Sosiaalityön tutkimuksen päivien työryhmät 2013

Sosiaalityön tutkimuksen päivillä kokoontuu 9 työryhmää torstaina ja/tai perjantaina.

Työryhmien abstraktit tulevat sivun alareunaan liitetiedostoina. Järjestäjät eivät kopioi työryhmien abstrakteja, vaan ne on tulostettava itse.

1 Oikeudenmukaisuus ja eettisyys gerontologisen sosiaalityön kysymyksinä

Työryhmän koordinaattorit:
Marjaana Seppänen, marjaana.seppanen@ulapland.fi
Heli Valokivi, heli.valokivi@uta.fi

Työryhmä kytkeytyy päivien yleisteemaan pohtien eettisyyttä ja oikeudenmukaisuutta gerontologisen sosiaalityön käytäntöjen ja tutkimuksen näkökulmasta. Miten sosiaalityön käytäntö ja tutkimus kohtaavat ikääntyneiden hoivan, hoidon, palvelujen ja etuisuuksien oikeudenmukaisuuteen ja etiikkaan liittyvät kysymykset?

Työryhmään toivotaan alustuksia, joissa pohditaan gerontologisen sosiaalityön ja vanhuspalvelujen kysymyksiä tutkimuksen tai käytännön kokemusten ja kehittämistyön pohjalta. Esitykset voivat kohdentua yleisempiin työryhmän teemaan liittyviin kysymyksiin tai joihinkin rajatumpiin teemoihin kuten gerontologisen sosiaalityön kohdeongelmiin, paikkaan palvelujärjestelmässä, organisointiin ja työkäytäntöihin sekä hoivan antamisen ja vastaanottamisen kysymyksiin. Alustukset voivat myös käsitellä gerontologisen sosiaalityön ja hoivan tutkimuksen teoreettisia näkökulmia sekä metodologisia ratkaisuja. Lisäksi käynnissä olevia tai valmistuneita hankkeita ja tutkimuksia esittelevät puheenvuorot ovat tervetulleita.

Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (LS12)

15.15–15.30 Heli Valokivi ja Marjaana Seppänen: Alkusanat
15.30–16.00 Simo Koskinen: Gerontologisen sosiaalityön kehitys
16.00–16.30 Riitta-Liisa Kinni: Kodinomaisuus toimijuutena
16.30–17.00 Heli Valokivi: Harkinnan käyttäjänä vai kohteena? Asiakkaana vanhuspalveluissa

Perjantai 15.2.2013 klo 9.00–11.00 (LS12)

9.00–9.30 Mari Helin-Tuominen: Ikääntyminen ja puolison mielenterveyden häiriö parisuhteen vuorovaikutuksessa
9.30–10.00 Eeva Rossi: Sosiaalityö osana gerontologista kuntoutusta: eettiset näkökulmat sosiaalityöntekijöiden työssä
10.00–10.30 Marjaana Seppänen: Vanhusten syrjäytyminen: käsitteellistä pohdintaa
10.30–11.00 Loppukeskustelu

2 Aktuell forskning inom socialt arbete och välfärdsfrågor

Peruttu.

 
3 Kaivostoiminta sosiaalityön näkökulmasta (kokoontuu vain toisena päivänä)

Työryhmän koordinaattori:
Satu Ranta-Tyrkkö, satu.ranta-tyrkko@uta.fi

Kaivostoiminta on laajentunut Suomessa viime vuosina nopeasti. Laajamittaisten uusien kaivoshankkeiden myötä Euroopan suurin kultakaivos ja nikkelikaivos ovat tällä erää Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa. Monia muita kaivoshankkeita on pitkällä ja myös kaivosvaltauksia on tehty runsaasti. Heikkoja kansantaloudellisia kasvunäkymiä vasten kaivostoiminnan vilkastuminen on herättänyt toiveita ulkomaisista investoinneista, uusista työpaikoista ja lisääntyvästä taloudellisesta toimeliaisuudesta. Toisaalta huolta herättävät erityisesti kaivostoiminnan ympäristövaikutukset sekä tuottojen valuminen pääosin maan rajojen ulkopuolelle. Etenkin Pohjois-Suomessa kaivostoiminnan ja sen vaatiman infrastruktuurin pelätään vaarantavan alueen muita tärkeitä elinkeinoja, kuten turismia, poronhoitoa ja kalastusta. Kaivostoiminnasta ollaankin montaa mieltä ja suhtautuminen siihen jakaa mielipiteitä niin kaivospaikkakunnilla kuin kansallisesti. Osa korostaa toiminnan välittömiä hyötyjä, osa on huolissaan sen pitkäaikaisista seurauksista.

Työryhmään toivotaan puheenvuoroja kaivostoiminnan välillisistä vaikutuksista sosiaalityöhön. Mitä hyötyä, haittaa, kenelle ja miten kaivostoiminnasta näyttäisi sosiaalityön näkökulmasta olevan? Vaikuttaako kaivostoiminta jollakin tavalla sosiaalityön olemassa olevaan asiakaskuntaan kaivospaikkakunnilla, ja jos niin miten? Tuottaako kaivostoiminta joitakin erityisiä sosiaalityön tarpeita, tai vastaavasti resursseja työn tekemiseen? Heijastuvatko kaivostoiminnan ympäristövaikutukset jollakin tavalla sosiaalityön arkeen? Minkälaisia sosiaalityössä tuntuvia seurauksia kaivostoiminnasta voi olettaa olevan tulevaisuudessa?


Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (LS8)

15.15–15.20 Työryhmän käynnistys ja lyhyt esittelykierros läsnäolijoiden kesken
15.20–16.00 Aila-Leena Matthies ja Kati Närhi: Ympäristökysymysten ajankohtaisuus globaalissa ja paikallisessa sosiaalityössä
16.00–16.40 Satu Ranta-Tyrkkö: Miksi ja miten kaivostoiminta liittyy sosiaalityöhön? Esimerkkejä ja ehdotuksia Suomesta ja Intiasta
16.40–17.00 Yhteistä keskustelua

4 Finnish Social Work Research in English (kokoontuu vain toisena päivänä)

Persons in charge of the working group:
Satu Ranta-Tyrkkö, satu.ranta-tyrkko@uta.fi 
Anna Metteri, anna.metteri@uta.fi

The aim of the working group is to discuss the role and profile of Finnish social work research published in English. As well known, publishing in peer-reviewed academic journals with international readership is nowadays taken as one of the central indicators of the academic performance of individual researchers, as well as departments and universities. However, beyond being seen as mere assets in the competition within the academic world, publishing and discussing in English, as in other languages, serves also other interests and needs.

The working group welcomes papers and speakers willing to share their ideas, experiences, and criticisms about doing, needing or using Finnish social work research in English. Moreover, what kinds of needs and wishes are there regarding the already existing English language research among researchers and practitioners? For example, how, where, and with what kind of user interface should the existing research be aggregated? The working group is connected with the coordinators’ initiative to establish a web-based resource bank of existing Finnish social work research in English under the SosNet website.

Language of the presentations: English and Finnish depending on the participant’s choice.

Perjantai 15.2.2013 klo 9.00–11.00 (LS8)

9.00–9.30 Anna Metteri: Kokemuksia sosiaalityön kansainvälisestä opetusyhteistyöstä ja järjestötoiminnasta
9.30–10.00 Mari Suonio ja Piia Puurunen: Tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelu – kansainvälinen ulottuvuus
10.00–10.30 Suvi Holmberg: Maailmalta materiaalipankkiin ja takaisin – Suomessa tehty englanninkielinen sosiaalityön tutkimus yhdelle internetsivulle
10.30–11.00 Keskustelua

5 Köyhyys, huono-osaisuus ja syrjäytymisestä selviytyminen sosiaalityön tutkimuksen haasteena

Työryhmän koordinaattorit:
Jouko Karjalainen, jouko.karjalainen@thl.fi
Irene Roivainen, irene.roivainen@uta.fi
Jari Heinonen, jari.e.heinonen@jyu.fi

Köyhyys ja huono-osaisuus on monimuotoinen ilmiö ja ajankohtainen kysymys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaisten köyhyys ja syrjäytyminen on ollut jo kauan myös keskeinen yhteiskuntapolitiikan ja yhteiskuntatieteiden kiinnostuksen kohde. Kuitenkin sosiaalityön tutkimuksessa köyhyyden ja huono-osaisuuden tutkimus ei ole saavuttanut merkittävää asemaa siitä huolimatta, että sosiaalityön ammattilaiset kohtaavat päivittäisessä asiakastyössään vaikeissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Sosiaalityön tutkimuksen 10. vuosikirja on korjannut osittain tätä tutkimuksen vajetta.

Suomalaisessa köyhyystutkimuksessa on keskitytty pitkälti köyhyyden tarkasteluun makrotason ilmiönä. Tutkimus on keskittynyt lähinnä köyhyyden mittaamiseen. Viime vuosina on kuitenkin julkaistu joitakin kvalitatiivisella otteella toteutettuja paikallistason kuvauksia köyhyydestä ja köyhyyden omakohtaisista kokemuksista. Niissä sivutaan myös kysymystä sosiaalialan ammatillisten näkökulmasta. Sosiaalityön tutkimuksen haasteeksi asettuukin yhtäältä tunnistaa nykyistä paremmin rakenteellisella tasolla köyhyyttä ja huono-osaisuutta edistäviä tekijöitä. Toisaalta sosiaalityön tutkimuksen tehtävänä on "Toisen tiedon" (ks. Karjalainen et. al. 2005) tuottamisen kautta tehdä näkyväksi asiakkaiden ja ammattilaisten arkisia kokemuksia ei ainoastaan köyhyydessä elämisestä, vaan myös syrjäytymisestä selviytymisestä. Toisin sanoen: kuinka vaikeassa asemassa olevat ihmiset saattavat eri tavoin löytää tien ulos vaikeuksistaan.

Työryhmässä käsitellään köyhyyttä, huono-osaisuutta ja syrjäytymistä asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta yhtäältä koettuna elämäntilanteena ja toisaalta selviytymisestä selviytymisen näkökulmasta.

Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (LS13)

15.15–15.45 Saija Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna-Kaisa Tukiala: Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimus: urbaanin nälän haasteet sosiaalityölle
15.45–16.15 Suvi Krok: Hyväksytäänkö köyhyys?
16.15–16.45 Kirsi Nousiainen: Entisten pitkäaikaisasunnottomien kokemuksen tutkimiseen liittyviä haasteita
16.45–17.00 Keskustelu

Perjantai 15.2.2013 klo 9.00-11.00 (LS13)

9.00–9.30 Veera Viitanen: Nuorten aikuisten asunnottomuus
9.30–10.00 Jouko Karjalainen: Toimeentulon merkitys selviytymistä käsittelevissä kirjoituksissa
10.00–10.30 Tuomo Kokkonen, Kati Närhi ja Aila-Leena Matthies: Näkökulmia työelämän ulkopuolella olevien nuorten miesten käsityksiin työstä ja yhteiskunnasta
10.30-11.00 Keskustelu
 

6 Yksilön oikeudet yhteisöllisenä kysymyksenä (kokoontuu vain toisena päivänä)

Työryhmän koordinaattorit:
Johanna Hurtig, johanna.hurtig@ulapland.fi
Merja Laitinen, merja.laitinen@ulapland.fi

Yhteisöt ovat merkittäviä arjen ja sosiaalisten suhteiden areenoita. Ne välittävät jäsenilleen ideologisia näkemyksiä, arvoja sekä moraalista järjestystä. Yhteisöt kantavat ja kannattelevat perinteitä ja muovaavat yksilöllisille kokemuksille annettavia merkityksiä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset eivät ole tärkeitä vain yhteisön ja yhteiskunnan välisissä suhteissa, vaan myös yhteisöiden sisällä, eri asemissa ja tilanteissa olevien jäsenten kesken.

Yhteisöille ominaiset tavat määritellä suhteita ja paikkoja muovaavat yksilön oikeuksien toteutumista. Yksilön oikeudet voivat ajautua ristiriitaan keskenään ja suhteessa yhteisön etuun. Mahdolliset konfliktit ja poikkeustilanteet käynnistävät yhteisödynaamisia prosesseja, jotka voivat kääntyä yksilön kannalta kuormittaviksi sekä vaikeuttaa ongelmien ratkaisua. Toisaalta yhteisöt voivat toimia yksilöä vahvistavina ja tukea antavina sekä ajaa yhdessä yksilöiden, jäsentensä etuja suhteessa yhteiskuntaan.

Työryhmässä olemme kiinnostuneita siitä, miten työ-, koulu- ja opiskeluyhteisöt, institutionaaliset yhteisöt, uskonnolliset, poliittiset ja kulttuuriset yhteisöt, suku tai perhe hahmottavat ja muovaavat yksilön oikeuksia ja vaikuttavat niiden toteutumiseen. Työryhmässä tarjotaan tilaisuus tarkastella yksilön oikeuksien ja yhteisöllisyyden välisiä kysymyksiä erilaisten yhteisöjen ja niissä kohdattavien kysymysten avulla.


Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (LS18)

15.15–15.50 Sanna Väyrynen ja Elina Virokannas: Varjoja naiseudessa
15.45–16.05 Rosi Enroos: Oikeuksia ja velvollisuuksia vankilan perheosastolla
16.05–16.25 Satu Koho: Aivan liian liki
16.25–16.45 Johanna Hurtig: Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja uskonnollinen yhteisöllisyys

7 Ajankohtaista lastensuojelussa - mitä tutkimukset kertovat lastensuojelusta? (kokoontuu vain toisena päivänä)

Työryhmän koordinaattorit:
Tuija Eronen, tuija.eronen@uta.fi
Riitta Laakso, riitta.laakso@uta.fi

Työryhmän tavoitteena on koota lastensuojelun tutkijoita ja kentän toimijoita keskustelemaan yhdessä lastensuojelun nykytilasta ja siitä, millaisena suomalainen lastensuojelu näyttäytyy tutkimusten valossa.

Lastensuojelun tilaa on arvioitu kasvavien asiakasmäärien, yhä vaikeammiksi muuttuneiden ongelmien sekä palvelujärjestelmän ja lainsäädännön muutosten asettamien haasteiden näkökulmasta. Samaan aikaan on korostettu lasten ja perheiden osallisuutta lastensuojelun käytännöissä ja niiden kehittämisessä. Lisäksi on kaivattu tietoa lastensuojelutoimien vaikutuksista ja seurauksista. Lastensuojeluun liittyvä tutkimustoiminta on Suomessa hajanaista ja siksi toivomme työryhmän kokoavan tutkijoita ja kentän toimijoita keskustelemaan lastensuojelusta.

Esitykset voivat perustua tehtyihin, parhaillaan toteutettaviin tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin. Toivomme, että työryhmässä viriäisi mahdollisimman moniäänistä keskustelua lastensuojelusta: näkökulmia lastensuojeluasiakkuuden syistä, lastensuojelun seurantatiedoista, lastensuojelun käytäntöihin liittyvistä tutkimuksista ja eri osapuolten kokemuksia ja ääntä esille tuovista puheenvuoroista.

Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (LS17)

15.15–15.20 Aloitussanat
15.20–15.40 Tarja Vierula: Lastensuojelun asiakirjakäytäntöjen tahattomat seuraukset vanhempien kokemina
15.40–16.00 Marja Katisko: Maahanmuuttajataustaisten perheiden kokemuksia lastensuojelusta
16.00–16.10 Keskustelu
16.10–16.30 Riitta Laakso: Sijaishuollon valinnat – miten huostaanotetulle lapselle valitaan sijaishuoltopaikka?
16.30–16.50 Tuija Eronen: Viisi vuotta huostaanotosta. Seurantatutkimus huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista
16.50–17.00 Keskustelu

8 Sosiaalityön tutkimuksen uusia avauksia

Työryhmän koordinaattorit:
Sanna Lähteinen, sanna.lahteinen@ulapland.fi
Noora Tuohino, noora.tuohino@ulapland.fi

Sosiaalityön tutkimus on tutkimusalueeltaan laaja-alaista ihmis- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Sosiaalityön tehtävien ja toimintaympäristön muuttuessa tarpeet ja odotukset tutkimukselle muuttuvat. Sosiaalityön valtakunnallisessa tutkimusohjelmassa (Forssén ym. 2010) yhteiskunnallista muutosta ja siihen sisältyvää palvelujärjestelmän muutosta sekä yhteiskunnan ja yksilön välisen suhteen muutosta jäsennetään neljän teema-alueen kautta: 1) sosiaaliala ja hyvinvointiosaaminen tietointensiivisessä yhteiskunnassa, 2) kansalaisten arkielämän sujuvuus ja siihen liittyvät ongelmat, 3) ikä, elämänkaari ja sosiaaliala sekä 4) erot, erilaisuus ja rajat. Tutkimusohjelmassa nähdään tarve syventää ja monipuolistaa sosiaalityön tutkimuskenttää ja vahvistaa yhteistyötä eri tieteenaloilla kansallisesti ja kansainvälisesti.

Edellisten Sosiaalityön tutkimuksen päivien esityksiä tarkasteltaessa (Raitakari & Valokivi 2012) havaittiin, että tutkimukseen kohdistuu esimerkiksi vaikuttavuuteen, yhteistoiminnallisesti tuotettuun käytäntö- ja tutkimustietoon ja vertailututkimukseen liittyviä odotuksia. Monimuotoisessa sosiaalityön tutkimuksessa on sen laajentumisesta ja syventymisestä huolimatta edelleen paljon alueita ja ilmiöitä, joista on saatavilla vähän tutkittua tietoa.

Työryhmässä pohditaan, minkälaisia uusia avauksia sosiaalityön tutkimuksessa tarvitaan ja mihin tutkimusta tulisi tässä ajassa erityisesti suunnata. Minkälaiset avaukset olisivat yhteiskunnallisesti tai tutkimuksellisesti kiinnostavia? Miten ajankohtaisia tutkimusteemoja voidaan ottaa metodologisesti tai menetelmällisesti haltuun? Mitä sosiaalityön koulutukselle ja tutkimukselle merkitsevät muutokset esimerkiksi lainsäädännössä, palvelurakenteissa ja työelämän tehtävärakenteissa?

Toivomme tulevaisuuteen suuntaavaa, uusia avauksia etsivää ja moniäänistä työryhmää. Siihen ovat tervetulleita esitykset, jotka perustuvat meneillään tai suunnitteilla oleviin tutkimushankkeisiin. Esitys voi pohjautua myös kirjallisuuteen tai käytännön työssä havaittuihin tutkimustarpeisiin.

Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (LS9)

15.15–15.20 Sanna Lähteinen ja Noora Tuohino: Työryhmän avaus
15.20–15.50 Leena Viinamäki, Arto Selkälä ja Asko Suikkanen: Hyvinvointibarometrin suhde kuntien hyvinvointijohtamisen työvälineisiin
15.50–16.20 Pauli Niemelä: Tieto – Keskeisin sosiaalityön työväline?
16:20–17.00 Ilmari Rostila: Tapausrekonstruktio - uusi avaus “sosiaaliseen diagnoosiin”? Keskustelua
tapaustutkimuksen ja asiakasta koskevan tilannearvion tekemisen metodologisista yhteyksistä

Perjantai 15.2.2013 klo 9.00–11.00 (LS9)

9.00–9.30 Suvi Krok: Sosiaalityön käytännön opetuksen haasteet
9.30–10.00 Anni Vanhala ja Susanna Palomäki: Sosiaalityön tutkimus monitieteisten ammattikäytäntöjen rajapinnoilla
10.00–10.30 Kati Palsanen: Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmänä
10.30–11.00 Emma Vanhanen: Asiakkaan kohtaaminen verkossa



9 Oikeudenmukaisuus monikulttuuristuvassa sosiaalityössä (kokoontuu vain toisena päivänä)


Työryhmän koordinaattori:
Kati Turtiainen, kati.turtiainen@jkl.fi

Suomalaisessa sosiaalityössä monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset eivät ole olleet keskiössä. Maahanmuuttaneet ja etniset vähemmistöt ovat kuitenkin entistä merkittävämpi osa sosiaalityön arkea sekä asiakaskunnan että työyhteisöjen näkökulmista. Monikulttuurisuus näkyvänä osana monimuotoisuutta koettelee tämän päivän keskusteluissa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Työryhmän tavoitteena on keskustella oikeudenmukaisuuden toteutumisesta monikulttuuristuvassa sosiaalityössä. Työryhmässä keskustellaan esimerkiksi oikeudenmukaisuutta edistävistä toimintatavoista sekä lainsäädännöstä ja sen toimeenpanosta sosiaalityössä. Myös teoreettiset puheenvuorot ovat tervetulleita.

Työryhmän tavoitteena on tuoda tutkijoiden ja kentän toimijoiden näkökulmia oikeudenmukaisuudesta monikulttuuristuvassa sosiaalityössä. Esitykset voivat perustua tehtyihin, parhaillaan toteutettaviin tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin. Esitykset voivat liittyä myös käytännön kokemuksiin tai kehittämistyöhön.


Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (SS4)

15.15.-15.30 Työryhmään osallistujien esittely
15.30-16.15 Alustus: Kati Turtiainen: Viranomaiset paljon vartijoina?
16.15-17.00 Keskustelu alustuksen pohjalta



10 Asiakkaan osallisuus (kokoontuu vain toisena päivänä)

Työryhmän koordinaattorit:
Marjo Romakkaniemi, marjo.romakkaniemi@ulapland.fi
Pekka Ojaniemi, pekka.ojaniemi@poskelappi.fi

Asiakkaiden osallisuus on tärkeä tekijä niin palveluiden tuottamisessa ja käyttämisessä kuin myös palveluiden kehittämisessä. Osallisuutta voidaan määritellä monin tavoin, mutta yksinkertaisimmillaan kysymys on kuulluksi tulemisesta sekä mahdollisuudesta toimia aktiivisesti itseä koskevassa päätöksenteossa ja palvelujen toteuttamisessa. Ilman asiakkaiden aktiivista osallisuutta ja toimijuutta omien asioidensa käsittelyssä on mahdotonta toteuttaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Oman haasteensa asiakkaan osallisuuden toteutumiselle asettavat kulttuuriset kysymykset. Kuinka osallistaa asiakasta tilanteessa, missä työntekijä ja asiakas ovat lähtöisin eri kulttuureista tai palvelujärjestelmää ei muuten ole rakennettu huomioimaan kulttuurisia erityispiirteitä? Asiakkaan osallisuus palvelujärjestelmässä voi toteutua ja sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.

Pyydämme työryhmään papereita, joissa käsitellään asiakkaiden osallisuutta luovasti erilaisista näkökulmista. Haastamme mukaan käytännön asiakastyötä tekeviä työntekijöitä, tutkijoita ja opiskelijoita. Toivomme saavamme mukaan esityksiä, joissa käsitellään osallisuutta niin palvelujen toteuttamisen kuin myös kehittämisen näkökulmasta. Toivomme mukaan myös papereita, joissa osallisuutta lähestytään kulttuurin asettamien haasteiden tai mahdollisuuksien näkökulmasta. Koska tutkimuksen päivät järjestetään Lapissa, niin erityisen tervetulleita ovat esitykset, joissa osallisuuden kysymyksiä tarkastellaan saamelaisuuden näkökulmasta.

Torstai 14.2.2013 klo 15.15–17.00 (SS5)

15.15–15.35 Anna Nikupeteri: Vainottujen naisten kokemusasiantuntijuus osallisuuden ulottuvuutena
15.40–16.00 Anna-Maria Slotte: Finlandssvenska döva: identitet och medborgarskap i fokus
16.00–16.20 Asko Uoti: Asiakkaan osallisuus ja ulkoistetut palvelut
16.20–16.40 Anu Leppiman: Asiakkaiden osallisuus ja toimijuus perheleiripalvelun muotoilussa