Ulf Sundqvist, toimitusjohtaja
Navinor Oy
Lyhennelmä
Yhteiskuntavastuu ja alueelliset mahdollisuudet - seminaari Rovaniemellä 26.3.2004
’’Suomen pitäisi tiivistää energiyhteistyötä Norjan kanssa’’
Suomen ja Norjan välillä pitäisi olla edellytyksiä energiasektorilla tapahtuvan yhteistyön tiivistämiseen. Tavoitteksi voitaisiin asettaa sellaisten yritysrakenteiden luominen, joilla olisi edellytyksiä kokonsa puolesta kilpailla laajemmilla kansainvälisillä markkinoilla. Pohjoismaiset energiayhtiöt ovat edelleen varsin pieniä kansainvälisessä vertailussa.
Pohjoismaista energiapolitiikka koskevassa keskustelussa todetaan yleisesti, että valtioiden asia on edistää markkinoiden toimivuutta, poistaa kilpailun esteet ja huolehtia tutkimus- ja kehitystoiminnan tulevaisuudesta. Useimmiten jätetään mainitsematta, että valtioiden rooli on sangen keskeinen suurten energiayhtiöiden omistajina. Omistajapolitiikka on politiikan varassa ja poliittiset päätöksentekijät viime kädessä päättävät yritysten tulevaisuuden strategioista. Tämä pätee julkisesti noteerattuihinkin yristyksiin niin kauan kuin valtiot ovat päättäneet pitää enemmistön hallussaan.
Kilpailupolitiikkaa ei tietenkään voi sivuuttaa eikä sen takia mitä tahansa alliansseja voi ryhtyä suunnittelemaan. Norjan ja Suomen välillä vallitsee tässä suhteessa mielenkiintoinen tilanne. Statkraft ja Fortum täydentävät toisiaan markkinoilla. Öljynjalostuksen ja jakelun puolella valitsee käytännössä sama tilanne. Kaasun osalta pitäisi selvittää, onko edellytyksiä löytää käyttökelpoisia uusia malleja.
Energiapolitiikan yritysrakenteiden kehittämistä kohti suurempia ja elinkelpoisempia kokonaisuuksia estää mielestäni tällä hetkellä visioiden ja pitkän tähtäyksen strategioiden puute. Suomessa vallitsee eräänlainen Norja-kompleksi. Maata pidetään vaikeanaja protektionistisena. Norjassa taas ei tunneta riittävästi Suomen markkinoiden ja maantieteellisen aseman tarjoamia mahdollisuuksia. Norjassa pidetään vastaavasti Suomea hankalana, vaikeana ja ’’vieraana’’ kulttuurina.
Euroopan energia-ja voimavarapolitiikkaa ajatellen Pohjois-Eurooppa on merkittävin reservialue jo lähitulevaisuudessa. Pohjoisen ulottuvuuden tarkoitus - julkilausuttuna Paavo Lipposen puheessa Rovaniemellä vuonna 1997 - oli luoda poliittisia edellytyksiä EU:n ja pohjoisten valtioiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi luonnonvarojen, ympäristön, infrastruktuurinja talouden alalla. Strategiat ja ohjelmat ovat siitä vielä laajentuneet. Edistystä on tapahtunut ja toimintasuunnitelma on selvästi täyttämässä tehtäväänsä.
Energia-alalla Barentsin meren energiavarojen järkevä hyödyntäminen on suurimpia haasteita tulevaisuudessa. Norjassa öljynja kaasun etsintä - ja nyt myös tuotanto - on siirtymässä pohjoiseen. Suomen - ja ennen kaikkea Pohjois-Suomen - kannalta tämä on erittäin merkittävä asia. Tähän mennessä olemme varautuneet siihen huonosti. Toiveet päästä mukaan rakennusbuumiin valuivat miltei tyystin tyhjiin. Ei herätty ajoissa. Toiminta kuitenkin jatkuu vuosikymmeniä eteenpäin. Seuraava vaihe on Venäjän puolella Barentsia olevien energiavarojen
hyödyntäminen, johon pitää varautua ajoissa.
Yhteiskuntapolitiikalla on sangen painava sijansa näissä hankkeissa niin kauan kuin valtio on energiayhtiöissä merkittävä omistaja. Pohjois-Suomen kehittämisen ja osallistumisen kannalta eletään tältä osin etsikkoaikaa. Kun politiikka menettää otteensa karkaavat myös markkinat.