Mauri Ylä-Kotola avajaisissa: Pohjoisen puolesta – maailmaa varten

Rehtori Mauri Ylä-Kotola käsitteli Lapin yliopiston 30. lukuvuoden avajaispuheessaan nykyisen yliopistopolitiikan haasteita: kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä yliopistojen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Seuraavassa tiivistelmä rehtori Mauri Ylä-Kotolan puheesta.

Arvoisat kutsuvieraat ja hyvät yliopistoyhteisön jäsenet,

Vietämme tänään Lapin yliopiston 30. lukuvuoden avajaisia.

Viime ja kuluneena vuonna Lapin yliopistossa on valmisteltu uutta strategiaa vuodelle 2020. Strategian uudistamisen lähtökohta oli yliopiston oma tarve selvittää, mistä ollaan tulossa ja mihin ollaan menossa. Vuonna 1979 perustettu Lapin yliopisto on presidentti Urho Kekkosen ajan aluepolitiikan tulos. Tämän päivän yliopistopolitiikassa on mielestäni kolme haastetta, joihin kaikkien yliopistojen pitää vastata. Nämä haasteet ovat kansainvälinen ja kansallinen kilpailukyky, yliopistojen tarkastelu osana aluepolitiikkaa ja yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Strategian laatimisen perusta on nykytilan analyysi. Kansallista kilpailukykyä yliopistokoulutuksessa voi tarkastella sen kautta, mikä on kunkin yliopiston suhteellinen osuus koko maan koulutuksesta edustamillaan tieteenaloilla. Tarvitaan riittävä kriittinen massa tutkijoita ja opettajia varmistamaan tiedekuntien koulutuksen monipuolisuus ja korkeatasoisuus. 


Kuva: Arto Liiti

Lapin yliopisto menestyy tässä tarkastelussa varsin hyvin. Oikeustieteen alalla Lapin yliopiston osuus Suomen koulutuksesta on noin 25 prosenttia eli joka neljäs suomalainen juristi valmistuu Lapin yliopistosta. Taideteollisella alalla vastaava luku on vielä korkeampi, 40 prosenttia, mikä selittyy sillä, että alan koulutusta tarjotaan Rovaniemen lisäksi ainoastaan Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Yhteiskuntatieteissä Lapin yliopiston osuus koko maan koulutuksesta on 13 ja kasvatustieteissä 8 prosenttia. Kauppatieteiden alalla Lapin yliopiston osuus on ollut 1,5 prosenttia maan koulutuksesta, mutta lähivuosina tutkintoon johtava koulutus kauppatieteissä keskittyy Pohjois-Suomessa Ouluun, jolloin Oulun tiedekunnan osuus maan koulutuksesta vakiintunee lähelle 10 prosentin osuutta.

Kansallinen kilpailukykyisyys yliopistokoulutuksessa perustuu riittävään kriittiseen massaan eikä suomalaista yliopistokoulutusta tule enää laajentaa niin, että uusia tutkinnonanto-oikeuksia myönnettäisiin millekään yliopistolle. Nykyinen yliopistojärjestelmä on rakennettu yleisen yhteiskunta- ja aluepolitiikan näkökulmasta ja tämä vaatimus on yhtä tärkeä vuonna 2020 kuin 1979. Lapissa asuu vain noin 3,6 prosenttia kaikista suomalaisista, mutta Lapin yliopisto palvelee laajalti suomalaista koulutustarvetta edustamillaan aloilla. Esimerkiksi Lapista valmistuneet juristit ovat sijoittuneet ympäri maata palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa vähintään yhtä menestyksekkäästi kuin Turusta ja Helsingistä valmistuneet. Yliopiston merkitys Rovaniemen kaupunkiyhteisössä on noin 8 000 ihmisen luokkaa, jos mukaan lasketaan henkilökunnan lisäksi yli 5 000 opiskelijaa ja varovaisesti arvioitu laskennallinen välillinen vaikutus. Henkinen merkitys Lapille on toivoaksemme vieläkin suurempi. Tämä on hyvä pitää mielessä myös niiden, jotka ovat esittäneet yliopistojen yhdistämisiä. Kansainvälinen koulutussosiologinen tutkimusaineisto näet osoittaa yksiselitteisesti, että yliopistojen yhdistämisellä saavutetaan etuja vain, jos kaikki toiminnat keskitetään yhdelle kampusalueelle samalle paikkakunnalle.

Suomalaisten yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky tieteellisen tutkimuksen alueella rakentuu vuonna 2020 kahdelle pilarille. Toinen on riittävän vahva osuus kansallisesta koulutuksesta eli riittävä tiedekuntapohja. Toinen on yliopistojen erikoistuminen erityisesti väitöskirjan jälkeisessä, ns. post doc -tutkimuksessa. Kansainvälinen kilpailukyky ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kytkeytyvät yhteen vuonna 2020.

Lapin yliopiston strategia lähtee toiminta-ajatuksesta ”Pohjoisen puolesta – maailmaa varten”, jossa alueellinen ja kansainvälinen näkökulma, lokaali ja globaali, yhdistyvät. Lapin yliopisto edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja korkeimman opetuksen kautta. Yliopiston keskeiset arvot ovat käsiteparit ”yksilöllisyys ja yhteisöllisyys”, ”kriittisyys ja emansipatorisuus” ja ”luovuus ja vaikuttavuus”. Erityisesti käsitepari kriittisyys ja emansipatorisuus sai lähetekeskustelussa laajaa tukea. Yliopiston tehtävä on nähdä myös ne varjot luolan seinillä, joita muu yhteiskunta ei näe.

Strategian visio on, että vuonna 2020 Lapin yliopisto on kansainvälinen, selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto. Lapin yliopiston yhteisenä profiilialana on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Yliopiston toinen profiiliala rakentuu kansainväliselle matkailun tutkimukselle. Monitieteinen matkailun koulutus- ja tutkimusinstituutti perustuu yliopiston, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyöhön.

Lapin yliopisto 2020 -strategiassa otetaan kantaa myös korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu sekä niiden taustayhteisöt muodostavat Lapin koulutuskonsernin. Koulutuskonserni toimii duaalimallin pohjalta siten, että eri korkeakoulut tarjoavat profiililtaan erilaisia tutkintoja huomioiden työelämän tarpeet. Koulutuskonsernilla on yhteinen strateginen päätöksenteko ja yhtenäiset hallinto- ja tukipalvelut.

Lapin yliopisto 2020 -strategia antaa yliopistolle suunnan kohti tulevaisuutta.

Avaan Lapin yliopiston 30. lukuvuoden!

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK