Usko pelastaa, mutta parantaako se?

– FT Tuija Hovi, Turun yliopisto

FT Tuoja Hovi on tutkinut uskonnollisuuden ja uskon monimuotoisuutta Suomessa. Hän on tutkinut erityisesti uuskarismaattista kristillisyyttä eli uudempaa helluntailaista kristillisyyttä sekä terveyden, sairauden ja parantumisen kysymyksiä. Hovi luennoi Tieteen päivillä tutkimustensa valossa siitä, voiko usko parantaa ihmistä sairauksista.

Uskonto ja parantuminen ovat kuuluneet ammoisista ajoista alkaen yhteen. Tuija Hovin mukaan ei ole ihme, että vaihtoehtohoidot ovat huudossa: Ne lupaavat lääketiedettä nopeampia, yksinkertaisempia ja henkilökohtaisempia ratkaisuja. Tieteeltä on vaikea saada yksiselitteisiä ja helppoja vastauksia, ja tieteellisen tiedon tuottaminen on hyvin hidasta. Usein tutkimuksissa käy myös niin, että uudet tulokset kumoavat vanhat tulokset. Tästä johtuu, että tieteellinen tieto voi tuntua epäluotettavalta ja tietoa haetaan muualta.

Sairastumien vahvistaa Hovin mukaan uskonnollisuuden heräämistä. Kipua ei tunneta pelkästään kehossa, vaan se vaikuttaa koko persoonaan erityisesti kroonisissa sairauksissa. Uskonnosta ja parantumisesta puhuttaessa keskeisintä on ihme. Parantumisihme on tyypillinen jumalallisen väliintulon muoto kaikissa uskonnoissa.

Tällä hetkellä huomiota herättävin esimerkki ihmeparantumisista ja uskolla parantamisen kulttuurista on maailmanlaajuisesti varsin vauhdilla leviävä karismaattinen kristillisyys, joka on kehittynyt helluntailaisuudesta. Karismaattisessa kristillisyydessä keskeisenä teemana on ajatus, että Pyhä henki vaikuttaa ihmisessä ja parantavaa voimaa voidaan kanavoida erityisen armolahjan ja rukouksen avulla.

Rukousklinikat tarjoavat palvelujaan

Uusimpana ilmiönä karismaattisen kristillisyyden piirissä on niin kutsuttu Heeling room - esirukouspalvelu. Kyseessä on rukousklinikka, joka on auki parin viikon välein parin tunnin ajan. Tuija Hovi on tutkinut esirukousklinikoita ja niissä käyvien ihmisten kokemuksia parantumisesta. Hovin mukaan esirukouksen siirtäminen klinikalle on moderni terapiakulttuurisovellus helluntailaisesta rukouksella parantamisesta.

Hovi haastatteli tutkimukseensa esirukoilijoita ja keräsi palautetta palvelun käyttäjiltä. Vastaajista 90 prosenttia koki olonsa jollakin tavalla parantuneen esirukouksen vaikutuksesta, mutta ainoastaan 16 prosenttia vastaajista sanoi varsinaisesti parantuneensa sairaudesta tai vammasta.

Hovin mukaan esirukoilijoilla ei ole vastuuta siitä, parantuuko henkilö vai ei. Heillä on ainoastaan käytössään kertomansa armolahja. He eivät kiellä lääketieteellistä hoitoa vaan pitävät lääketiedettä yhtenä Jumalan välineenä.

Hovin tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ihmiset, jotka menevät rukousklinikoille, hakevat sieltä jotakin muuta kuin ihmeparantumista. Perusteellista lääketieteellistä diagnoosia ei välttämättä monilla ihmisillä ollut ongelmastaan, mutta heillä saattoi olla elämää rajoittavia psyko-somaattisia vaivoja ja hoitamattomia psyykkisiä traumoja.

Millä tavoin usko voi sitten konkreettisesti edistää terveyttä?

– Uskonto voi toimia elämänhallintakeinona, coping-strategiana. Uskonto voi vähentää ongelman kokemista ja parantaa ongelman sietämistä. Hengellisyys voi edistää hyvinvointia, luottamus korkeampaan voimaan voi estää masentumiselta ja uskonto voi olla positiivinen parantumisresurssi, Hovi pohtii.