Rehtorin puheen tiivistelmä
Rehtori Mauri Ylä-Kotola

Ajanhenkenä koulutuksen uuskolonialistinen markkinatoriajattelu

Rehtori Mauri Ylä-Kotola tarkasteli Lapin yliopiston 28. lukuvuoden avajaispuheessaan mm. yliopistoa perinteen säilyttäjänä ja särkijänä.

Ylä-Kotolan mukaan viimeaikaisessa suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa on ollut kaksi johtoajatusta: toisaalta keskustelu korkeakouluyksiköiden määrästä ja toisaalta halu rakentaa niin sanottua maailmanluokan suomalaista yliopistoa.

- Molemmat pyrkimykset kuvaavat ajanhenkeä, jota voisi kutsua valistuksen hengen muuttumiseksi koulutuksen uuskolonialistiseksi markkinatoriajatteluksi, Ylä-Kotola sanoi.

Ylä-Kotolan mukaan keskustelu korkeakouluyksiköiden määrästä perustuu suuri on kaunista ja keskitetty on tehokasta -ajatteluun, joka on omaksuttu ilman kriittistä reflektiota.

Ajatus maailmanluokan suomalaisesta yliopistosta, joka määritellään pääasiassa teknillis-luonnontieteellisillä kriteereillä, lähtee Ylä-Kotolan mukaan nykyisen elinkeinoelämän lyhytnäköisestä ajattelusta.

- Elinkeinoelämän omienkin etujen mukaista olisi päinvastainen yliopistoajattelu. Kymmenen vuoden päästä näkyvissä olevan elinkeinoelämän kilpailukyky kun ei perustu teknisesti parhaiden kodinkoneiden - olivatpa ne sitten pölynimureita tai matkapuhelimia - massatuotantoon vaan palvelu- ja elämystalouteen, Ylä-Kotola ennusti.

Kun perinteisessä teollisuudessa menestyksen kriteeri oli valmistaa teknisesti toimiva tuote mahdollisimman edullisesti mahdollisimman suurelle asiakasmäärälle, perustuu palvelu- ja elämystalous tuotteiden erilaisuuteen ja erikoisuuteen kilpailuvalttina.

- Jotta yliopistot pystyisivät tarjoamaan tutkimusta, koulutusta ja taiteellista toimintaa tähän talouselämään, tarvitaan erikoistuneita ja erilaisia yliopistoja Amerikkaa kopioivien massayliopistojen sijaan, Ylä-Kotola sanoi.

Ylä-Kotolan mukaan yliopiston tehtävä on kaikissa yhteiskunnissa ollut säilyttää kriittinen ajattelu ja moniäänisyys muotivirtauksia vastaan. Yliopisto siirtää muistin sukupolvelta toiselle ja säilyttää perinteen, silloinkin kun ulkopuolinen yhteiskunta elää aivan toisten oppien johdattamana. Yhtä tärkeää on kuitenkin kyetä rikkomaan perinnettä, silloin kun siirtyminen uuteen on välttämätöntä.

- Siirtyminen uuteen ei voi kuitenkaan tapahtua lyhytnäköisen muotiajattelun, hetkellisten poliittisten virtausten tai elinkeinoelämän ulkopuolisten vaatimusten ajamana, vaan sen lähtökohtana on oltava uuden perinteen luominen kriittisen ajattelun kautta, Ylä-Kotola sanoi.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK