Uutiset 2018
 
Kuva lehdistötiedotteeseen_Köngäs.JPG
Mirja Köngäs

Väitös: Lapset peittoavat aikuiset tunnetaitojen opettamisessa

1.3.2018

Kasvatustieteen maisteri Mirja Könkään väitöstutkimus lasten tunneälystä paljastaa miten heikolla tasolla tunteiden käsittelyn tukeminen on nykyisessä päiväkotiarjessa. Tunteet jäävät helposti toiminnan ja stressin jalkoihin.

Tutkimuksen mukaan lapset kokivat turvalliseksi jakaa tunteitaan toistensa seurassa, mutta aikuisten ulottumattomissa. Myös leikit olivat sisällöiltään varsin tunnerikkaita, jossa lelujen kautta harjoiteltiin tunneälyn käyttöä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta. On merkittävää saada lasten kokemukset hoitopäivän sisällöstä avautumaan päiväkodin aikuisille, jolloin henkilökunta voi tarjota kaivattua ohjaamista muun muassa omanarvon tunnon ja myönteisen minäkuvan muodostumiseen. Nämä taidot säilyvät lasten mukana pitkälle tulevaisuuteen ja tämä on yksi varhaiskasvatuksen tärkeimmistä tehtävistä.

— Lasten on luonnollisesti ikäkehityksensä puolesta vaikea sanoittaa tunteitaan. Tuen tarpeen havaitseminen ja tilanteeseen sopivan tuen tarjoaminen ovat aikuisen tehtäviä. Lapset jakavat keskenään suljettujen ovien sisällä tunteita, joita kuitenkin sitten yhteistuumin piilotellaan päiväkodin henkilökunnalta, Köngäs kertoo.

Päiväkodin aikuiset pysähtyivät lasten emotionaalisten tarpeiden äärelle huomattavasti harvemmin kuin lasten toimintapyyntöjen pariin. Henkilökunta tarjosi tukeaan majan rakennukseen tai lautapelien pelaamiseen, mutta harvoin keskustelivat tunteista tilanteissa, joissa lapset kokivat esimerkiksi epäreiluutta, surua tai syrjäytyneisyyttä.

– Henkilökunta oli ajoittain silminnähden liian väsynyttä vastaamaan lasten emotionaalisiin nonverbaaleihin viesteihin. Toisinaan aikuisten toiminnasta oli myös havaittavissa selkeitä stressikuormittumisen oireita, jolloin ei ainoastaan epäonnistuttu tukemaan lasten tunneälyä, vaan ohjattiin sitä jopa huonompaan suuntaan. Henkilökunta oli osittain hyvinkin hukassa sen suhteen, miten tietyissä kasvatustilanteissa kuuluisi toimia. Päiväkodit ovat tunnetusti kärsineet johtajuuden puutteesta, melusta ja liiallisesta työtaakasta vuosikymmenestä toiseen. Meidän olisi Suomessa jo aika ottaa todesta päiväkotien työntekijöiden avunhuudot. On mahdotonta antaa lapsille jotain, mitä itsekin työssään jää vaille, Köngäs selittää.

Könkään mukaan varhaiskasvatuksen laatu voi kohentua yksinkertaisilla ja johdonmukaisilla muutoksilla. Tutkimuksessa käsitellään tunneälykkäämmän päiväkotiarjen tavoitteluun sopivia käytännön työkaluja, jotka ovat tutkitusti toimineet vastauksina juuri edellä mainitun kaltaisiin haasteisiin. Työkalut ovat osa Preschool RULER –mallia, jonka teoria kulkee Könkään väitöstutkimuksen tuloksissa punaisena lankana. RULER on kehitelty Yalen yliopiston tunneälykeskuksessa ja testattu menestyksekkäästi jo useissa maissa. Köngäs kuitenkin muistuttaa, että olemme Suomessa nyt jo onnekkaassa asemassa lapsilähtöisessä ajattelussa ja nykyisenlainen päivähoito on turvasatama esimerkiksi monelle päihdeongelmaisen perheen lapselle.

Lasten oma alakulttuuri päiväkodin seinien sisällä

Päiväkodissa lasten keskinäinen yhtenäisyys toimii aktiivisena alakulttuurina aikuisten määrittelemien sääntöjen ja rutiinien seassa. Lapset toimivat päiväkodin arjessa yhteisönä, jonka todellisuutta aikuiset eivät pääse rakentamaan. Lasten luomaa kulttuuria kunnioittavat aikuiset kuitenkin toivotettiin poikkeuksetta tervetulleeksi tämän yhteisön sisään. Perinteistä valta-asetelmaa horjuttamalla voidaan saavuttaa ennalta-arvaamattoman arvokas näkymä lasten todellisuuteen päiväkodin arjesta.

— Näkymätön sääntökirja määräsi pitkälle sekä lasten että aikuisten valintoja ja oletetut käytösnormit esiintyivät puheessa jatkuvasti. Lapset mukauttivat omaa käyttäytymistään sen pohjalta mitä uskoivat siitä seuraavan. Valitettavan usein lapsilla ei ollut mahdollisuuksia tunneälykkäästi puolustaa itseään, koska pelkäsivät sen sotivan yleisiä odotuksia vastaan. Oli huolestuttavaa huomata, miten usein lapset aikuisten seurassa tukahduttivat tunteensa. Huojentavaa oli kuitenkin nähdä, kuinka aktiivisesti lapset havaitsivat tunteita ympärillään ja olivat valmiita tukemaan toisiaan emotionaalisissa haasteissa, Köngäs kuvailee.

Lasten kulttuurissa kuunnellaan toisten syitä tunteiden takana ja kyseenalaistetaan yhdessä tunteiden merkityksiä, sisältöjä ja tarkoituksia. Niin sanotut tunneälyprofiilit lapsilla vaihtelivat. Toiset olivat parempia tunnistamaan tunteita itsessään, toiset helpottamaan ystävänsä tunnetaakkaa. Tunteiden säätely, joka on kehittynein tunneälyn taito, suojeli äärimmäisen hyvin päivän aikana koetun stressin kuormittavilta vaikutuksilta.

— Jokaiselle meistä lapsuus on tuttu asia, useille myös päiväkodin arki. Muistot tuosta ajasta liittyvät todennäköisesti jollain tavalla tunteisiin. Tuliko hyväksytyksi kavereiden taholta, miten riemastuttavaa oli hyvä leikki, kuinka mahtava oli aikuinen, joka osallistui hassutteluun, miltä tuntui, kun oli äitiä ikävä tai uskalsiko kertoa, että ruoka oli pahaa. Ei lasten emotionaaliset tarpeet tai tunneälyn kehitys ole muuttuneet ikiaikaisista totuuksista. Jokainen kaipaa tulevansa myönteisessä sävyssä kuulluksi ja ymmärretyksi. Tehtävämme on ymmärtää lasten pysyvien tunnemallien muodostuminen ja varmistaa niiden positiivinen toteutuminen, Köngäs tiivistää.

Tutkimustulokset antavat uutta tietoa paitsi päiväkotien arjen suunnitteluun, mutta myös varhaiskasvatuksen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, jotka tutkimuksen perusteella kaipaavat uudistamista. Tulokset perustuvat pääosin videohavainnoinnilla hankittuun laajaan aineistoon kolmesta päiväkodista.

Tietoja väitöstilaisuudesta

KM Mirja Könkään akateeminen väitöskirja "Eihän lapsil ees oo hermoja". Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa maaliskuun 9. päivänä 2018 klo 12 luentosalissa 10. Vastaväittäjänä toimii professori (emerita) Eija Syrjäläinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteyden kautta https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitostilaisuusytk/

Tietoja väittelijästä

Mirja Johanna Köngäs (os. Kupulisoja) on syntynyt 30.01.1981 Rovaniemellä. Valmistunut Muurolan lukiosta ylioppilaaksi keväällä 2000, saaden samalla koulun stipendin. Köngäs valmistui Lapin yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi alkuvuodesta 2007.

Lisätietoja

Mirja Johanna Köngäs
Puh. 050 4641404
mimmukupulisoja@gmail.com

Väitöskirjan myynti

Verkkokauppa Juvenes. Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Väitöskirjan julkaisutiedot


Köngäs, Mirja ”Eihän lapsil ees oo hermoja” - Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2018. Acta Universitatis Lapponiensis 368, ISBN 978-952-337-063-0, ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf) Acta electronica Universitatis Lapponiensis 235, ISBN 978-952-337-064-7, ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK