Sattuma ja universumi -yleisötilaisuus Tieteen päivillä 12.9.2015
4.9.2015
Miten maailmankaikkeus on syntynyt? Kosmisen inflaation mukaan kaikki näkemämme on peräisin ensimmäisen sekunnin murto-osan kvanttivärähtelyistä. Onko Linnunradan lukemattomissa aurinkokunnissa maankaltaisia planeettoja, ja onko niillä elämää? Mikä on onnellisen sattuman, mikä autokatalyyttisen valinnan ja mikä tiettyjen ohjaavien olosuhteiden vaikutus elämän syntyyn? Tule kuuntelemaan Tieteen päiville lauantaina 12.9.2015 kello 9–11 Lapin yliopistolle, kun tutkijat valottavat uusimpien teoreettisten mallien avulla Aurinkokuntamme kehitystä.
Paikka: Esko ja Asko -sali, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Aika: lauantai 12.9.2015 kello 9–11
Puheenjohtajana tähtitieteen professori Karri Muinonen, Helsingin yliopisto
• Universumin synty – Teoreettisen fysiikan yliopistonlehtori Syksy Räsänen, Helsingin yliopisto
• Aurinkokuntien synty – eksoplaneetat – Tähtitieteen professori Karri Muinonen, Helsingin yliopisto
• Elämän synty – Astrobiologi, dosentti Kirsi Lehto, Turun yliopisto
Tieteen päivillä syvennytään lauantaiaamuna kuulemaan luentoja teemasta Sattuma ja universumi. Teoreettisen fysiikan yliopistonlehtori Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta esitelmöi tilaisuudessa aiheesta Universumin synty. Räsänen johdattaa esitelmässään kuulijat muun muassa kosmisen inflaation idean ja kvanttivärähtelyjen maailmaan.
Tähtitieteen professori Karri Muinonen luennoi tilaisuudessa aiheesta Aurinkokuntien synty – eksoplaneetat. Aurinkoamme kiertävien kahdeksan planeetan lisäksi arvioidaan Linnunrata-galaksissamme olevan 100–400 miljardia eksoplaneettaa eli muiden tähtien ympärillä kiertävää planeettaa. Yhdellä viidestä auringonkaltaisesta tähdestä arvioidaan olevan maankaltainen planeetta elämän kehällä eli alueella, missä vesi voi esiintyä nestemäisessä olomuodossa. Tämän johdosta galaksissamme voi olla jopa 40 miljardia eksomaata eli maankaltaista eksoplaneettaa.
Esitelmässä tarkastellaan Aurinkokunnan ja muita tähtiä ympäröivien planeettakuntien syntyä ja kehitystä. Mikä selittäisi planeetta Maan veden alkuperän? Onko mahdollista, että jättiläisplaneetat olisivat sijainneet alun perin eri järjestyksessä? Onko Linnunradan planeettakunnissa sattumalta muutakin elämää? Kuinka voimme vastata tähän kysymykseen?
Astrobiologi, dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta puhuu Sattuma ja universumi -tilaisuudessa aiheesta Elämän synty. Millaiset olosuhteet on tarvittu, jotta elottomasta molekyylimassasta on voinut kehittyä solullista elämää, ja millaisten prosessien kautta muutos on tapahtunut?
Tule kuuntelemaan aiheesta lisää Tieteen päiville.
Tieteen päivät on joka toinen vuosi järjestettävä valtakunnallinen tapahtuma, joka järjestetään viidellä eri paikkakunnalla. Tapahtuma järjestetään Rovaniemellä nyt kolmannen kerran. Tapahtumaa tukevat taloudellisesti Tieteellisten seurain valtuuskunta, Tieteen tiedotus ja Suomen kulttuurirahasto. Tänä vuonna tapahtuman teemana on sattuma.
Tervetuloa!
LaY/Viestintä/RJ