Opiskelijan puheenvuoro

Jaakko Laitakari
Hallituksen puheenjohtaja
Lapin yliopiston ylioppilaskunta

Arvoisa rehtori, hyvät kutsuvieraat, rakkaat jäsenet

On hienoa päästä puhumaan yliopiston kolmannenkymmenennen toimintavuoden aattona. Nuoresta iästä huolimatta Lapin yliopisto on onnistunut muuttumaan aluepoliittisesta päätöksestä kansalliset vaatimukset täyttäväksi yliopistoksi. Tehtävää siis riittää vielä runsaasti seuraavaksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi. 


Kuva: Arto Liiti

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmät auditoidaan ensi keväänä. Laadun on siis oltava kunnossa. Laadukkuuden eteen on tehty runsaasti töitä, mutta työtä on vielä jäljellä.

Meidän on paras hetkeksi pysähtyä miettimään, kuinka laadukas yliopisto rakennetaan. Amerikkalainen yritysten liiketoimintaan erikoistunut tutkija Jim Collins on kirjassaan ”Hyvästä paras” esitellyt tutkimuksiinsa perustuen siilikonseptin, jonka perusteella tutkitut yritykset olivat kehittyneet keskinkertaisista toimijoista kilpailijoitaan paremmiksi tuloskoneiksi. Siilikonsepti koostuu kolmesta kysymyksestä, jotka ovat seuraavat: ”Missä voimme olla maailman parhaita?”, ”Mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen?” ja ”Mistä olemme innostuneita?”.

Siilikonsepti on saatu aikaan tutkimalla Fortune 500 -listan yrityksiä. Onko tätä konseptia mahdollista soveltaa yliopistomaailmaan? Olen leikkinyt ajatuksella ja pohtinut, miten siilikonsepti voisi toimia Lapin yliopistossa. Yliopiston ollessa kyseessä taloudellisen tuloksen selvittämisen sijaan lienee parempi kuitenkin selvittää, mitkä seikat vaikuttavat opiskelijoiden tieteelliseen tai taiteelliseen sivistykseen.

Ensinnäkin meidän täytyy toimia aloilla, joihin Lapin yliopistolla on luontaisia kykyjä kehittyä muita paremmaksi yliopistoksi. Meidän tavoitteenamme on siis siilikonseptin mukaan pyrkiä olemaan maailman parhaita taiteissa, kasvatustieteissä, oikeustieteissä ja yhteiskuntatieteissä sekä arktisessa tutkimuksessa. Toiseksi, kaiken mitä teemme, koskien sekä pienintä suunnitelmaa että suurinta strategiaa, on näyttävä tieteellisenä tai taiteellisina sivistyksenä meissä opiskelijoissa. Ja kolmanneksi meidän kaikkien on oltava innostuneita opiskeluistamme ja työnteostamme.

Esittämäni asiat tuntuvat hyvin abstrakteilta. Jokainenhan meistä pyrkii parhaaseensa, eihän nyt kukaan huonoin tahdo olla. Tämä puhe yksistään tai yhdessä sadan muun puheen kanssa ei kehitä Lapin yliopistosta maailman parasta yliopistoa. Vaikka maailmanluokan yliopistoksi ei kehitytäkään vuodessa, tulee jotain tehdä jo nyt. Suurimmankin lumivyöryn alkuperä on ensimmäisessä maahan sataneessa hiutaleessa. Tähän asti yliopistossamme tehtyä työtä on jatkettava nöyrällä mielellä ottaen yksinkertaisia ja pieniä askelia kohti määränpäätä.

Puhun vieläkin liian abstraktilla tasolla. Mitä nämä pienet yksinkertaiset asiat voisivatkaan olla?

Ylioppilaskunta kerää joka lukukausi palautetta Anna Palaa! -viikolla opiskeluun liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista. Palautteen teksti on täysin erilaista kuin korkeakoulupolitiikan puheenvuorot mediassa. Anna Palaa! -palautteissa rakenteellinen kehittäminen mainitaan hämmästyttävän harvoin ja kielikeskuksen kurssien vähyys pelottavan usein. Profiloitumista ei mainita juuri lainkaan, mutta kurssikirjoista tuntuu olevan huutava pula. Ryhmien koot tuntuvat olevan merkittävämpi asia kuin uusi yliopistolaki.

Palautteesta nousee selvästi esiin huoli tukitoimintojen toimivuudesta. Monessa palautteessa mainitaan, että riittävän laaja ja laadukas kirjasto on perusasia, joka tulee olla kunnossa. Samoin opetustiloissa täytyy olla mahdollista hyödyntää kannettavia tietokoneita ja muita apuvälineitä. Muun muassa perifeerisestä sijainnista johtuen opiskelun joustavuutta on pyrittävä parantamaan yleisten tenttien lisäksi tenttiakvaariolla.

Yliopisto ei kuitenkaan ole ainoa instanssi, joka voi vaikuttaa parempaan opiskeluympäristöön. Rovaniemen kaupungilla on tuhannen taalan paikka olla kehittämässä kaupunkia perinteikkäästä opiskelukaupungista todelliseksi opiskelijakaupungiksi. Esimerkiksi julkisen liikenteen toimivuudelle voidaan tehdä vielä ihmeitä.

Mainitsemistani asioista muodostuu aikamoinen lista. Positiivista kuitenkin on, ettemme vaadi kuuta taivaalta. Nämä asiat, mitä opiskelijoina tarvitsemme opintojen suorittamiseen kunnialla läpi, ovat hyvin yksinkertaisia. Kirjojen riittävyys yliopiston kirjastossa, tarpeellinen määrä kursseja ja toimiva liikkuminen kaupungissa ovat hyvin yksinkertaisia, mutta voimakkaasti opintotuloksiin vaikuttavia asioita.

Palaan vielä lopuksi Jim Collinsin tutkimukseen hyvistä parhaiksi kehittyneistä yrityksistä. Yksi hänen tutkimusryhmänsä havainto oli seuraava: ”Hyvistä parhaiksi kehittyneet yritykset eivät kiinnittäneet paljonkaan huomiota muutosten johtamiseen, ihmisten motivointiin tai yhteenkuuluvuuden lujittamiseen. Kun olosuhteet ovat oikeat, sitoutumiseen, yhteenkuulumisen tunteeseen, motivaatioon ja muutoksiin liittyvät ongelmat häviävät suurelta osin luonnostaan”.

”Kun olosuhteet ovat oikeat.” Lapin yliopistolla on mahdollisuus kehittyä maailman parhaaksi yliopistoksi. Rovaniemessä on potentiaalia kehittyä ihanteelliseksi paikaksi opiskella. Oikeat olosuhteet vaativat yhteisöllisyyttä, työtä ja yhteistyötä. Olen varma, että jonain päivänä Lapin yliopistosta tulee Suomen pätevimmät juristit, kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät sekä luovimmat taiteilijat. Opiskelijat ansaitsevat kuitenkin parempaa. Sen vuoksi uskon vilpittömästi, että jonain päivänä Lapin yliopistosta valmistuvat juristit, kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät sekä taiteilijat ovat omilla aloillaan maailman parhaita.

Oikein hyvää lukuvuoden alkua kaikille!

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK