Uutiset 2012
 

Väitös: Lukemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä

30.11.2012

Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista esiintyy ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Lukemisvaikeutta voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä erilaisten harjoitteiden kautta, kertoo Petri Vannisen väitöstutkimus.

Kasvatustieteen maisteri Petri Vanninen tarkastelee väitöstutkimuksessaan aikuisten lukemisvaikeuksia ja niiden kuntouttamista. Tutkimus hyödyntää Dirk Bakkerin luomaa aivojen tasapainomallia, jonka mukaan dysleksiasta kärsivillä henkilöillä toinen aivopuolisko hallitsee lukemistapahtumaa liikaa.

Dysleksialla tarkoitetaan diagnosoimalla todettua, pääasiassa lukemiseen liittyvää oppimisvaikeutta. Väestössä ilmenevien lukemisvaikeuksien määrän arvioidaan vaihtelevan 5–20 % välillä. Lukemisvaikeudet ilmenevät yleensä hitaana lukemaan oppimisena sekä työläänä ja usein virheellisenä lukemisena. Tutkijoiden keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä, että ongelman taustalla vaikuttavat neurobiologiset ja perinnölliset tekijät, jolloin kyse ei ole henkilön älykkyydestä tai oppimiskyvystä.

Peruskoulussa lukemisen vaikeuksiin tarjotaan tukea, mutta siitä huolimatta kaikkien ongelmat eivät katoa saavuttaessa aikuisuuden kynnykselle. Toisen asteen opiskelijoista noin kolmasosalla arvioidaan olevan ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Tietoa aikuisten lukemisvaikeuksista on toistaiseksi kuitenkin melko vähän, koska nykyinen tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt lasten ja nuorten ongelmiin. Vannisen väitöstutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen tieteellinen selvitys, joka lähestyy aikuisten lukemisvaikeuksia ja niiden kuntouttamista aivojen tasapainomallin avulla.

Kahdessa kuntoutuskokeilussa Vanninen testasi toisen asteen opiskelijoille suunnatun harjoitusmateriaalin kuntouttavaa vaikutusta. Kuntoutuskokeiluihin osallistui 98 opiskelijaa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Joukosta seulottiin kaksi ryhmää dyslektikkoja – kuusihenkinen koeryhmä ja kolmehenkinen vertailuryhmä – joiden lukemista seurattiin yhden lukuvuoden aikana. Koeryhmälle annettiin lukemisvaikeuteen 20 tuntia kuntouttavaa harjoitusta, kun taas vertailuryhmä ei saanut harjoitusta. Tutkittavien henkilöiden lukemissuoritukset mitattiin ennen harjoitusjaksoa ja välittömästi sen jälkeen, ja tuloksia arvioitiin tilastollisen analyysin ja opiskelijoiden omien kokemusten kautta.

Tulokset osoittivat, että harjoitusjakson aikana koeryhmän opiskelijoiden lukemissuoritukset paranivat. Etenkin lukemisvirheiden yhteismäärä vähentyi ja lukemisnopeus parani. Vertailuryhmällä tilanne säilyi kokonaisuutena suurin piirtein ennallaan: lukemisvirheiden yhteismäärä laski jonkin verran, mutta vastaavasti lukemisnopeus heikkeni.

– Lisäksi koeryhmän opiskelijoilta kerätyssä palautteessa tulee ilmi, että opiskelijat kokivat hyötyvänsä harjoitusten tekemisestä ja oman lukemisvaikeuden syiden selviäminen vaikutti myönteisesti myös heidän käsitykseensä itsestä oppijana, Vanninen toteaa.

Petri Vannisen mukaan on tärkeää, että lukemisvaikeuksia pyritään kuntouttamaan myös aikuisiällä, sillä lukemisvaikeudet rajoittavat elämää eri tavoin. Työelämässä lukemisvaikeutta voidaan piilotella ja valikoida sellaisia tehtäviä, jotka eivät edellytä merkittävää lukutaitoa, vaikka kapasiteettia olisi vaativimpiinkin töihin.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Petri Vannisen väitöskirja Toisen asteen opiskelijoiden lukemisvaikeus ja sen kuntoutus aivojen tasapainomallin mukaan – Teoria, harjoitusmateriaali ja luokittelujärjestelmä kahden kuntoutuskokeilun valossa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa maanantaina 3. joulukuuta klo 12 luentosalissa 10 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Petri Vanninen (s. 1959 Miehikkälässä) on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenaan erityispedagogiikka vuonna 1999.

Vanninen on toiminut nuorisotyöntekijänä 1981–1988 sekä erityisopettajana eri kouluasteilla 1998–2007. Viime vuodet hän on toiminut esimies- ja hallintotehtävissä: Kalotin oppimiskeskussäätiön toiminnanjohtajana Inarissa 2007–2009, Oulaisten kaupungin sivistystoimenjohtajana 2009–2011 sekä vuoden 2012 alusta Helsingin Diakonissalaitoksen Diakoniaopiston koulutusjohtajana.

Lisätietoja:
Petri Vanninen, p. 050 440 6623, petri.vanninen (at) hdo.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Valokuva väittelijästä on saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus (at) ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Petri Vanninen: Toisen asteen opiskelijoiden lukemisvaikeus ja sen kuntoutus aivojen tasapainomallin mukaan – Teoria, harjoitusmateriaali ja luokittelujärjestelmä kahden kuntoutuskokeilun valossa. Acta Universitatis Lapponiensis 241. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-575-5. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/SV