Uutiset 2017
 
tuominen_tomi_web.jpg
valokuva: Marko Junttila

Väitös: Jäsenvaltioiden perustuslait johtavat erilaisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa Euroopan unionin kehitykseen ja toimintaan

26.10.2017

Euroopan unionin perussopimusten mukaan jäsenvaltiot ovat tasa-arvoisia unionin edessä. OTM Tomi Tuomisen väitöskirja tuo esiin, kuinka erot jäsenvaltioiden kansallisissa perustuslaeissa johtavat kuitenkin siihen, että jotkut kansalliset tuomioistuimet pystyvät osallistumaan suoremmin vuoropuheluun Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa kuin toiset. Täten kyseisillä tuomioistuimilla on enemmän vaikutusvaltaa suhteessa unionin toimintaan kuin toisilla.

Euroopan unioni on erityislaatuinen jäsenvaltioiden välinen yhteenliittymä: se ei ole varsinainen liittovaltio kuten esimerkiksi Yhdysvallat, mutta se on kuitenkin jotain enemmän kuin kansainvälisoikeudelliset järjestöt kuten YK. Tästä johtuvat ongelma tulevat esiin erityisesti Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiminnassa. Euroalueeseen kuuluvilla jäsenvaltioilla on yhteinen raha euro, mutta ei kuitenkaan yhteistä talouspolitiikkaa, eli yhteisiä veroja ja budjettia.

– Vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkanut euroalueen velkakriisi toi akuutilla tavalla esiin sekä EMU:n että myös yleisemmin koko unionin perusrakenteessa olevat valuviat. EMU:a luotaessa päädyttiin ratkaisuun, jossa yhteisen rahapolitiikan rinnalle ei luotu yhteistä talouspolitiikkaa ja oikeudellisia mekanismeja tämän hallintaan. Euroalueen velkakriisin seurauksena jäsenvaltiot halusivat lisätä talouspolitiikan oikeudellista sääntelyä, mutta EMU:n alkuperäisen rakenteen takia tämä oli vaikeaa. Tästä johtuen kaikki säädetyt kriisinhoitomekanismit ovat alttiita oikeudelliselle kritiikille, toteaa Tuominen.

Väitöskirjassaan Tuominen ottaa neljä eurokriisin seurauksena säädettyä oikeudellista mekanismia lähempään tarkasteluun ja erittelee miten ja mistä syistä ne säädettiin, miten jäsenvaltioiden tuomioistuimet vaikuttivat tähän prosessiin, sekä miten nämä mekanismit lisäävät talouspolitiikan oikeudellista hallintaa euroalueella, vaikka unionin perussopimuksia ei kuitenkaan ole tältä osin muutettu. Taloudelliset ja poliittiset paineet ovat johtaneet ratkaisuihin, jotka eivät oikeudellisesti ole kestäviä.

Jäsenvaltioiden perustuslakien vuorovaikutus ja konstitutionaalinen pluralismi


Euroopan unionin jäsenvaltioilla on omat perustuslakinsa, mutta samaan aikaan unionin perussopimukset sitovat niitä. Tätä eri valtiosääntöjen päällekkäisyyttä kutsutaan konstitutionaaliseksi pluralismiksi. Sen kautta on käsitteellistetty nimenomaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä suhdetta: sekä jäsenvaltioiden perustuslait että unionin perussopimukset ovat voimassa samaan aikaan, eikä niiden välillä tunnu olevan selkeää hierarkiaa.

– Pluralismi ilmenee erityisesti siinä, kuinka jäsenvaltioiden kansallisilla tuomioistuimilla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan. Myös niiden näkemykset oikeasta kehityssuunnasta vaihtelevat. Eurokriisin aikaiset tapahtumat ovat hyvä esimerkki tästä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuimen tuomioilla on ollut vaikutusta säädettyihin kriisinhoitomekanismeihin. Sen omaksuma näkökanta ei kuitenkaan ole yhtenevä kaikkien muiden vastaavien kansallisten tuomioistuimien kanssa, eikä näillä muilla tuomioistuimilla ole ollut yhtäläistä vaikutusmahdollisuutta, Tuominen selittää.

Tuomisen tutkimuksessa tuodaan esiin, kuinka konstitutionaalinen pluralismi on arkipäivää Euroopan unionissa, mutta tämä ei tarkoita, että näin pitäisi olla. Tutkimuksen johtopäätös on, että kansallisten tuomioistuimien vaikutusmahdollisuuksia unionin kehittämiseen tulisi vähentää, sillä ne eivät omaa tarvittavaa demokraattista oikeutusta vaikuttaa koko unionin kehityssuuntaan. Euroopan unionin tuomioistuin on se toimielin minkä pitäisi viimesijaisesti ratkaista pluralismista aiheutuvat ongelmat. Vain näin voidaan taata jäsenvaltioiden yhdenvertaisuus unionissa.

Tietoa väitöstilaisuudesta:

OTM Tomi Tuomisen väitöskirja ”The European Constitution and the Eurozone Crisis: A Critique of European Constitutional Pluralism” tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.11.2017 klo 12, salissa LS2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Leonard Besselink Amsterdamin yliopistosta ja kustoksena professori Jaakko Husa Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä:

Tomi Tuominen (s. 1986 Vantaalla) kirjoitti ylioppilaaksi Vaskivuoren lukiosta keväällä 2005 ja aloitti oikeustieteen opinnot Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa samana syksynä. Tuominen suoritti varusmiespalveluksen Lapin ilmatorjuntarykmentissä 2006–2007. Sotilasarvoltaan hän on reservin luutnantti. Opiskeluaikana Tuominen oli aktiivisesti mukana Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toiminnassa ja toimi mm. ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajana vuonna 2010.

Tuominen valmistui oikeustieteen maisteriksi keväällä 2012. Hänen maisteritutkielmansa sai Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen tutkielmapalkinnon. Tuominen on työskennellyt väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa syyskuusta 2012 lähtien. Väitöskirjaprosessin aikana hän oli vierailevana tutkijana Amsterdamin yliopiston Amsterdam Centre for European Law and Governance instituutissa ja Firenzessä Euroopan yliopistoinstituutissa.

Lisätietoja:

Tomi Tuominen
tomi.tuominen (at) ulapland.fi
+358 50 536 44 67

Väitöskirjan myynti: verkkokauppa Juvenes. Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Julkaisun tiedot:

Tomi Tuominen: The European Constitution and the Eurozone Crisis: A Critique of European Constitutional Pluralism. Acta Universitatis Lapponiensis 363. ISBN 978-952-337-036-4. ISSN 0788-7604. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 230. ISBN 978-952-337-037-1. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä & kielikeskus/J-EK & RF

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK