Rauhantutkimus ja kansainvälinen politiikka

Työryhmä kokoontuu torstaina 27.3 14.30-18.00 LS7

Työryhmässä on tarkoitus käsitellä kahta eri kysymystä:

1) Monitieteiseksi määritellyn rauhantutkimuksen ja yhden relevantin tieteenalan,
kansainvälisen politiikan suhdetta; sekä
2) rauhantutkimuksen suhdetta kansainvälisen politiikan käytäntöihin.
Jälkimmäisen teeman osalta niin teoreettiset esitykset kuin case-tutkimuksetkin
ovat tervetulleita.

Työryhmän koordinaattori: Unto Vesa (Tampereen yliopiston
rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI)
puh. 03- 3551 7695
s-posti unto.vesa at uta.fi

Abstraktit:

Unto Vesa:

Moderni rauhantutkimus on syntyvaiheistaan lähtien määritelty monitieteiseksi
tutkimusalaksi. Yksi siihen keskeisesti kuuluvista tieteenaloista on kansainvälinen politiikka
(tai kansainväliset suhteet, IR), mutta kuinka keskeinen se on, onko sillä ollut liian dominoiva
asema ja millä tavalla muut tarvittavat tieteet alaan liittyvät, tukina vai tasavertaisina
kumppaneina.
   Toinen rauhantutkimukseen yhtä lailla alusta alkaen mukaanliitetty määre on ollut
soveltavuus. Tutkimuksella edellytetään olevan relevanssia käytännön kannalta.
Tähän liittyy kaksi erilaista kysymystä: millä tavalla, millaisten yhteiskunnallisten
prosessien kautta tutkimuksen oleletaan vaikuttavan käytäntöön, ja mitä
voidaan empiirisesti asiasta viidenkymmenen vuoden näytön perusteella
päätellä.

Liisa Laakso:
Diaspora Involvement in Conflict Settings and its Policy Implications

In a globalised world diasporas have become increasingly important
forces shaping the interactions between countries, regions and
continents. When generated by conflicts their role with regards to the
developments of their countries of origin is particularly critical.
Empirical knowledge on the nature, motivations and impact of
transnational diaspora engagement in conflict settings is anecdotal and
contradictory. The paper first overviews the existing literature. It is
often claimed that diasporas fuel conflict by transferring remittances
and logistic support to the warring parties, and exacerbate tensions
through radical mobilisation along ethnic and religious lines. This
approach has had an impact on the war against terrorism for instance.
However, more recently also the role of diaspora groups in peace and
reconciliation processes has come to the attention of researchers and
policy makers. Systematic research in this filed is relevant for policy
input on how to better involve diaspora in conflict resolution and
development interventions, and how to link together security,
development and immigration policies. Secondly the paper discusses
methodological issues in doing research in this field. Researching
migrant political transnationalism in a conflict setting is politically
sensitive precisely due to its high policy relevance. Furthermore such
research is challenging since it requires also "transnational"
multi-sited comparative methodology: for instance studying the
activities of conflict-generated diaspora groups residing in Europe and
track down their networks and the impact of their interventions in the
countries of origin in Africa.

The paper derives from the research project plan "Diasporas for
Peace: Patterns, Trends and Potential of Long-distance Diaspora
Involvement in Conflict Settings. Case studies from the Horn of
Africa", which starts 1 of March 2008 and is funded by the EU 7th
framework programme for research and technological development.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK