Moraalisen työnjaon murros - The division of moral labor in transition

Työryhmä kokoontuu perjantaina 28.3. 15.00-18.00 ja lauantaina 29.3 9.00-11.00 LS9

Moraalisen työnjaon käsite viittaa tapoihin, joilla vastuu yhteiskunnan poliittisista, sosiaalisista, taloudellisista ja henkisistä ulottuvuuksista jakautuu instituutioiden ja erilaisten toimijoiden kesken. Vastuun jakajia ovat toisaalta instituutiot, kuten esimerkiksi markkinat, julkisen sektorin organisaatiot, liikeyritykset ja viime kädessä yksilöt, joiden vastuu ja identiteetit määrittyvät suhteessa instituutioihin ja muihin toimijoihin.

Talouden globalisoituessa ja globalisaatioon kytkeytyvien diskurssien levitessä yhteiskunnallista työnjakoa koskevat käsitykset ja käytännöt ovat muutoksessa. Suomalainen yhteiskunta voidaan nähdä tilanteessa, jossa yhteiskunnallinen vastuunjako, yritysten liikeriskin jako ja liike-elämän etiikka saavat uusia ymmärryksiä. Globalisaatioon on kytköksissä myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisten suhteiden muutos.

Työryhmässä keskitytään eettisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin, joita globalisaatio asettaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Tarkasteltavina ovat erityisesti eri toimijoiden muuttuvat roolit ja vastuut sekä muuttuvat tai uudet identiteetit, joita kilpailuyhteiskunta synnyttää.

Teemoja ovat muun muassa globalisaation diskurssit sekä yritysten yhteiskuntavastuu sosiaalisena käytäntönä ja liiketoiminnan muotona. Vastuullisuutta peilataan esimerkiksi erilaisiin työntekijöitä ja työtä koskevien järjestelyiden (esim. henkilöstövähennykset ja ulkoistaminen) toteuttamiseen ja oikeuttamiseen.

Työryhmän lähtökohta on poikkitieteellinen, ja ryhmään toivotaan erilaisista metodologioista ja teoreettisista lähtökohdista ponnistavia esityksiä. Alustukset ja abstraktit voivat olla joko suomeksi tai englanniksi.


The division of moral labor in transition

The division of moral labor refers to the ways that responsibility for political, social and economic dimensions of society are divided among institutions and various actors. The dividers of responsibility are institutions such as markets and actors such as public sector organizations and corporations as well as individuals, whose responsibility and identity is defined in relation to institutions and other actors.

Through increasing economic globalization and the propagation of globalization related discourses, the concepts and practices related to the division of moral labor are in flux. Finnish society can be seen as in a situation where the distribution of societal responsibilities and corporate risk, as well as business ethics obtain new meanings. The changing relations between the public, private and third societal sectors are also closely linked to globalization.

This working group focuses on ethical, economic and political questions, which globalization poses to Finnish society. The group emphasizes the changing roles and responsibilities of different actors as well as the changing or new identities that the "competition society" creates.

Themes include globalization discourses and corporate (social) responsibility as a social practice and form of business. Responsibility is also looked from the perspective of the implementation and legitimation of different employment practices (such as lay-offs and outsourcing).

The starting point for the discussion is cross-disciplinary and the working group welcomes contributions from various methodological and theoretical perspectives. The presentation and abstract can be in either Finnish or English language.


Koordinaattorit/Coordinators
Heidi Hirsto, Helsingin kauppakorkeakoulu, heidi.hirsto@hse.fi, p. +358 50 312 0909
Arno Kourula, Helsingin kauppakorkeakoulu, arno.kourula@hse.fi, p. +358 50 3120 912
Jukka Mäkinen, Helsingin kauppakorkeakoulu jukka.makinen@hse.fi, p. +358 9 431 38577
Pekka Pälli, Helsingin kauppakorkeakoulu, pekka.palli@hse.fi, p. +358 50 560 8915

Aikataulu

Perjantai 15-18
15.00-15.15 Työryhmän avaus
15.15-15.45 Jukka Mäkinen & Arno Kourula (HSE): Yritysvastuun politiikkaa
15.45-16.15 Petri Räsänen (TaY): Minimaalinen valtio. Oikeudenmukaisuus ja vapaus sopimusyhteiskunnassa
16.15-16.30 Tauko
16.30-17.00 José-Carlos García-Rosell (LaY), Johanna Moisander (HSE) & Jukka Mäkinen (HSE): Ethical framework for understanding social responsibility
17.00-17.30 Pekka Pälli (HSE): Neuvoteltava vastuullisuus

Lauantai 9-11
9.00-9.30 Hannele Mäkelä & Salme Näsi (TaY): Economic and social dimensions of CSR. Stakeholders’ demands and companies’ legitimising strategies in downsizing operations
9.30-10.00 Heidi Hirsto & Johanna Moisander (HSE): Globalist Representations of Corporations, Citizens, and the State: Perlos lay-offs in Finnish Business Media.
10.00-10.30 Matias Laine (TaY): The role of counter-hegemonic teaching in business education
10.30-11.00 Loppukeskustelu

Abstraktit

Jukka Mäkinen & Arno Kourula (Helsingin kauppakorkeakoulu)
Yritysvastuun politiikkaa

Liikeyritysten yhteiskunnallisesta vastuusta on tullut yksi yhteiskuntamme elävimpiä poliittisen keskustelun aiheita ja merkittävä uusi yhteiskunnan järjestäytymisen kehys. Samaan aikaan akateemisessa keskustelussa laajenevaa yritysvastuuta pidetään pääsääntöisesti poliittisesti neutraalina prosessina tai sen ideologisista ulottuvuuksista vaietaan. Akateeminen yritysvastuudebatti tarkasteleekin yritysvastuuta teknisenä ja instrumentaalisena kysymyksenä ja keskittyy yrityksen taloudellista ja sosiaalista suorituskykyä parantaviin yritysvastuun työkaluihin ja johtamisen tapoihin.

Tarkastelemme artikkelissamme akateemista yritysvastuukeskustelua poliittisesta teoriasta peräisin olevan moraalisen työnjaon käsitteen avulla. Tällöin huomio kohdistetaan eri poliittisten yhteiskuntakäsitysten tapoihin jakaa moraalinen työ yhteiskunnassa keskeisten poliittisten ja sosioekonomisten instituutioiden ja toimijoiden välillä. Kyseisestä näkökulmasta akateeminen yritysvastuudiskurssi näyttäisi kiinnittyvän libertaristiseen poliittisen ajattelun traditioon, vaikka yritysvastuukeskustelu onkin edennyt suhteellisen kauan ilman julkilausuttuja ideologisia sidoksia. Osana pyrkimystä kohti poliittisesti avarakatseisempaa ja avoimempaa yritysvastuudebattia, esitämme alan valtavirralle vaihtoehtoisia yritysvastuun poliittisia ymmärryksiä ja niiden välisen demokraattisen keskustelun idean.
 

Petri Räsänen (Tampereen yliopisto)
Minimaalinen valtio
Oikeudenmukaisuus ja vapaus sopimusyhteiskunnassa

Minimaalisen valtiokäsityksen mukaan vastuu yhteiskunnan poliittisista, sosiaalisista, taloudellisista ja henkisistä ulottuvuuksia tulee viime kädessä olla yhteiskunnan yksittäisillä jäsenillä. Tämä näkemys nojaa sopimusteoreettiseen ajatteluun, jonka mukaan ihmisten keskenään tekemät sopimukset ovat yhteiskunnan keskeinen instituutio. Sopimusvapauksien kunnioittamisen tulee ohjata kaikkea poliittista ja valtiollista toimintaa. Uusliberalistiset ajattelijat kannattavat tätä näkemystä.

Minimaalisen valtion yhteiskunnassa valtion tehtävänä on turvata ihmisten lainmukaisesti keskenään tekemät sopimukset sekä heidän fyysinen koskemattomuutensa ja omaisuutensa. Uusliberalistien mukaan tämä yhteiskuntajärjestys täyttää oikeudenmukaisuuden ja vapauden vaatimukset. Siinä määrin kuin ihmisten keskenään tekemät sopimukset ovat vapaaehtoisia, ovat ne myös oikeudenmukaisia. Valtion auktoriteetin väheneminen puolestaan lisää yksilöiden vapautta. Ajattelutavan keskeisiä teoreetikkoja ovat Friedrich Hayek (1899-1992), Robert Nozick (1938-2002) ja Milton Friedman (1912-2006).

Valtion roolin kaventuessa markkinatalous saa minimaalisen valtion yhteiskunnassa keskeisen roolin. Ovathan markkinat instituutio, jossa ihmiset voivat solmia itselleen mieluisia sopimuksia. Puolustaessaan vapaata markkinataloutta uusliberalistit nojaavat toisinaan moraalisiin ja toisinaan taloustieteellisesti perusteltuihin näkemyksiin.

Ajatus minimaalisen valtion yhteiskunnasta, jossa ihmiset sopimusten teon kautta ja markkinoilla toimien saavuttavat oikeudenmukaisuuden ja vapauden ihanteet on kuitenkin kestämätön. G.A. Cohen on kritisoinut Nozickin ajatusta, että vapaaehtoiset sopimukset, jotka tehdään vallitsevan oikeudenmukaisen tilanteen muuttamiseksi, säilyttävät oikeudenmukaisuuden myös uudessa tilanteessa. Toisaalta pelkkien vapaiden sopimusoikeuksien turvaaminen ei huomioi ihmisten välisiä eroja heidän mahdollisuuksissaan solmia itseään hyödyttäviä sopimuksia. Tämä vaikuttaa suoraan heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Cohenin mukaan ihmisten taloudellinen tilanne puolestaan vaikuttaa heidän vapauteensa, koska vapaus on verrannollinen käytettävissä olevaan rahamäärään.

José-Carlos García-Rosell (University of Lapland)
Johanna Moisander  (Helsinki School of Economics)
Jukka Mäkinen (Helsinki School of Economics)
Ethical Framework for Understanding Social Responsibility

Recently, the discussion on the role of business in society has not only become more widespread but also more sophisticated and complex. Much of this discussion has revolved around the notions of corporate social responsibility (CSR) and corporate citizenship (CC), which typically theorize the social role of business in society in terms of the economic, legal, ethical, and philanthropic responsibilities that corporations may have. As it is largely taken for granted that corporations have the responsibility to be profitable and to abide by the laws of society, the focus of attention has largely been directed on the philanthropic and ethical dimension of CSR and CC.

While the ethical dimension of CSR (to do what is right, just, and fair) appears to have gained significantly attention, most studies have been based on the implicit assumption that ethics is something singular; that it is either right or wrong to act in a particular way, and that there is only one appropriate ethical perspective that applies. And the discussion on the numerous moral theoretic positions that CSR could be based on has been scant and inadequate.

In this paper we set out to elaborate theoretically on the ethical dimensions of CSR, arguing that to develop and implement effective strategies for socially responsible business practice, companies need not only to view themselves as ethical subjects and corporate citizens but also to identify the main reasons-consequences or principles-that support their ethical identity. CSR entails complex ethical issues and requires that the company makes informed and justified ethical judgments about what is right and fair for all members of society. And to be able to make well informed and justified ethical judgments they need carefully analyze and evaluate the concepts, principles, and theories that they appeal to in defining and defending their philosophies and normative claims about social responsibility.

Our objective, more specifically, is to provide conceptual tools for CSR-related moral deliberation and strategizing by introducing a conceptual framework that can be used by firms to identify and clarify their ethical responsibilities and roles in society. The framework is based on the prevalent approaches to environmental ethics - teleology, deontology and virtue ethics - that inform the discussion on corporate citizenship and the social responsibilities that corporations have in society. We argue that environmental ethics offers a fruitful starting point for building moral positions for CSR strategies as it opens up a broader perspective to morality that covers also bio- and ecocentric considerations, which are typically beyond the anthropocentric moral orientations that are prevalent in the CSR literature.


Pekka Pälli (Helsingin kauppakorkeakoulu)
Neuvoteltava vastuullisuus

Käsittelen esitelmässäni eettisiä haasteita, joita liike-elämän voitontavoitteluun perustuvien objektiivien ja sosiaalisesti vastuullisen toiminnan vaateen yhteentörmäys aiheuttaa.

Esitelmässäni tarkastelen eettisiä haasteita diskursiivisina kamppailuina, jotka näkyvät yritysten ja muiden instituutioiden diskursiivisissa käytännöissä. Erityisesti kohdistan tarkasteluni yritysten yhteiskuntavastuuraportteihin, joista ilmeneviä diskursiivisia kamppailuja tai merkitysneuvotteluja jäljitän yhteiskunnan ja liike-elämän välisen suhteen muutokseen ja erityisesti uudistuvaan moraaliseen työnjakoon.

Edellä kuvatun pohdinnan kautta lähestyn vastuun ja vastuullisuuden käsitteitä yhteiskunnassa neuvoteltavina ilmiöinä. Neuvoteltavuudella viittaan siihen, että vastuullisuus on jatkuvasti neuvottelujen ja merkityskamppailujen kohteena sekä yritysten diskursiivisissa käytännöissä että median välittämässä keskustelussa.

Avaan esitelmässä vastuun ja vastuunjaon ymmärrystä toisaalta bahtinilaisen dialogisuuden ja toisaalta yleensä kielen kognitiivisena kuvaustapana pidetyn kehyssemantiikan tarjoamien teoreettisten ymmärrysten kautta.


Hannele Mäkelä ja Salme Näsi (University of Tampere)
Economic and social dimensions of CSR
Stakeholders’ demands and companies’ legitimising strategies in downsizing operations

Corporations’ decisions to drastically downsize their operations set corporate legitimacy in danger. The decision to close down a factory and lay off hundreds or thousands of employees affects not only the employees themselves but also the local community as a whole. Downsizing decisions naturally cause strong reactions among many of the company’s stakeholders as they perceive themselves betrayed and ask for the corporation’s social responsibility.

The aim of this paper is to contribute to the understanding of a social dimension of the corporate social responsibility (CSR). This is done by studying how the key stakeholders and the corporation itself understand the social aspects of CSR in a context of organizational downsizing. Using a theoretical framework that consists of the legitimacy theory and the concept of social contract, we analyse the key stakeholders’ demands and the company’s response as well as initial argumentation to legitimise their downsizing actions in a multi national corporation (MNC) setting.

In this study we use the corporation’s annual reports and other disclosure as well as mass media articles of selected newspapers as our empirical data. A special attention is given to explore the use of accounting information and rhetoric by the corporate representatives to legitimise the downsizing operations. The methods of textual analysis, rhetorical analysis and the insights provided by the discourse analysis are used to analyse the empirical data.

The main finding of the paper is that the corporation and its key stakeholders, especially employees and their representatives view the responsibilities of an MNC rather differently. However, the concept of CSR is seldom defined; the concept is commonly used as a rhetorical tool to dramatize the message of the stakeholders but also of the corporation itself. Based on the empirical findings the economic dimension heavily dominates the social aspect in the corporate representatives’ argumentation, where the employees emphasize the social dimension of CSR. Moreover, economical information can also be seen to be used rather with rhetorical purposes in order to legitimise the downsizing actions, than for real accountability purposes with transparent informative content.


Heidi Hirsto & Johanna Moisander (Helsingin kauppakorkeakoulu)
Globalist Representations of Corporations, Citizens, and the State:
Perlos lay-offs in Finnish Business Media

In January 15th, 2007, the Finnish mobile phone casing maker Perlos announced plans to end production in Finland and lay off its 1200 Finnish employees.

Perlos factory shutdown takes place in a historical moment where power relations between nation-states, politics and the economy are undergoing a fundamental change. Finnish business and industry have become increasingly dependent on international capital markets - and increasingly independent from the nation state (Tainio 2006). Within this new social order, the nation state is assigned the task of improving the competitiveness of the national economy and of creating a favorable environment for business (Heiskala 2006). This shift has given rise to a new kind of consensual and pragmatic politics, which is based on market-based thinking and a managerial attitude (Kantola 2003).

In this article, we explore the negotiation on the changing roles of societal actors through a case study, by analyzing the representation of Perlos factory shutdown in Finnish business media. Our objective is to contribute to a better understanding of the processes through which moral responsibilities are negotiated in the market, the (intelligible) terms of this negotiation, and the moral and political tensions that are involved. In specific, we focus on the ways in which rights and responsibilities of corporations, citizens and the state are (re)articulated in business media through a "globalist" discourse on industrial restructuring.

Globalism can be defined as a form of economic reductionism, whereby globalization is represented in solely economic terms (Beck 1999). It is currently seen as the dominant discourse on globalization, and a "nodal discourse" around which many other discourses cluster (Fairclough 2006: 39).

Our analysis illustrates how within the globalist discourse, rights and responsibilities of market actors are primarily defined in reference to property rights, freedom of contract, and a general responsibility of all market actors to anticipate and adapt to market changes. Being based on the idea of strict societal division of labor, globalist discourse renders many social and political questions irrelevant in the context of industrial restructuring. Employees and consumers are represented as flexible, replaceable and disposable factors of production or as market demand, which enables the use of these categories as rhetoric devices for legitimizing restructuring.

The globalist discourse can be argued to sustain a form of ethical egoism, i.e. a normative position according to which the morally right thing to do is to act in one’s self-interest. In the level of societal governance, ethical egoism is organized as "market-oriented individualism" (Kantola 2003). This means that societies are to be guided by the market mechanism, and the morally right thing to do is not to interfere with the laws of the market. In an extreme form, all social action is understood through market-based ethical egoism. In such a case, politics, for instance, can only be understood as competitive strategies of political parties and politicians - as their own "business".


Matias Laine (University of Tampere)
The role of counter-hegemonic teaching in business education

Today, the business enterprises in society seem to be more powerful than ever, and this trend seems to be likely to continue. These enterprises and their actions not only affect the lives and the well-being of most citizens, but also have a direct effect on how the natural environment surrounding society looks like today and in the future. However, the decisions in corporations are mainly (if not always) made by human beings. In the Finnish context, most of the managers having control over business entities have been trained in the business schools and departments of Finnish universities.

The study at hand aspires to analyze the role and possibility of business education in shaping the expectations and worldviews of the business managers and decision-makers of the future. The study is based on an assumption that university education has an effect on how a student passing through it becomes to see the world. It seems as raising "responsible business leaders" may become a buzzword in the higher education in the near future. An example of this is a speech given by the Rector of Helsinki School of Economics Eero Kasanen at the Studia Economica in February 2008, in which he emphasised that HSE is aware of and also responding to the challenge of rising responsible business leaders, while simultaneously announcing HSE’s signing of the UN’s Global Compact initiative.

This research focuses on one specific section of business education: accounting. In general, accounting education is embedded in the dominant business discourse, which underscores the beneficial outcomes of market economy and economic growth (see e.g. Ferguson et al, 2007 on accounting textbooks; see also Thomson and Bebbington, 2005). It seems that in accounting education alternative worldviews are seldom taught in compulsory courses, leading to issues such as environmental and social questions being usually raised and discussed only during optional courses. Such a setting creates a situation, in which the alternative approach has to be taught and discussed to students only after they have been influenced by the hegemonic paradigm.

This research seeks to shed light on whether such optional courses rising from alternative paradigms are a potential way of affecting the mindsets and worldviews of business students. Data for this study has been collected during a master’s level course "Accounting and corporate social responsibility" in a major Finnish university. The dataset consists of the texts written during and after the course by a total of approximately 60 students, who have participated to the course during the years 2004-2006. Methodologically, the study employs critical discourse analysis (Phillips and Hardy, 2002; Fairclough, 1992) to make sense of the texts.

The theoretical perspective from which the research question and the texts will be approached has not been set as of yet. This is mainly due to the willingness of the researcher to let data guide the analysis as far as is suitable. Regardless of the theoretical approach, the study aims at increasing understanding over how well an alternative paradigm offered at a late stage of higher education is able to counter and undermine the hegemonic discourse the students have been familiarized to during the earlier stages of their studies. In this vein, the study seeks to contribute by highlighting the role of business education in raising tomorrow’s business leaders. Furthermore, the paper seeks to discuss, whether it makes a difference how and at what stage of the education the alternative worldviews are being taught to the business students.

 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK