Opetus- ja kulttuuriministerin puheenvuoro
Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri
Lapin yliopiston lukuvuoden avajaiset, valtiovallan tervehdys 7.9,
Fellman-sali, Yliopistonkatu 8
Kunnianarvoisa rehtori, opiskelijat, hyvät henkilöstön edustajat ja muut läsnäolijat,
On suuri ilo ja kunnia olla avaamassa Lapin yliopiston uusi lukuvuosi.
”Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Suomessa kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja uteliaisuuteen. Epäonnistuakin saa, virheistä opitaan.”
Näin kuuluu Suomen hallituksen visio Suomesta vuonna 2025.
Korkea osaaminen ja tutkimus ovat pienen kansakunnan menestyksen ehdot. Korkea osaaminen, ennakkoluuloton uudistaminen ja luovuus ovat kaikki tekijöitä, jotka luontevasti liittyvät yliopistoihin. Yliopistot ovat läpi historiamme olleet sivistyksen ja uuden tiedon lähteitä ja keskeisiä yhteiskuntamme kehitykselle.
Nyt, kun Suomi elää vaikeita vuosia, osaamisen merkitys jälleen korostuu.
Elokuun lopussa hallitus julkisti kärkihankkeensa. Kärkihankkeisiin hallitus sijoittaa 1,6 miljardia euroa yhteensä kolmen vuoden aikana. Suurimmat panostukset tulevat biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin sekä koulutukseen, noin 300 miljoonaa euroa kumpaankin.
Koulutuksen ja osaamisen 300 miljoonaa kohdentuu muun muassa perusopetuksen digitalisoinnin edistämiseen sekä korkeakouluihin ja tutkimukseen. Yhtenä tavoitteena on rakentaa vahvoja alakohtaisia tai alueellisia osaamiskeskittymiä ja syventää korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Myös korkeakoulujen pääomittamista jatketaan.
Oppimisympäristöjen uudistaminen ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen läpi koko koulutusjärjestelmän antaa mahdollisuuksia koulutuksen paremmalle laadulle ja saavutettavuudelle. Osaltaan ne tukevat myös tavoitetta ympärivuotisen opiskelun mahdollistamisesta.
Oppimisen sisältöjen kannalta on olennaista, että vuorovaikutus työelämän kanssa vahvistuu ja opintoja voidaan tulevaisuudessa suorittaa yhä enemmän joustavasti myös työssä ja työn ohella. Opintoaikojen lyhentäminen ja keskeytysten vähentäminen ovat tärkeitä keinoja, joilla turvaamme osaavan työvoiman riittävyyden myös tulevaisuudessa, kun työvoimaan tulevat ikäluokat ovat merkittävästi pienempiä kuin ennakoitu työvoiman tarve.
Työelämän muutos, ammattien katoaminen ja syntyminen, palvelurakenteiden uudistaminen, digitalisaation hyödyntäminen ja uudistuva teknologia edellyttävät osaamisen jatkuvaa uudistamista ja päivittämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnassa on vahvistettava koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Tämä koskee niin tutkintokoulutusta kuin sitä täydentävää koulutusta. Vain näin toimien voimme turvata Suomen kilpailukyvyn ja maamme hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.
Hyvät kuulijat,
Viimeaikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että Suomen korkeaan koulutustasoon perustuva suhteellinen kilpailuetu on heikentynyt. Olemme jäämässä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Korkeakoulu-uudistusten tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa kansainvälistymisessä, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyörakenteissa ei ole hyödynnetty täysimääräisesti.
Korkeakouluverkkomme on edelleen liian sirpaloitunut. Useat korkeakouluyksiköt ovat edelleen kansainvälisesti tarkastellen pieniä. Korkeakouluissa on myös edustettuina paljon samoja koulutusvastuita, jolloin osaaminen hajaantuu ja joukossa on runsaasti ohuella asiantuntijajoukolla toimivia yksiköitä.
Korkeakoulurakenteiden uudistamisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu asia myös korkeakoulukentällä. Kummallakin korkeakoulusektorilla on tehty selvityksiä ja uudistuksia. Olemme ehkä uhranneet liiankin paljon voimavaroja korkeakoulukentän sisäiseen keskusteluun ja selvitystyöhön rohkeiden rakenteellisten ratkaisujen sijaan. Ensi keväänä korkeakoulujen kanssa solmittavissa tulossopimuksissa tulemme keskittymään tähän.
Tulevaisuuden Suomi on suurten haasteiden edessä ja niiden haasteiden voittamisessa osaamisella ja erityisesti korkeakoulujen osaamisella on suuri merkitys. Haluamme rakentaa taloudellista hyvinvointiamme ja kilpailukykyämme enenevästi korkean osaamisen varaan. Suomessa laadukas koulutusjärjestelmä on onnistuneella tavalla synnyttänyt inhimillistä pääomaa. Tämä pääoma on kilpailuvalttimme, jota meillä ei ole varaa menettää.
Vaikeana aikana, kun talous ei kasva, hallitus joutuu leikkaamaan, valitettavasti myös koulutuksesta. Toisaalta perjantaina julkistetut hallituksen kärkihankkeet ja niihin allokoitu rahoitus on osoitus siitä, että tämä hallitus panostaa ja uskoo korkeakouluihin.
Toivon, että saamme korkeakoulut mukaan uudistumaan muun yhteiskunnan tavoin.
Hyvä yliopistoväki,
Hallitusohjelma keskeinen sanoma on, että tieteen ja tutkimuksen resursseja tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tutkimustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista vahvistetaan. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja työnjakoa selkeytetään sekä yhteistyötä lisätään. Osaaminen kootaan kansainvälisesti kilpailukykyisiksi osaamiskeskittymiksi.
Siinä hallituskauden keskeisiä tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon, kun korkeakoulut valmistautuvat vuonna 2016 käytäviin sopimusneuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa meidän on löydettävä yhteisiä linjauksia, joilla yksittäiset korkeakoulut hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti uudistavat toimintarakenteitaan entistä iskukykyisemmiksi sekä vahvistavat toimintansa laatua ja vaikuttavuutta.
Yliopistojen rehtorien neuvosto, UNIFI ry:n on valmistellut lukuisia alakohtaisia rakenteiden uudistamista koskevia raportteja. Kiitos UNIFIlle tästä erinomaisesta työstä. Profiloitumisen vahvistamisessa on otettu askelia eteenpäin, mutta kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi.
Ensi kevään tulosneuvotteluissa odotamme yliopistoilta rohkeita esityksiä profiloitumisen vahvistamiseksi ja työnjaon selkeyttämiseksi vahvojen osaamiskeskittymien synnyttämiseksi. Se tarkoittaa myös poisvalintoja ja se voi tarkoittaa yhdistymisiä.
Korkeakoulujen tulee hakea tarkoituksenmukaisia yhteistyörakenteita kaikessa toiminnassaan. Vaikka korkeakoulujärjestelmämme muodostuu kahdesta eri tavoitteisesta sektorista, niin yhteistyön mahdollisuuksia löytyy. Tästä hyvänä esimerkkinä täällä Lapissa toimiva matkailuinstituutti, jossa samaan toimintaympäristöön sopivat yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toinen aste. Nyt tarvitaan ratkaisuja ja päätöksiä, jotka vahvistavat osaamisen ja tutkimuksen laatua ja karsivat tekemisen päällekkäisyyksiä.
Hyvät kuulijat,
Olen tänään kuullut Lapin yliopiston tulevaisuuden kehityssuunnitelmista ja tiivistyvästä korkeakouluyhteistyöstä. Pohjoiseen on jotenkin aina mukava tulla uudelleen vierailulle. Vieraanvaraisuus ja yrittäjähenkisyys ovat täällä vahvasti läsnä. Sisukkuudella ja kovalla työllä Rovaniemi on kehittynyt, samoin Lapin yliopisto ja koko tutkimusyhteistyö. Lappi on ainutlaatuinen osa Suomi-brändiä ja kansainvälistä tunnettuuttamme. On sanomattakin selvää, että Lapin imago ja ympäristö tarjoavat hyvät puitteet myös arktiselle ja pohjoisen tutkimukselle, joka on yksi Lapin yliopiston profiilialueista. Kannustan teitä edelleen vahvistamaan yhteistyötä arktisessa tutkimuksessa ja osaamisen kehittämisessä yhteistyökumppaneidenne kanssa.
Arktiset alueet ovat kansainvälisen mielenkiinnon kohteina, ei vähiten suurten luonnonvarojensa vuoksi. On tärkeää, että pääsemme mukaan erilaisiin arktisen alueen yhteistyöhankkeisiin. Suomen arktisessa strategiassa tarkastellaan koko Suomea arktisena maana; Suomella on monipuolista arktista osaamista ja vahva intressi olla mukana arktisen alueen kehityksessä. Arktinen alue on voimakkaan muutoksen kohteena, ja muutoksen ymmärtämiseen, siihen sopeutumiseen ja myös sen hyödyntämiseen Suomella on huippuosaamista ja tietotaitoa.
Arktisen alueen tutkimuksen ja osaamisen kehittämisessä Lapin yliopistolla on keskeinen rooli. Lapin yliopiston Arktinen keskus on koonnut tänne pohjoiseen vahvaa osaamista. Kiitos vielä vieraanvaraisuudesta, kun sain vierailla Arktisessa keskuksessa pari viikkoa sitten! Tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta saamme aikaan arktisen ja pohjoisen osaamisen keskittymän, joka on myös kansainvälisesti riittävän laadukas ja kiinnostava. Näin voimme menestyä kilpailussa, jossa muun muassa Venäjä, Kiina, Norja ja monet muut maat ovat vahvasti mukana.
Kannustan korkeakouluja tiiviiseen keskusteluun opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi tavalla, joka vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaisuutta ja Suomen kilpailukykyä.
Millaista työnjakoa ja vahvuusalueita kehitetään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa? Miten turvataan osaavan työvoiman saatavuus Pohjois-Suomessa? Miten Pohjois-Suomeen luodaan nykyistä vahvempi ja kansainvälisesti vetovoimainen korkeakoululaitos? Millaisia osaamiskeskittymiä alueelle luodaan?
Kannustan alueen korkeakouluja tähän kehittämistyöhön. Nyt on oikea aika luoda ennakkoluulottomasti uutta ja uudistaa toimintatapoja ja – rakenteita, jotka kantavat myös tulevaisuudessa.
Ministeriö on myös varautunut tukemaan merkittävimpiä uudistuksia korkeakoulujen strategiarahoituksella. Pidän kuitenkin tärkeänä, että myös alueet tukevat tällaisia uudistuksia mahdollisuuksien mukaan, koska ilman yhteistä tahtotilaa ja ponnistuksia uudistusten vaikutukset usein sirpaloituvat. Toivonkin, että täällä Pohjois-Suomessa mietitte laajapohjaisessa yhteistyössä, minkälaiset toimintarakenteet palvelevat alueen ja koko Suomen tarpeita tulevaisuudessa.
Arvoisat kuulijat,
Yliopiston avajaiset ovat koko yliopiston väen juhla, ja aivan erityisesti opiskelijoiden. Tänä syksynä yliopiston ovet aukeavat uusille opiskelijoille, jotka ovat ponnistelleet koko kevään opiskelupaikkansa eteen. Haluan lämpimästi onnitella nyt opintonsa aloittavia opiskelijoita ja kannustaa muita innostukseen opiskelussa. Opiskeleminen ja itsensä kehittäminen ovat parhaita investointeja, joita oman tulevaisuuden eteen voi tehdä.
Opiskelu on opiskelijan työtä, mutta elämästä pitää muistaa nauttia. Opiskeluaika on ainutlaatuista aikaa elämässä, josta kannattaa nauttia täysin siemauksin. Olkaa uteliaita, tutustukaa toisiinne ja verkostoitukaa. Opiskelkaa kielistä ja kulttuureista, käykää vaihdossa ja kansainvälistykää. Korkeakouluopinnot avaavat teille ovet maailmalle. Siihen tarjoukseen kannattaa tarttua!
Hyvä yliopistoväki,
Elämme suurta murroksen aikaa. Olette läpikäyneet uudistuksia toisensa jälkeen. Yliopistouudistus oli merkittävä rutistus, joka on johtanut hyvään lopputulokseen. Toimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävätkin jatkuvaa reagointia ja kykyä muutokseen. Se voi olla joskus väsyttävääkin, mutta toisaalta yliopistoissa ja korkeakouluissa on maan parasta osaamista, joka on saatava käyttöön, jotta maamme tulevaisuus voidaan turvata. Toivon, uskon ja tiedän, että teillä täällä Lapin yliopistossa riittää innovatiivisuutta ja innostusta työhön tulevien sukupolvien hyväksi. Näin uuden lukuvuoden alkaessa tämä on hyvä tavoite omaan työhön ja yhteiseksi parhaaksi.
Toivotan teille kaikille mitä parhainta lukuvuotta 2015–2016!