Tiivistelmä rehtori Mauri Ylä-Kotolan avajaispuheesta Lapin yliopiston lukuvuoden avajaisissa 2014
Arktisen muutoksen tutkimuksen haaste
Viime päivinä on käyty laaja keskustelu Aalto-yliopiston lisärahoituksen jakamisesta muiden yliopistojen kilpailtavaksi. Suomessa moni pääkaupunkiseudun ulkopuolinen yliopisto on menestynyt kansainvälisissä rankkeerauksissa ja arvioinneissa Aaltoa paremmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yliopistopolitiikka on kuitenkin ollut korostetusti pääkaupunkiseutua tukevaa. Nyt voisi olla oikea aika muuttaa suuntaa.
Pitkään uskottiin, että Suomi on luonnonvaroiltaan köyhä ja Euroopan syrjässä sijaitseva maa ja Lappia pidettiin Suomen syrjäisimpänä alueena. Arktinen buumi on muuttanut tätä käsitystä. Arktisten alueiden luonnonvaroja tullaan hyödyntämään nykyistä laajemmin, uusia kulkuyhteyksiä avautuu ja myös matkailu lisääntyy, vaikka tällä hetkellä maailmanpoliittinen tilanne ja Euroopan talouskriisi ovat hidastaneet tätä kehitystä.
Suomen pääkaupunki Helsinki sijaitsee 60. leveyspiirillä pohjoista leveyttä ja joka kolmas 60. leveyspiirin pohjoispuolella koko maailmassa asuva ihminen on suomalainen. Arktis tarkoittaa maailman pohjoisnapaa ympäröiviä alueita. Arktinen alue voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Maantieteellisesti arktista aluetta rajaa pohjoinen napapiiri (66° 33’N), mutta kylmyys ja valon määrän suuri vaihtelu ovat arktisen alueen luonnon tuntomerkkejä. Alue voidaan määritellä esimerkiksi ikiroudan, lämpötilan, metsänrajan, merijään ja erilaisten poliittisten sopimusten mukaan. Alueella asuvat ihmiset, eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet tavalla tai toisella kylmään. Arktisella alueella on laskutavasta rajauksesta riippuen koko maailmassa vain 3,5 miljoonaa asukasta, mutta maailman vielä hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista alueelle sijoittuu keskeinen osa. Ilmastonmuutos ja sitä seurannut jäiden sulaminen on avannut arktisen alueen hyödyntämiselle taloudelliset markkinat. Erityisesti öljynporaus ja meriliikenne hyötyvät jääalueiden pienenemisestä. Arktisen alueen taloudelliseen hyödyntämiseen sisältyvät valtavat ympäristöriskit.
Arktisen alueen kansainvälisen yhteistyön keskeinen solmukohta on Tromssa, jossa Arktisen neuvoston pysyvä sihteeristö on sijaitsee. Myös Rovaniemellä on ollut tärkeä rooli arktisen yhteistyön kehittämisestä. Arktisen alueen valtioiden välisen yhteistyön käännekohta oli Mihail Gorbatshovin syksyllä 1987 Murmanskissa pitämä puhe. Puheessaan Gorbatshov esitti, että kahdeksan arktista maata pohtisivat yhteisiä pelisääntöjä arktisen alueen ympäristönsuojelulle. Suomen hallitus esitti, että Neuvostoliiton, Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen ympäristöministerit kokoontuisivat Suomessa. Arktisten valtioiden ministerikokous pidettiin Rovaniemellä kesäkuussa 1991.
Kokouksen tuloksena syntyi Arktisen alueen ympäristönsuojelustrategia. Kokouksesta käynnistyi myös Rovaniemi -prosessi, jolla tarkoitetaan arktisen alueen ympäristön tilaan liittyvien seurantaprosessien koordinointia.
Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja kooltaan keskisuuri kansainvälisessä yliopistovertailussa. Yliopiston profiilialueena on arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen ja muutoksen tutkimus. Yhdysvalloissa Alaskan yliopistokonserni on profiloitunut Amerikan arktisena yliopistona. Venäjä on yhdistänyt Arkangelin alueen yliopistot Venäjän arktiseksi yliopistoksi. Lapin yliopistolla on tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet profiloitua Euroopan unionissa arktisten kysymysten erityisosaajana. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa strategista yhteistyötä sekä muiden suomalaisten että kansainvälisten korkeakoulujen kanssa.
Lapin yliopisto on uudistanut kuluvan vuoden 2014 aikana strategiaansa vuotta 2025 kohti. Yliopiston tehtävä on toimia pohjoisen puolesta ja maailmaa varten. Yliopiston arvoja ovat luovuus, vaikuttavuus ja vastuullisuus, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä yhteisöllisyys ja yksilöllisyys.
Yliopistolla on neljä tutkimuksen painopistettä: Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus; pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ; vastuullinen matkailu sekä kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu.
Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus -painoalan tutkimuksessa eritellään eri toimijaryhmien intressejä suhteessa toimintaympäristön ehtoihin ja sääntelyyn. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista kestävän kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kehityksen näkökulmista arktisessa ja pohjoisessa toimintaympäristössä. Erityisinä tutkimuskohteina ovat alkuperäiskansoihin liittyvät teemat.
Pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ -painoalan tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten arktisen alueen muutos vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, yhteiskuntarakenteisiin ja muuttoliikkeeseen. Huomiota kiinnitetään pohjoiselle alueelle ominaisiin sosiaalisiin, taloudellisiin, poliittisiin ja koulutuksellisiin hyvinvointia heikentäviin ja edistäviin tekijöihin. Yliopisto rakentaa monitieteistä muutoksen tutkimusta ja kouluttaa muuttuvan työn asiantuntijoita.
Vastuullisen matkailun tutkimuksessa korostuvat paikallisen elämänmuodon, maiseman ja rakennetun ympäristön yhdistyminen matkailuelinkeinon kehittämiseen. Matkailun monitieteinen tutkimus kohdistuu etenkin vieraanvaraisuuden politiikkaan, matkailupalveluiden muotoilemiseen ja tulevaisuuden matkailuympäristöjen suunnittelemiseen. Tutkimus tarjoaa ymmärtämisen ja kehittämisen välineitä matkailuun liittyvään yhdyskuntasuunnitteluun ja matkailun toimialoille.
Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu hyödyntää taiteen ja tieteen vuorovaikutusta matkailun, teollisten tuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä
esteettömien ja turvallisten ympäristöjen kehittämisessä. Palvelumuotoilun tutkijana ja kouluttajana yliopisto luo edellytyksiä julkisten palvelujen, oppilaitosten ja yksityisen sektorin kilpailukykyiselle ja kestävälle palvelutuotannolle monikulttuurisessa ympäristössä.