Riitta Brusila, Lapin yliopiston graafisen muotoilun professori
Virkaanastujaisesitelmä, 3.3.2003
Mitä graafinen suunnnittelu ja sen tutkimus on?
Visuaalista viestintää ja merkitysten tuottamista
On sanottu, että puolet silmiimme osuvasta suuren kaupungin keskustanäkymästä olisi graafisen suunnittelijan luomaa. Kun menemme kirjastoon, nettiin, kioskin myyntihyllyn luokse, virtuaalimaailmoihin on siellä näkyvä melkein kaikki graafisen suunnittelun läpikäymää.
Graafinen suunnittelu on visuaalista viestintää. Sen tutkimus risteileekin viestintätutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen välimaastossa. Kuitenkin graafisessa suunnittelussa on pääsääntöisesti kysymys on viestien siirrosta ja jonkin vaikutuksen tuottamisesta suunnittelullisen ja muotoilullisen artefaktin avulla.
Graafisen suunnittelun sateenvarjon alle voidaan laskea monenlainen visualisointi. Graafikot luovat käyttötaiteellisia kuvia erilaisiin tarkoituksiin. Käyttötaiteella tarkoitetaan taiteesta ponnistavaa, siis esteettisen aspektin sisältävää toimintaa, jolla on aina ulkopäin määrätty funktio. Graafinen suunnittelija toteuttaa tilaajan antamaa tehtävää. Ei riitä, että jokin suunniteltu kohde näyttää hyvältä, sen pitää toteuttaa sille asetettu tavoite. Suunniteltu tuote yleensä monistetaan teollisesti. Graafisen suunnittelun kohteet liittyvät visuaaliseen symboliikkaan, metaforisuuteen kultturisen kuvaston ja visuaalisen retoriikan osasina.
Graaafisen suunnittelijan ammatillinen osaamisen kenttä on venynyt kohti interaktio- ja käyttöliittymäsuunnittelua. Kun graafisen suunnittelun tutkimus kesktityy symbolien ja metaforien pohdintaan sekä niiden kerronnalliseen syntaksiin, on käyttöliittymä- ja interktiosuunittelu on kiinnostustunut toiminnasta ja toiminnallisuudesta.
Käyttötaiteiden tiedonalat on perinteisesti nähty ns. romattisesta näkökulmasta käsin. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimintaa määrittää vahvasti yksilöllinen taiteilijaidentiteetti. Muotoilijan persoona ja identiteeetti ovat keeskeisiä. Suurten tähtien ympärille on kerääntynyt opetuslapsia ja tietämys on siirtynyt seuraaville sukupolville tekemiseen nojaavalla mestari –oppipoika –metodilla. Toimintaa ohjaa lisäksi intuitiivisuus. Tämä metodin rinnalle tarvitaan toisenlainenkin näkökulma. Käyttötaiteellista suunnittelutoimintaa ei voi perustaa pelkän intiuition varaan, vaikka se hyödyllinen apuväline olisikin. Tarvitaan myös systemaattisuutta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Käyttötaiteellinen ja graafisen suunnittelun tiedonala pitää määrittää retorisen näkökulman kautta. Tämä tarkoittaa toiminnan näkemistä vuorovaikutteisena prosessina. Kun suunnitellaan käyttötaiteellisia artefakteja, on tärkeää tietää niiden yleisö, tämän yleisön arvot, toiveet ja kulttuuriset odotukset. Yksi graafisen suunnittelun tutkimuksen kohteista onkin kulttuuristen representaatioitten yleisö- ja vastaanotto- ja tulkinta, josta saatu tieto voidaan palauttaa suunnittelutoimintaan. Myös luovan suunnitteluprosessin aukaiseminen on kiinnostavaa. Ja se miten tuota prosessia pitää hallita, jotta voimme tuottaa varmemmin laadullisesti sopivia ja kulttuurisesti korkeatasoisia graafisen suunnittelun artefakteja.
Graafisen suunnittelun tutkimus kohdistuu prosessiin, myös suunniteltavina olevien jsekä valmiiden artefaktien tulkinnan tutkimiseen. Jälkimmäistä voidaan kutsua esimerkiksi merkitysrakenteitten avaamiseksi. Olemme kiinnostuneita siitä, miten merkityksiä suunnitellaan viestinnällisiin visuaaliseen entiteetteihin. Tutkimusalueita ovat esimerkiksi graafisen palapelin sommittelullinen kerronta tai merkkien metaforisuus.
Graafinen suunnittelija visualisoi myös kieltä, suunnittelee typografiaa. Tämä jos mikään on tärkeää maailmassa, jossa teksti on katsottu muka intellektuaalisimmaksi tiedonvälittämismuodoksi. Tekstissä, niin painetussa kuin digitaalisesti monistetussa on kaksoisartikulaatio. Siinä on mukana typografian sormenjälki, joka tuottaa tekstiin oman merkityskerroksensa. Me kohtaamme tämän merkityskerroksen joka kerta ,kun luemme jotakin. Typografiaa on tutkittu paljonkin fysiologisen havainnon näkökulmasta myös uusimmissa teknologisissa ympäristöissä. Sensijaan merkityskerroksen havainnointi ja tulkinta ovat nyt graafisen suunnittelun ja typografian tutkimuksen ytimessä.