Monikulttuurisuus ja etnisyys

Työryhmä kokoontuu perjantaina 28.3. 15.00-18.00 F2063 Kielistudio

Monikulttuurisuudesta on parissa vuosikymmenessä tullut suomalaisen yhteiskunnan läpikäyvä periaate, johon perustuen pyritään hallitsemaan yhtäältä julkisen vallan ja eri etnisten ryhmien välisiä suhteita ja toisaalta etnisten ryhmien keskinäisiä suhteita. Monikulttuurisuuteen ja etnisyyteen liittyvissä tutkimuksissa kohteena ovat useasti erilaiset ongelmat: valtion ja kuntien säännösten ja toimenpiteiden tai viranomaiskäytäntöjen puutteet esimerkiksi eri maahanmuuttajien sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tai maahanmuuttajien arkipäivän elämässä ja instituutioissa kohtaama rasismi ja syrjintä. Ongelmien esiintuominen on tutkimus keskeinen tehtävä ja niiden korjaaminen monikulttuurisen yhteiskunnan edellytys. Kuitenkin tulisi pyrkiä etsimään ja esiintuomaan myös hyviä käytäntöjä, esimerkkejä monikulttuurisuuden näkökulmastakin toimivista yhteisöistä, instituutioista, käytännöistä ja säännöksistä. Alustuksissa voidaan käsitellä tämän tutkimusalueen teoreettisia ja käsitteellisiä ongelmia, tutkimuksen metodisia ja metodologisia kysymyksiä sekä esitellä empiirisen tutkimuksen tuloksia. Myös alkuvaiheessa tai suunnitteluvaiheessa olevien tutkimusideoiden esittäminen ja niistä keskustelu on mahdollista.

Koordinaattorit:

Vesa Puuronen, Kuopion yliopisto, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos,
Sähköposti: vesa.puuronen@uku.fi, puh. 050-3203434

Tuomas Martikainen, Åbo Akademi, uskontotiede, 
Sähköposti: tuomas.martikainen@abo.fi, puh. 040-5924202

Aikataulu

15.00 -15.25 Akhlaq Ahmad (University of Helsinki)
 The Low Occupational Attainment among Immigrants: Social Networks, Human  Capital and Discrimination

15.25 -15.50 Marja Katisko (Helsingin yliopisto)
 Työkulttuuriset siirtymät - tutkimus maahanmuuttajien työelämäkokemuksista  Suomessa

15.50 - 16.15 Heikki Kerkkänen (Jyväskylän yliopisto)
 Kotouttaminen, kulttuuri ja hallinta

16.15 - 16.30  Tauko

16.30 -16.55 Nexhat Beqiri (Lapin yliopisto)
 Toteutuuko Suomessa yhdenvertaisuus maahanmuuttajien näkökulmasta?

16.55 -17.20  Jukka Niemelä (Tampereen yliopisto, Porin yksikkö)
     Monikulttuurisuus turkulaisissa lähiöissä

17.20 -17.45 Vesa Puuronen (Kuopion yliopisto)
         Etniset vitsit arkipäivän rasismin muotona

Abstraktit
 
Akhlaq Ahmad (University of Helsinki)
The Low Occupational Attainment among Immigrants: Social Networks, Human Capital and Discrimination

This presentation contributes to the discussion of various factors that depress the employment opportunities of immigrants and lead to their lower occupational attainment in the Finnish labour market. It proposes that, although the nature and composition of personal networks direct immigrants into low-prestige occupations and erect barriers to job mobility, it is important to consider the role of other structural factors such as exclusionary mechanisms in the labour market.  Based on the observations obtained from 40 ethnographic interviews, the presentation argues that such mechanisms not only shrink the scope of immigrants’ employment chances and job mobility but also may themselves lead to the formation of social networks of low socioeconomic status that are non-conducive to immigrants’ occupational attainment. The presentation further suggests that these mechanisms create a considerable sense of disenchantment on the personal level as well as prevent immigrants from building a sense of belonging to the host society.

Nexhat Beqiri (Lapin yliopisto)
Toteutuuko Suomessa yhdenvertaisuus maahanmuuttajien näkökulmasta?

Viimeisten vuosikymmenten aikana yhteiskunta on muuttunut ja muutos jatkuu edelleen. Suuret yritykset siirtävät tuotantoaan yhä enemmän halvan työvoiman maihin aiheuttaen näin valtioille haasteita palvelujen tarjoamisessa, kun työpaikat vähänevät. Hyvinvointivaltio, jollaiseksi Suomi viimeistään 1980-luvulla kehittyi, uhkaa nyt lakata olemasta. Myös valtioiden rajat ovat lännessä löystyneet ja siten ihmisten liikkuminen maasta toiseen on helpottunut. Suomesta on tullut muun Länsi-Euroopan tapaan maahanmuuton kohdemaa ja etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta on tullut yhteiskunnallisesti kiinnostava tutkimuskohde. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuus määritellään ihmisten perusoikeuksiin kuuluvaksi ja lainsäädännöllä onkin pyritty tukemaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Globalisaatiosta on nykyään käytetyimpiä käsitteitä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä yritetään selittää globalisaation syillä ja seurauksilla. Selvää on, että käynnissä oleva prosessi synnyttää voittajia ja häviäjiä, mutta sopii kysyä, keitä ovat voittajat ja häviäjät ja onko häviäjien joukossa niitä ihmisiä, joka häviävät muita enemmän?  Tutkin teemahaastattelulla maahanmuuttajien kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa erityisesti koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Myös kokemukset suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta kiinnostavat. Työskentelin yhdenvertaisuuden parissa vuosina 2003-2005 kahdessa eri työministeriön hankkeessa. Suunnittelin ja toteutin lukuisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia eri puolille Suomea. Tutkin itselleni tuttua aihetta kahdesta syystä: Ensiksi koen, että yleensä avoimissa tilaisuuksissa ihmisten on tapana myötäillä yleistä mielipidettä ja toiseksi, koska syrjintä on useimmiten herkkä aihe, siitä ei helposti puhuta avoimesti. Myös oma maahanmuuttajataustani on vaikuttanut aiheeni valintaan.

Marja Katisko (Helsingin yliopisto)
Työkulttuuriset siirtymät - tutkimus maahanmuuttajien työelämäkokemuksista Suomessa

Väitöskirjatutkimuksessa tutkitaan miten maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa opiskelevien aikuisopiskelijoiden työelämäkokemukset muuttuvat opintoihin sisältyvien työelämäjaksojen aikana. Millaisten reflektiivisten prosessien kautta heidän ammatillinen oppimisensa tapahtuu? Millaisten prosessien kautta uusi työkulttuuri on omaksuttavissa? Tutkimusta varten on haastateltu 12 henkilöä. Haastattelut ovat luonteeltaan kerronnallisia haastatteluja, jotka on suoritettu 4 kertaa/haastateltava, siten että ensimmäisellä haastattelukerralla on keskitytty haastateltavan työhistoriaan lähtömaassa ja loput 3 haastattelua opintoihin sisältyviin työelämäjaksoihin. Tutkimuksen lähtökohtana on se, että yksilö tulkitsee kokemuksiaan suhteessa aiemmin omaksumaansa tietoon. Pohdittuaan historiaansa ja aikaisempaa työkokemustaan, haastateltava on pystynyt hahmottamaan rakenteita näiden tapahtumien merkityksellisyydestä nykyhetkeä ajatellen. Tutkimus kiinnittyy elämänkulkututkimukseen ja se on saanut vaikutteita oppimisteoreettisesta käsityksestä kokemuksellisesta oppimisesta ja kriittisestä reflektiosta. Tutkimus perustuu konstruktionistiseen ajatukseen siitä, ettei kieli yksinomaan kuvaa maailmaa tai sosiaalista todellisuutta, vaan myös tuottaa sitä. Narratiivisen tutkimusaineiston analyysissa kiinnitetään huomiota tarinoissa esiin tuleviin teemoihin, kertomuksen toimijoihin ja kertojan positioon tarinoissa. 

Heikki Kerkkänen (Jyväskylän yliopisto)
Kotouttaminen, kulttuuri ja hallinta

Kotouttamisen tarkoituksena on kotouttamisen virallisen määritelmän mukaisesti tukea "maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen". Kotouttamislain piirissä olevan henkilön toivotaan kotouduttuaan käyttävän kaikille yhteiskunnan jäsenille suunnattuja normaalipalveluita ja toimimaan väestötieteellisen keskiarvokansalaisen mukaisesti. Vastaavasti palvelujärjestelmän ja valtaväestön oletetaan muuttuvan sensitiivisemmiksi kulttuurisia eroja kohtaan. Erittelen esitelmässäni kotouttamisen hallinnan käytäntöjen regiimiä erityisesti Jyväskylässä. Lähestymistapa pohjautuu Michel Foucault’n myöhäistuotantoon, jonka käsitteistöä ovat kehitelleet eteenpäin erityisesti Mitchell Dean ja Nikolas Rose. Aineistossani kotouttamisen ohjelmallisten tavoitteiden takaa löytyy autonomisen, yhteiskunnallisesti aktiivisen ja vapauttaan deliberatiivisen järkeilytyylin mukaisesti toteuttavan yksilön hallintarationaalisuus. Tämän ihanteen mukaista yksilöä pyritään rakentamaan neljällä toisiinsa kytkeytyvällä alueella. Näitä alueita ovat 1. yksityisen alue ja perhe 2. palvelujärjestelmä 3. taloudellinen järjestelmä ja työmarkkinat sekä 4. julkinen tila ja kansalaisyhteiskunta. Onnistunut "kotoutuminen" yhdellä alueella ei välttämättä implikoi sitä toisella. Usein hyvinvointivaltio ja sen instituutiot määritellään lähtökohtaisesti tietyistä "kulttuureista" tulleille ihmisille täysin vieraiksi paikoiksi (kts. esim. sisäasiainministeriö 1997, 194). Tällä tavoin kotoutuja subjektoidaan tietyllä tavalla ajattelevaksi ihmiseksi, jonka kulttuuri oletetaan muita olemuspuolia olennaisemmaksi identiteetin ytimeksi. Tällä on vaikutus siihen, kuinka epänormaaliksi luokiteltua kotoutujan toimintaa selitetään ja kuinka siihen pyritään puuttumaan. Kun kotouttamiskäytäntöjä suunniteltaessa pyritään ottamaan kulttuurisia eroja huomioon, ollaan pakotettuja kysymään, millaiset kulttuuriset soveltamistavat saavat erityisesti sijaa. Valtasuhteet vaikuttavat siihen, kuinka eri sukupuolet, sukupolvet, enemmistöt ja vähemmistöt voivat neuvotella omasta kulttuuristaan (Hall 2003, 251). Tästä syystä on kysyttävä, mitä "oman kulttuurin säilyttäminen" käytännössä tarkoittaa ja mitä seuraa, jos väestön sosiokulttuurista integraatiota tarkastellaan ihmistieteellisen tiedon auktoriteetilla juuri kulttuurisen sopeutumisen kysymyksenä. 

Jukka Niemelä (Tampereen yliopisto, Porin yksikkö)
Monikulttuurisuus turkulaisissa lähiöissä

Olen suunnittelemassa tutkimusta monikulttuurisuudesta kolmessa suuressa turkulaisessa lähiöissä (Varissuo, Lauste, Halinen), joissa asuu runsaasti maahanmuuttajia (osuus alueen väestöstä vähintään viidennes). Tarkoitukseni on tutkimuksen alkuvaiheessa kerätä olemassa olevaa tilastotietoa näiden lähiöiden sosiaalisesta rakenteesta ja kartoittaa lähiöissä vaikuttavien toimijatahojen (viranomaisten, päivähoidon, asukasyhdistysten ja maahanmuuttajayhdistysten) kokemuksia monikulttuurisuuden eri puolista. Mitkä seikat vaikeuttavat ja edistävät kotoutumista maahanmuuttajien asuinympäristössä? Tarkastelen asiaa edellä mainittujen toimijoiden näkökulmasta, koska ne ovat keskeisiä maahanmuuttajien kotouttamisprosessissa.  Pidän kotoutumisen keskeisenä indikaattorina sitä, miten ja minkälaisten asioiden merkeissä valtaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutus jäsentyy lähiöissä.  Jatkossa tarkoitukseni on tutkia erityisesti tätä vuorovaikutusta dokumenttiaineistoilla sekä haastattelemalla ja havainnoimalla lähiöiden asukkaita.

Vesa Puuronen (Kuopion yliopisto)
Etniset vitsit arkipäivän rasismin muotona

Alustuksessa tarkastellaan venäläisiä ja suomalaisia etnisiä vitsejä arkipäivän rasismin muotona. Tarkastelun lähtökohtana on se, että rasismi ei ole ainoastaan ideologia eikä yhteiskunnan rakenteellisen tai institutionaalisen tason ilmiö, vaan se perustuu ihmisten arkielämän mikrotason käytäntöihin, joissa tai joiden perusteella ihmiset asetetaan ihonvärinsä tai kulttuurinsa perusteella eriarvoiseen asemaan. Eräs arkisen elämän kielellisen kommunikaation muoto ovat vitsit. On olemassa suuri määrä eri kansallisuuksia ja ihmisryhmiä leimaavia, loukkaavia ja halventavia rodullisille ja kulttuurisille stereotypioille perustuvia vitsejä. Näissä vitseissä esiintyvien vähemmistöjen kustannuksella voidaan pilailla hyvinkin pahantahtoisesti ja julmasti. Vieraita kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä koskevissa vitseissä on maailmanlaajuisesti varsin samantyyppisinä toistuvia aiheita: tyhmyys, ulkonäkö, saituus, kummallinen ruoka ja seksuaalisuus. Etnisen huumorin tutkijat ovat väittäneet,  että etnisten vitsien kertominen tai niille nauraminen ei välttämättä edellytä, sitä että näin toimiva henkilö on rasisti. Alustuksessa pohditaan tämän väitteen todenperäisyyttä.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK