteistyön lisääminen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi Pohjois-Suomessa ja Lapissa, yliopistojen profiilien vahvistaminen sekä yhteinen tutkimus- ja koulutusstrategia. Syventävät tavoitteet liittyvät tutkimuksen kehittämiseen, kuten huippututkimusyksiköt ja osaamiskeskittymät yhteisille aloille, tutkijakoulut ja innovaatiotoiminnan kehittäminen, opetuksen kehittämiseen, opetukseen liittyvien vastuiden ja työnjaon kehittämiseen, sivuaineyhteistyön lisäämiseen sekä yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja tasa-arvonäkökohtien edistämiseen.
Kolmivuotisen pilottihankkeen ensimmäisen vuoden painopiste oli tutkimus, toisena vuotena koulutus ja kolmantena yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Hanketta ohjaavaan ja seuraavaan strategiaryhmään kuuluivat yliopistojen rehtoraatit, suunnitteluvastaavat, ylioppilaskuntien edustajat sekä sidosryhmien edustajia elinkeinoelämästä ja aluehallinnosta. Yliopistojen johdon yhteistyö on vahvistunut merkittävästi hankkeen ohjauksen ansiosta.
Yliopistojen yhteisen tutkimusstrategian toteuttaminen käynnistettiin yhteisille alueille ohjelmoitujen kärkihankkeiden avulla. Integraatiota vahvistettiin yhteisen tutkimusprofessuurin ja lehtoraatin avulla. Strategiassa määriteltiin yhteiseksi teema-alueeksi globaalimuutos. Tutkijakouluyhteistyö on toteutunut globaalimuutoksia koskevassa tutkijakoulussa, jossa on yhteensä 20 tutkijakoulutettavaa. Näistä tekee 7 väitöskirjaa Oulun yliopistoon ja 10 Lapin yliopistoon.
Globaalimuutoksen tutkimusstrategiaa on toteutettu eri teema-alueilla, jotka ulottuvat luonnonjärjestelmistä ja ympäristötutkimuksesta ja -teknologiasta kulttuuriin ja taiteisiin. Yksittäisiä hankkeita ovat olleet mm. Pajala-Kolari kaivoshankkeiden tutkimus, ympäristön käyttöön, tutkimukseen ja yhteensovittamiseen liittyvien tietoristiriitojen ja konfliktien tutkimus, haavoittuvien alueiden tutkimusverkosto sekä matkailun jätehuolto ja energia -tutkimus. Pohjoisten alueiden hyvinvointibarometri on kiinnostava avaus jatkotutkimukselle.
Lapin ja Oulun yliopistot ovat toteuttamassa yhteistyönä kansainvälisiä maisteriohjelmia. Maisteriohjelmina Barentsin alueen rajat ylittävässä yliopistohankkeessa ovat Vertaileva sosiaalityö, Barentsin alueen ympäristötekniikka, Terveys ja hyvinvointi sirkumpolaarialueella sekä globaalit tietojärjestelmäratkaisut.
Lapin yliopisto perustettiin aikanaan maakuntayliopistoksi. Alusta asti esiintyi myös toisenlaisia näkemyksiä. Lapin tutkimusseura perustettiin toukokuussa 1959. Perustajia olivat mm. Lauri Puntila, Pekka Kuusi ja Erkki Salonen. Salosen vaikutus Lappiin jäi pysyväksi. Arktisen museon haaveessa Erkki Salonen näki vuonna 1973 heikkoutena sen, että museohaave oli liian irrallaan muusta kalottityöstä. Arktisen museon ei pitäisi olla vain museo vaan lisäksi työllisyys-, matkailu-, tutkimus-, koulutus- ja kehityspoliittinen hanke kalottialueella.
Keijo K. Kulhan tuore elämänkerta kuvaa, miten Salonen vaikutti 1970-luvulla Lapin tutkimusseuran tutkimusneuvostossa. Salonen vieraili Murmanskissa vuonna 1973 Rovaniemen kaupunginjohtaja Tuure Salon seurueessa saaden tuntumaa Pohjoiskalottiin. Pohjoiskalotin yliopistoajatus oli Saloselle tärkeä.
Pohjoiskalotin neuvosto on yksi Pohjolan kahdeksasta rajayhteistyöorganisaatiosta, joiden rahoitus tulee pääosin Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Pohjoiskalottikomitea perustettiin 1967 Suomen, Ruotsin ja Norjan työmarkkinaministereiden toimesta. Vuonna 1973 komitea sai pohjoismaisen virkamieskomitean aseman. Toiminnan uudelleenorganisoinnin yhteydessä 1997 komitean nimi muutettiin Pohjoiskalotin neuvostoksi.
Maantieteellisesti Pohjoiskalottiin kuuluvat Nordlannin, Tromsin ja Finnmarkin maakunnat Norjasta, Suomesta Lapin maakunta ja Ruotsista Norrbottenin lääni.
Erkki Salonen kannatti 1970-luvun lopulla ajatusta, että perustettavan Lapin korkeakoulun tulisi olla Pohjoiskalotin yliopisto. Hän näki keskeisenä, että Lapin korkeakoulun jatko-opinnot olisivat olleet yhteisiä koko kalottialueelle. Presidentti Urho Kekkonen kuitenkin tyrmäsi hankkeen.
Lapin korkeakoulu syntyi maakuntakorkeakouluna, joka nopeasti muuttui kansalliseksi instituutioksi. Nyt voisi olla aika palata takaisin Erkki Salosen alkuperäiseen ideaan rajat ylittävästä, globaalista Lapin yliopistosta kansallisen tutkimuslaitoksen sijaan. Näin Lapin yliopisto lunastaisi lupauksensa Euroopan unionin arktisena yliopistona.