Vallan sukupuolitetut järjestykset: politiikka ja media

Työryhmä kokoontuu torstaina 27.3 14.30-18.00 ja perjantaina 28.3  9.00-11.00 LS9

Työryhmä pohditaan sukupuolen ja vallan kytköksiä suomalaisen yhteiskunnan ja poliittisen kulttuurin muutoksissa.

Suomen EU-jäsenyys ja globalisaatio ovat perustavasti muuttaneet perinteisen julkisen vallan instituutioita ja prosesseja. Kansainvälisen ja kansallisen tason rakennemuutokset vaikuttavat myös sukupuolitettuihin valtarakenteisiin, poliittisiin identiteetteihin ja naisten ja miesten osallisuuteen ja toimintamahdollisuuksiin. Paradoksaalisesti on havaittavissa, että naisten valta on samanaikaisesti sekä lisääntynyt että vähentynyt. Esimerkiksi samalla kun kiintiöiden myötä naisten osallisuus esimerkiksi valmisteluelimissä on lisääntynyt, "tasa-arvon mallimaassa" sukupuolesta saa puhua yhä vähemmän. Miten ristiriitaista kehitystä voi analysoida?

Politiikan tekeminen on enenevästi mediavetoista, samalla kun joukkoviestinnästä on tullut yhä leimallisemmin liiketoimintaa.  Viestimissä on tapahtunut suuri muutos suhtautumisessa poliittisen vallan käyttäjiin. Naispoliitikkojen korostunut medianäkyvyys on yksi tämän kehityksen erityispiirteitä, joskin kuva miespoliitikoista on myös moniulotteistunut. Toisaalta viestinten huomio on yhä useammin kiinnittynyt yksityiselämän alueelle. Journalistien joukossa naisten osuus on jo suurempi kuin miesten. Muuttuvatko journalismi ja politiikan uutisoinnin kohteet ja käsittelytavat, jos ja kun naiset pääsevät todella vaikuttamaan median sisältökysymyksiin? Miten em. ilmiöt muokkaavat vallan sukupuolitettuja järjestyksiä? Miten teoretisoida niitä?

Työryhmä liittyy Suomen Akatemian Valta Suomessa - tutkimusohjelman projekteihin, mutta myös muut aihepiiriin liittyvät paperit (myös
ruotsiksi tai englanniksi) ovat tervetulleita.


Työryhmän vetäjät:

Anne Maria Holli, VTT, Helsingin yliopisto, Naisoikeus, Rikos- ja prosessioikeuden ja oikeuden yleistieteiden laitos, anne.holli@helsinki.fi
 
Johanna Jääsaari, PD, Helsingfors universitet, Forskningsinstitutet vid Svenska social- och kommunalhögskolan, johanna.jaasaari@helsinki.fi

Ohjelma:

To 27.3. 14.30 - 18.00

Johanna Jääsaari (Helsingin yliopisto): Eduskunnassa tapahtunutta sukupuolista häirintää koskeva keskustelu naisten ja miesten median valtaa koskevien mielipiteiden valossa

Heidi Sinevaara-Niskanen (Lapin yliopisto):
Arktisten alkuperäiskansojen naisten poliittinen osallistuminen - määrän ja sisällön suhteita

Maria Svanström (Helsingin yliopisto):
Kaksi eri käsitteistöä-kääntämisen ja yhdistämisen vaikeudesta

Jaana Kuusipalo (Jyväskylän yliopisto): Äitikansalaisen tyttäret markkinoistuvassa politiikassa

Anne Maria Holli ja Hanna Wass (Helsingin yliopisto):  Gender-based voting in the Finnish parliamentary elections of 2007


Pe 28.3.  9.00-11.00

Jussi Ronkainen (Joensuun yliopisto): Naisliikkeestä sukupuolen häivyttämiseen - presidentinvaaleja koskeva mielipidekirjoittelu Helsingin Sanomissa vuosina 1994-2006

Elina Rajaniemi (Lapin yliopisto): Elisabeth Rehnin poliittinen toimijuus

Milja Saari (Helsingin yliopisto): Luottamusmiesten tuottamat sukupuolten palkkaeron ongelmarepresentaatiot ja mahdolliset neuvottelukumppanit työpaikkatasolla samapalkkaisuuden edistämisessä


 Abstraktit

1. Anne Maria Holli ja Hanna Wass (Helsingin yliopisto):  Gender-based voting in the Finnish parliamentary elections of 2007

In contrast to many other countries, Finnish open-list PR system with mandatory preferential voting provides opportunities for empirical studies on gender-based voting. Using the Finnish National Election Study 2007 (N=1,422), we analyse the grounds for same-gender voting, including motivations related to descriptive and substantive dimensions of representation.

The results show that none of the motivations is able to account for the gender gap in gender-based voting, i.e. men’s higher propensity to vote for a candidate of one’s own gender. There are, however, interesting variations in the grounds for gender-based voting between the genders. Whereas among both genders voting for a same-gender candidate is connected to support for the Social Democrats, Greens and Swedish People Party, among women also younger age increases the propensity to vote for women candidates. In addition, the motivations linked to securing descriptive and substantive representation play a more decisive part on women’s vote choice of same-gender candidates. Finally, gender, party choice and descriptive and substantive motivations seem to be related to gender-based voting regardless of the type of elections. 


2. Johanna Jääsaari (Helsingin yliopisto): Eduskunnassa tapahtunutta sukupuolista häirintää koskeva keskustelu naisten ja miesten median valtaa koskevien mielipiteiden valossa

Valta Suomessa -tutkimusohjelman muistiossa todetaan, että poliittisista instituutioista mm. puolueet, ammattiyhdistysliike ja eduskunta ovat tutkimattomia instituutioita sukupuolittuneen vallan näkökulmasta. Joukkoviestintää, jonka kasvavasta merkityksestä itsenäisenä poliittisena toimijana on viime aikoina käyty keskustelua, on puolestaan tutkittu vähän sekä institutionaalisen vallan että sukupuolittuneen vallan näkökulmasta. Eduskunnassa tapahtunutta sukupuolista häirintää koskeva keskustelu tarjoaa erinomaisen lähtökohdan tarkastella rinnan vallan sukupuolittuneita järjestyksiä politiikassa ja mediassa. Asiasta noussut ’kohu’ muodostaa myös hyvän alustan pohdiskella kansalaisten poliittisen kiinnittymisen ja luottamuksen perustaa ’läpimedialisoituneessa’ nyky-yhteiskunnassa, jossa sukupuolella on aivan toisenlainen merkitys kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Missä määrin ja miten suomalainen media vahvistaa olemassa olevia sukupuolittuneita valtarakenteita ja toisaalta pyrkii haastamaan niitä? Eroavatko naiset ja miehet siinä, millaisena median valta nähdään ja miten tämä heijastaa suomalaisen yhteiskunnan nyky-tilaa?
Paperissa tarkastellaan median uutisointia ja kommentointia eduskunnassa tehdystä henkilöstökyselystä. Tarkemmin analysoidaan Helsingin Sanomien kirjoittelua, josta syntyi uusi median valtaa koskevaa keskustelu lehden julkaistessa joitakin häiritsijöiksi mainittujen mieskansanedustajien nimiä.  Lehtikirjoittelua ja siitä puolestaan noussutta nettikeskustelua peilataan naisten ja miesten median valtaa koskeviin mielipiteisiin, jotka ovat peräisin marraskuussa 2007 tehdystä survey-tutkimuksesta.


3. Jaana Kuusipalo (Jyväskylän yliopisto): Äitikansalaisen tyttäret markkinoistuvassa politiikassa

Paperissa kysytään, miten poliittinen edustus sukupuolittuu tämän päivän Suomessa ja miten poliittinen edustus pitäisi nyt ymmärtää.  Historiallisesti naisten poliittista edustusta on perusteltu äidillisellä kansalaisuudella, jonka hyveitä naisten piti vaalia myös politiikassa. ’Sosiaaliseen’ jo 1800-luvulla kiinnittynyt äidillinen politiikka sai uuden kanavan hyvinvointivaltion rakennuskaudella, jonka julkisia palveluja naiset rakensivat myös hallituksessa. Onko tämä äidillisen ja sosiaalisen liitto katkennut 2000-luvun Suomessa, jossa ’naisten hyvinvointivaltiota’ ollaan purkamassa ja jossa naispoliitikot ovat näkyvästi esillä myös muilla politiikan alueilla, kuten ulkopolitiikassa? Miten sukupuolta uudelleen merkitään markkinoistuvassa politiikassa ja sitä rakentavan median merkitysmarkkinoilla? Paperissa luodaan katsaus äidillisen politiikan historiaan ja pohditaan ’naisellisen politiikan’ (ja poliitikon) rakentamista globalisoituvan Suomen ei enää niin kansallisissa puitteissa.


4. Elina Rajaniemi (Lapin yliopisto): Elisabeth Rehnin poliittinen toimijuus

Ministeri Elisabeth Rehn on varsin kiinnostava henkilö kansainvälisten suhteiden tutkimuksen näkökulmasta. Pitkän uransa aikana hän on onnistunut rikkomaan kaksi suomalaista politiikan lasikattoa, ensin toimimalla Suomen puolustusministerinä (ja ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä koko maailmassa) ja sittemmin olemalla ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas, jolla on ollut realistiset mahdollisuudet tulla valituksi tasavallan ykkösvirkaan. Viime vuosina Rehn on ollut esillä erityisesti YK-tehtäviensä kautta. Haluan seminaarityössäni selvittää, millainen poliittinen toimija hän on ollut ja miten sukupuoli on vaikuttanut hänen työhönsä politiikassa.

Kansainvälisten suhteiden valtavirtatutkimuksen on ollut vaikeata tunnistaa naisia politiikan tekijöinä. Cynthia Enloe ihmetteli tunnetussa viittauksessaan, missä naiset ovat kansainvälisessä politiikassa. Itse kysyn, missä Elisabeth Rehn on kansainvälisessä politiikassa. Merkittävään osaan tutkimustani nouseekin kansainvälisten suhteiden feministinen kritiikki. Haluan selvittää, miten Rehn itse puhuu omasta sukupuolestaan. Onko puhe naiseudesta muuttunut hänen tehtäviensä varrella? Uskon löytäväni myös viitteitä siitä, miten median suhtautuminen naispoliitikkoihin on muuttunut. Onko todella niin, kun Simone de Beauvoir aikoinaan väitti, ettei yksikään nainen voi rehellisesti väittää olevansa sukupuolensa ulkopuolella? Miten Rehn on työssään kokenut oman naiseutensa? Onko hän käyttänyt sitä hyväksi, vai onko asiasta ollut enemmän haittaa? Onko hän tiedotusvälineille vain sukupuolensa? Seminaarityön tutkimusaineistoni koostuu Elisabeth Rehnin antamista lehtihaastatteluista, puheista ja hänen poliittisista muistelmistaan. 


5. Jussi Ronkainen (Joensuun yliopisto): Naisliikkeestä sukupuolen häivyttämiseen - presidentinvaaleja koskeva mielipidekirjoittelu Helsingin Sanomissa vuosina 1994-2006

Käsittelen esitelmässä sukupuolta osana poliittista mielipidevaikuttamista ja presidentti-instituutiota. Esitelmä pohjautuu tutkimukseen Helsingin Sanomissa julkaistuista presidentinvaaleja käsittelevistä mielipidekirjoituksista (n=309) ennen vuosien 1994, 2000 ja 2006 vaaleja. Tarkastelen, miten sukupuolta käsitellään kirjoituksissa ja miten kirjoittajan sukupuoli vaikuttaa kirjoituksen sisältöön. Tutkimuksen perusteella sukupuolten välinen kuilu oli esillä monella eri tavalla. Miesten kirjoituksia julkaistaan paljon enemmän ja ero on kasvanut vuosien myötä. Miehet ja naiset kirjoittavat myös pääosin eri aiheista. Keskustelu sukupuolesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta tapahtui lähes täysin naisten toimesta. Nämä teemat olivat hyvin keskeisessä asemassa vuonna 1994, mutta puuttuivat lähes kokonaan vuonna 2006. Mielipiteet niin sanotuista politiikan asiakysymyksistä, kuten ulkopolitiikasta, parlamentarismista ja presidentin valtaoikeuksista, olivat koko tarkastelujakson ajan pääosin miesten kirjoittamia.


6. Milja Saari (Helsingin yliopisto): Luottamusmiesten tuottamat sukupuolten palkkaeron ongelmarepresentaatiot ja mahdolliset neuvottelukumppanit työpaikkatasolla samapalkkaisuuden edistämisessä

Samapalkkaisuuden toteuttaminen on parhaillaan vahvasti politiikan agendalla. Samapalkkaisuusohjelman mukaan sukupuolten palkkaero kaventuu nykyisestä 20 prosentista viidellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Tasa-arvolain sisältämää tasa-arvosuunnitteluvelvoitetta on tarkennettu erityisesti samapalkkaisuuden edistämiseksi ja henkilöstön edustajan mahdollisuuksia edistää naisten ja miesten palkkatasa-arvoa on ainakin muodollisesti vahvistettu. Samapalkkaisuuden edistämisessä korostetaankin työpaikkatason merkitystä ja siellä toteutettavia tasa-arvon edistämistoimia. Samapalkkaisuutta on kuitenkin pidetty tasa-arvopolitiikan ikuisuuskysymyksenä. Kun odottava katse ja uudistetun tasa-arvolain aikaisempaa täsmennetymmät tasa-arvon edistämisvaatimukset kohdistuvat työpaikoille, ketkä siellä samapalkkaisuutta toteuttavat?

Henkilöstön edustajien roolia tasa-arvosuunnittelussa ja samapalkkaisuuden edistämisessä ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Oma haastatteluaineistoni on koottu Toimihenkilöunioni TU ry:n
luottamusmiesten (5 naista, 5 miestä) kanssa tekemistäni haastatteluista. Tutkimuskysymyksiäni ovat: (1) miten luottamusmiehet näkevät mahdollisuutensa ja roolinsa samapalkkaisuuden edistämisessä työpaikoilla ja (2) millaista samapalkkaisuuskäsitystä he haastatteluissa tuottavat. Koetuilla toimintamahdollisuuksilla ja tuotetulla samapalkkaisuusnäkemyksellä on vaikutuksensa siihen, (3) mitä ratkaisuvaihtoehtoja luottamusmiehet ajattelevat olevan olemassa samapalkkaisuuden toteuttamiseksi sekä siihen, (4) kenen kanssa neuvottelemalla samapalkkaisuutta voisi työpaikalla edistää. Tutkimuksellisena näkökulmana ja metodina käytän Carol Lee Bacchin What is the problem represented to be -mallia, jonka mukaan tapa, jolla ongelma määritellään, vaikuttaa siihen, mitä asialle ajatellaan voitavan tehdä.Bacchi on analysoinut samapalkkaisuuskeskustelussa rakentuvia ongelman syitä ja huolenaiheita. Täydennän Bacchin mallia sekä luottamusmiesten tuottamilla palkkaepätasa-arvon poistamisen toimenpide-ehdotuksilla sekä Chantal Mouffen idealla agonistisista vastustajista (agonistic adversaries). Agonistiset vastustajat ovat legitiimejä neuvottelun vastapuolia, joiden ajattelun ja intressien erilaisuutta ei pyritä tuhoamaan, vaan voittamaan taistelussa hegemoniasta. Artikkelin tavoitteena on tutkia edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin vastaamalla, millaisia uusia avauksia paikallinen neuvottelu ja sopiminen palkkatasa-arvon edistämiseksi saavat aikaan sukupuolineutraalilla työpaikkatasolla ja sen neuvotteluprosesseissa. Onko paikallinen sopiminen ja neuvotteleminen herkempää sukupuolinäkökulmalle ja samapalkkaisuuden toteuttamiselle kuin keskitetty sopiminen? Parhaillaan työstämäni artikkeli on osa väitöskirjaani, jossa tutkin samapalkkaisuutta politiikan ja oikeuden leikkauskohdassa monitasohallinnan näkökulmasta ja tarkastelen samapalkkaisuuden määrittelyvaltaa ja representaatioita korporatistisissa neuvottelusuhteissa.


7. Heidi Sinevaara-Niskanen (Lapin yliopisto):
Arktisten alkuperäiskansojen naisten poliittinen osallistuminen - määrän ja sisällön suhteita

Työryhmän esitykseni liittyy väitöskirjatutkimukseeni arktisten alkuperäiskansojen naisten poliittisesta toimijuudesta. Pohdin alustuksessani erityisesti kysymystä naisten poliittisen osallistumisen määrällisistä ja sisällöllisistä suhteista.

Arktiseen alueeseen liittyvää kansainvälistä politiikkaa luonnehtii kaksi mielenkiintoista ilmiötä: alkuperäiskasojen rooli toimijoina sekä yhtäältä naisten aktiivisuus ja osallisuus politiikan keskustelu ja päätöksentekofoorumeilla. Alkuperäiskansat jopa monikansallisina ryhminä ovat lunastaneet tunnustetun statuksen poliittisina toimijoina arktisen alueen instituutioissa kuten Arktisessa neuvostossa ja Barentsin neuvostossa. Samalla kehitys on avannut laajemman mahdollisuuden, ainakin määrällisesti, alkuperäiskansoja edustavien naisten poliittiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle.

Arktiset alkuperäiskansat, erityisesti naiset, ovat osallistuneet aktiivisesti poliittiseen työhön niin alkuperäiskansojen ryhmien sisällä, kansallisesti kuin kansainvälisten instituutioidenkin tasolla. Yhtäältä poliittiset instituutiot, kuten Arktinen neuvosto, ovat pyrkineet huomioimaan sukupuolen tematiikkaa toiminnassaan. Edellytykset naisten poliittiselle toiminnalle, niin määrälliselle kuin sisällölliselle, vaikuttaisivatkin turvatuilta. Mutta kuinka tarkastella lähemmin määrän ja sisällön suhteita, ja analysoida naisten poliittista toimintaa? Pohdin ja tarkastelen kysymystä tutkimusaineistoni valossa.

8. Maria Svanström (Helsingin yliopisto):
Kaksi eri käsitteistöä-kääntämisen ja yhdistämisen vaikeudesta

Rosi Braidotti puhuu "subjektista" viitaten Luce Iragarayhin ja Gilles Deleuzeen, Iris Marion Young puhui puolestaan "yksilöistä", "henkilöistä" ja "ryhmän jäsenistä" osallistuessaan puheenvuoroillaan oman aikansa demokratiateoreettiseen keskusteluun. Teoreetikot paikantuvat eri
filosofisiin traditioihin, joiden käsitteistöt eivät itsestään selvästi kohtaa. Kun Braidotti ja Young puhuvat toimijasta, puhuvatko he samasta asiasta eri termeillä, vai voisiko näillä kahdella keskustelulla olla sisällöllisesti jotain annettavaa toisilleen? Pohdin esityksessäni kahden eri käsitteistön yhdistämistä Braidottin ja Youngin tekstien kautta. Taustalla toimii kiinnostukseni löytää teoreettisia välineitä väitöskirjatyöhöni, jossa käsittelen tilaa, kommunikaationormeja ja
käsityksiä poliittisesta toimijasta deliberatiivisessa demokratiassa. Pohdin erityisesti, voisiko käsitys sukupuolierosta toimia rakentavana siltana näiden kahden ajattelijan välillä.


 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK