Opiskelijan puheenvuoro
Pekka Alakoski
hallituksen puheenjohtaja
Lapin yliopiston ylioppilaskunta
Arvoisat herra suurlähettiläs, rouva ministeri, rehtori Ylä-Kotola sekä arvoisa juhlaväki
Syksy on jälleen saapunut ja uusi lukuvuosi on valmis alkamaan. Yliopiston käytävillä voi vanhojen konkareiden lisäksi nähdä uusia opiskelijoita jotka ovat samalla innoissaan ja samalla hämmentyneitä kaikesta siitä, mitä akateeminen ympäristö tuo tullessaan. Miten aikataulutan opintoni? Millä kursseilla minun kannattaisi aloittaa? Muistan että tällaisia asioita pyöri mielessäni aikanaan ollessani uusi opiskelija suuren tuntemattoman ääressä.
Tämä syksy tuo monen mieliin myös toisenlaista pohdintaa. Suomessa vallitsee tilanne, jossa leikkauksia ja sopeuttamista joudutaan tekemään. Valitettavasti näyttää siltä, että koulutuskaan ei välty näiltä toimenpiteiltä. Säästöjä haetaan niin koulutuksen toteuttamisesta, että opiskelijoiden toimeentulosta. Monen uuden opiskelijan mielissä saattaakin pyöriä muun muassa ajatus, miten tulen toimeen? Joudunko käymään töissä vai otanko kenties opintolainaa? Oman toimeentulon pohdinnan lisäksi yhteiskunnan suunnalta alati kasvava ristipaine opiskella enemmän ja lyhyemmässä ajassa, herättää keskustelua ja huolta myös opiskelijoiden jaksamisen suhteen. Riittämättömyyden tunne, ahdistus ja väsymys saattavat hiipiä kuin huomaamatta opiskelijoiden mieliin. Alati kiristyvien vaatimusten alle saattaa helposti hukkua. On tärkeää muistaa, että opiskelija on ihminen, ihminen joka tarvitsee myös hengen ravintoa. Tätä tarjoavat järjestötoiminta, vapaa-ajan aktiviteetit sekä ystävät. Kiristyvä tahti ei välttämättä anna kuitenkaan mahdollisuutta tällaiselle toiminnalle riittävästi. On tärkeää muistaa että henkisesti ja fyysisesti hyvin voiva opiskelija on tehokas opiskelija. On myös otettava huomioon se, että esimerkiksi järjestötoiminta opettaa tärkeitä taitoja työelämää ajatellen. On paljon asioita joita opitaan myös opintopolun ulkopuolella. Opiskelijoille asetettuihin vaatimuksiin onkin löydettävä kultainen keskitie, jotta aikaa jää myös elämän koulun käymiseen. Se lienee myös yhteiskunnan etu.
Syksy on myös kriittinen aika saada uudet opiskelijat kuulumaan osaksi yhteisöä, jotta kukaan ei putoaisi sen ulkopuolelle. Yksinäisyys ja ulkopuolelle jääminen ovat valitettavasti suuria riskejä yliopistossa, jossa opiskelu on hyvin itsenäistä. Onneksi erityisesti ainejärjestöt tekevät tärkeää työtä yhteishengen ja joukkoon kuulumisen eteen.
Huolimatta syksyn mukanaan tuomista uusista haasteista, nämä haasteet on tehty voitettaviksi ja katse tulee pitää aina tulevassa. Uusi lukuvuosi on aina uusien mahdollisuuksien vuosi. Se tuo mukanaan toivoa, intoa ja uusia tuttavuuksia. Joillekin se voi tarkoittaa uutta alkua, toisella aloitetun toimen loppuun saattamista. Puheen sorina ja opiskelijoiden joukot täyttävät jälleen kampuksen ja elävöittävät sen. Jälleen kerran opintojensa pariin palaavat opiskelijat herättävät yliopistoyhteisömme eloon. Tämä on aina juhlan arvoinen asia. Täten toivotan lapin yliopiston ylioppilaskunnan puolesta oikein hyvää alkanutta lukuvuotta kaikille!