Maahanmuutto, työ ja kontrolli

Työryhmä kokoontuu torstaina 27.3 14.30-18.00  F2063 Kielistudio

Maahanmuuttopolitiikasta on muodostumassa sekä Suomessa että Euroopan unionin tasolla uudenlaisten hallinnan tekniikoiden ja käytäntöjen koekenttä. Oli kyse sitten EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisesta, unionin itälaajentumisesta tai eurooppalaisista työmarkkinoista, jokaista rajojen poistamista ja liikkuvuuden helpottamista vastaa uusien rajojen vetäminen ja ihmisten liikkeen ottaminen haltuun uusien kontrollien kautta. Siirtolaisuuden hallinta (migration management) ja "laittoman maahanmuuton torjunta" ovat osaltaan luomassa tilannetta, jossa Euroopassa elää miljoonia siirtolaisia vailla minkään juridisen statuksen tuomaa oikeudellista suojaa tai erilaisilla tilapäisillä luvilla pysyvässä limbossa. Missä määrin perinteiset dikotomiat, kuten pakolaisuus (humanitäärinen maahanmuutto) ja siirtolaisuus (työperäinen maahanmuutto), maahantulon sääntely ja kotouttaminen, kansalainen ja ulkomaalainen on nyt ajateltava uudelleen? Mistä maahanmuuton hallinnassa on kyse ja miten sen poliittiset rationaalisuudet toimivat? Mitkä ovat ihmisoikeuksien, lain ja kansalaisuuden suhteet, kun kansalaisuus pirstaloituu eri juridisten statusten muodostamiksi hierarkioiksi? Entä mikä on maahantulon kontrollin yhteys työmarkkinoiden dynamiikkaan ja siirtolaisten asemaan työmarkkinoilla? Työryhmään toivotaan esityksiä liikkeeseen ja rajoihin, maahanmuuttoon ja sen hallintaan, siirtotyövoimaan ja sen sääntelyyn liittyvistä aiheista.


Markus Himanen, (Helsingin yliopisto), markus.himanen@helsinki.fi
Jukka Könönen, (Helsingin yliopisto), jukka.kononen@helsinki.fi

Abstraktit

Rolle Alho (CEREN/HY / Turun Yliopisto)
Maahanmuuttajat ja vierastyöläiset halpatyövoimana suomalaisilla rakennus- ja palvelualoilla

Esitelmässäni käyn läpi alustavia tuloksia tutkimuksestani maahanmuuttajien ja vierastyöläisten asemasta rakennus- ja yksityisillä palvelualoilla Suomessa. Nämä kaksi alaa ovat työntekijöiden lukumäärään nähden suurimmat "ulkomaalaisalat" Suomessa. Aineistoni koostuu ensisijaisesti laadullisista teemahaastatteluista. Olen haastatellut ulkomaalaistaustaisia keittiö- ja rakennusalan työntekijöitä (n19), sekä Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton edustajia (n45).

Suomessa on yleispätevät työehtosopimukset, joiden toteutumista ammattiliitot ovat perinteisesti pystyneet valvomaan. Suomen lait kieltävät syrjinnän mm. etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella. Tästä huolimatta tutkimukseni antaa viitteitä siitä, että maahanmuuttajat ja maassa tilapäisesti työskentelevät keikkatyöntekijät tekevät yleisesti suomalaisia työntekijöitä heikoimmilla ehdoilla työtä edellä mainituilla aloilla. Työmarkkinoiden transnationalisoituminen haastaa ay-liikkeen, jonka viitekehys on pitkälti kansallinen. Esitelmäni teema liittyy tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseeni, joka käsittelee suomalaista ay-liikettä ja maahanmuuttoa.

Ulla Partanen, (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)
Työperäinen maahanmuutto maaseudulle

Työvoiman liikkuvuus, monikulttuurisuuden luomat haasteet ja vierastyövoima ovat keskeisiä kysymyksiä Euroopan unionin poliittisessa agendassa. Työperäisen maahanmuuton merkitys on kasvanut muun Euroopan ohella myös Suomessa viime vuosina, ja sen uskotaan olevan entistä tärkeämmässä asemassa tulevaisuudessa. Vierastyövoimakysymystä on tähän asti tarkasteltu pääasiassa kaupunkialueita koskevana ilmiönä. Euroopan unionin itälaajentumisen myötä työperäinen muuttoliike on kuitenkin suuntautunut entistä useammin myös maaseudulle. Maaseutualueille kohdistuva työperäinen maahanmuutto on useimmiten kausiluonteista, ja vierastyövoimaa tarvitaan etenkin maatalouden sesonkiaikoina kesäisin. Ilmiöön liittyvät myös turvallisuusnäkökulmat ja ihmisoikeudet, sillä merkittävä osa maaseudun ja maatalouden vierastyövoimasta on laitonta. Laittoman työvoiman käyttö maataloudessa on viime aikoina noussut Euroopan unionin laajuiseksi poliittiseksi kysymykseksi. Maaseudun ja syrjäisten alueiden työllisyys on Lissabonin strategian keskeinen kohta, mikä lisää poliittista kiinnostusta ilmiötä kohtaan. Maaseudun vierastyövoima on relevantti aihealue työvoima- ja elinkeinopolitiikan sekä myös maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikan kannalta. Aivan viime aikoina ilmiön ratkaiseva merkitys eurooppalaisen maataloustuotannon kannalta on nostettu esiin etenkin tiedotusvälineissä. Samalla on tullut esiin myös monia vierastyövoimaan liittyviä epäkohtia kuten rikollisuutta, hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa maaseudun elinvoiman turvaamista, mutta päättäjät ja maaseudun toimijat tarvitsevat käyttöönsä kattavaa ja politiikkarelevanttia tietoa maaseudun vierastyövoimasta, jotta kasvavaan ilmiöön osataan varautua ja mahdollisten ongelmakohtien suhteen kyetään toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän esitelmän tarkoituksena on pohtia maaseudun ja maatalouden vierastyövoimaan liittyviä haasteita. Keskeisiä kysymyksiä ovat, millainen merkitys vierastyövoimalla on maaseudun työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa, mitä politiikan haasteita vierastyövoimaan liittyy ja kuinka kehitystä voidaan tulevaisuudessa ohjata taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään suuntaan. Esitelmä pohjautuu yleiseurooppalaisiin ja pohjoismaalaisiin tutkimuksiin aiheesta.

Jukka Könönen (Joensuun yliopisto)
Maahanmuuttajat ja prekarisaatio

Suomessa työperäisen maahanmuuton lisääminen on noussut keskeiseksi maahanmuuttopolitiikan osaksi humanitäärisen maahanmuuton rinnalle. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle se, että myös useimmat turvapaikanhakijat käyvät töissä ja että heillä on keskeinen rooli pääkaupunkiseudun matalapalkkaisilla palvelualoilla. Samaan aikaan kun puhutaan työperäisen maahanmuuton edistämisestä, Suomesta käännytetään töissä käyviä, suomen kielen oppineita, aktiivisia ja integroituneita kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneita ihmisiä. Julkisen keskustelun lisäksi maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla käsittelevissä tutkimuksissa maahanmuuttajien näkökulma ja heidän omat kokemukset työstä ja työmarkkinoista ovat jääneet vähälle huomiolle. Tutkimukset ovat perustuneet pääasiassa joko hallinnon dokumenttien tarkasteluun tai tilastollisiin analyyseihin.

Miksi monet maahanmuuttajat työskentelevät ravintola-alalla jopa 13 tuntia päivässä 7 päivää viikossa? Miksi turvapaikanhakija tekee jopa neljää työtä samaan aikaan? Miksi siivousalalla turvapaikanhakijat suostuvat työehtoihin, joita harva suomalainen edes harkitsisi? Miksi maahanmuuttajien tekemää töitä luonnehtii usein epävarmuus, joustavuus, jatkuvasti työnantajan käytettävissä oleminen? Miksi turvapaikanhakijat tekevät mitä tahansa työtä millä tahansa ehdoilla? Mitä vaikutuksia oleskelulupajärjestelmällä ja maahanmuuton hallinnalla on maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla?

Vain puhumalla maahanmuuttopolitiikan kohteina olevien ihmisten kanssa on mahdollista ymmärtää, mitä rajoilla ja työmarkkinoilla tapahtuu. Samalla voidaan kriittisesti arvioida uudelleen maahanmuuton hallinnan käsitteitä, kuten ’turvapaikanhakija’, ’pakolainen’ ja ’siirtolainen’. Esitelmä perustuu "Ulkomaalaishallinto ja maahanmuuttaja" -tutkimusprojektin osana tehtyihin turvapaikanhakijoiden haastatteluihin ja niiden alustavaan analyysiin.


Mari Maasilta, (Tampereen yliopisto)
Anna Simola, (Tampereen yliopisto)
Ulkomainen työvoima ja työperäinen maahanmuutto mediassa

Keväällä 2008 käynnistyvässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten suomalaisessa journalismissa käsitellään Suomeen ulkomailta saapuvaa työvoimaa ja työperäistä maahanmuuttoa. Niin valtiovallan kuin yksityisten työnantajien taholta on tuotu esiin, että säilyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia työntekijöitä ja osaajia, eli työperäistä maahanmuuttoa. Siirtolaisten lisääntyminen ja yhteiskunnan etnisten suhteiden muutos saa todennäköisesti aikaan runsasta yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua ja jopa vastarintaa. Journalismin tapa reagoida muutoksiin vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka koko yhteiskunnassa uuteen tilanteeseen suhtaudutaan. 

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten journalismi kuvaa, taustoittaa ja tulkitsee työperäistä maahanmuuttoa ja millaista keskustelua uutisointi työn perässä Suomeen tulevista maahanmuuttajista herättää. Tutkimuksessa selvitetään sekä aiheeseen liittyvää uutisointia että uutisten aikaansaamaa mielipidekirjoittelua. Minkälaisia argumentteja mediassa esiintyy työperäisen maahanmuuton puolesta ja sitä vastaan? Suhtaudutaanko työn perässä Suomeen tuleviin ulkomaalaisiin eri tavoin kuin muuhun maahanmuuttoon? Miten uutisjournalismin maahanmuuttokirjoittelu eroaa yleisönosastojen ja internetin kansalaiskeskusteluista? Entä johtaako suomalaisten ja ulkomaisten työntekijöiden kilpailu samoilla työmarkkinoilla rasismin ja syrjinnän lisääntymiseen?

Tutkimuksen ensisijainen tutkimuskohde on aineisto, joka kerätään muutaman alkuvuoden 2008 aikana esiin nousevan työperäiseen maahanmuuttoon liittyvän aiheen ympäriltä. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi johonkin yksittäiseen uutistapahtumaan, lainsäädäntöuudistukseen tai tiettyyn maahanmuuttajaryhmään. Keskeistä on, että aihetta käsitellään useilla eri foorumeilla ja se herättää kansalaiskeskustelua. Aineisto analysoidaan laadullisin tutkimusmenetelmin. Lisäksi vertailuaineistoksi kootaan vuoden 2008 alussa toinen laajempi, kaikenlaista maahanmuuttoa käsittelevä aineisto useasta eri sanomalehdistä sekä kolmelta valtakunnalliselta tv-kanavalta ja niiden internetversioista. Tämä aineisto analysoidaan vain märällisesti. Taustalla on ajatus, jonka mukaan kaikki etnisiin vähemmistöihin liittyvä mediakäsittely vaikuttaa myös siihen, miten ulkomailta tuleviin työntekijöihin Suomessa suhtaudutaan.


Markus Himanen (Helsingin yliopisto)
Rajat liikkeessä - rajapolitiikan eurooppalaistumisesta

Euroopan unioni on asettanut vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen muodostamisen ehdoksi yhteisen rajapolitiikan luomisen ja unionin ulkorajojen tehostetun valvonnan. Onko rajapolitiikan eurooppalaistumisessa kyse niin sanotun linnake-Euroopan rakentamisesta? Euroopan unionin komission rajaturvallisuusstrategiat tai siirtolaisuuden hallinnan think thankien raportit eivät kuitenkaan kysy ensisijassa, miten liike tulisi pysäyttää vaan miten sitä tulisi ohjata ja hallita. Eurooppalainen rajapolitiikan ongelma on, kuinka kontrolloida liikkumista globalisaation määrittämissä olosuhteissa, jossa ylikansallinen tavaroiden, työvoiman ja informaation kiertokulku on sekä tosiasia että välttämättömyys. Sen sijaan, että Euroopan rajat muodostaisivat kaiken liikkeen pysäyttävän muurin, rajat pikemminkin siirtyvät pois paikoiltaan, joustavat ja muuttuvat huokoisiksi kohdatessaan lisääntyvät siirtolaisuudet - määriteltiin ne sitten hallinnon taholta laittomiksi tai laillisiksi, pakolaisvirroiksi tai taloudelliseksi siirtolaisuudeksi. Uudet rajakontrollit pyrkivät seuraamaan muuttoliikkeitä Euroopan sisällä, sen ulkopuolella ja valvomaan niitä digitaalisten tietojärjestelmien kautta. Rajojen merkitys liikkeen hallinnan kannalta ei ensisijaisesti enää ole jatkuvassa lineaarisessa linjassa, joka määrittää valta-alueen. Rajat tarkastuksineen, kuulusteluineen ja käännytyksiin voivat sijaita missä tahansa - siirtolaisten työpaikoilla, lentokentällä, poliisiasemalla, säilöönottokeskuksessa - eurooppalaisen pääoman, tavaroiden ja ihmisten kiertokulkujen solmukohdissa. Unionin rajat suuntautuvat jäsenmaiden rajojen ulkopuolelle niin idässä kuin etelässäkin takaisinottosopimusten, merioperaatioiden ja erilaisten kumppanuussopimusten kautta. Suunnitteilla olevilla uusilla rajavalvonnan tietojärjestelmillä pyritään biometristen ja biografisten tietojen keräämiseen jokaisesta Eurooppaan tulevasta kolmannen maan kansalaisesta sekä näiden tietojen joustavan käyttämiseen eri jäsenvaltioiden viranomaisten toimesta. Esityksessä tarkastellaan näitä eurooppalaisen rajapolitiikan muutoksia rajaturvallisuuden (integrated border management) diskurssin ja käytäntöjen analyysin kautta.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK