Kohti onnistunutta maahanmuuttajanuorten koulutuspolkua
– erityisnäkökulma yksintulleisiin pakolaisnuoriin
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ongelmallisiksi on nähty maahanmuuttajien siirtymät. Maahanmuuttajanuoria siirtyy peruskoulusta lukiokoulutukseen ja sieltä edelleen korkeakouluihin vähän suhteessa kantaväestöön. Myös ammatilliseen koulutukseen osallistuminen on kantaväestöä vähäisempää ja opintojen keskeyttäminen on yleistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012).
Yhteiskunnallisessa keskustelussa onkin jo pitkään puhuttu siitä, miten maahanmuuttajanuoret kotoutuvat ja etenevät koulutuspolullaan, kun he muuttavat uuteen asuinmaahansa ja usein erilaisen koulutusjärjestelmän piiriin kuin mitä on ollut synnyinmaassaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen. Muistan, että tämä oli yhtenä keskeisenä huolenaiheena alan seminaarissa jo 2000-luvun alussa Joensuussa, ja se on edelleen tärkeä kysymys.
Maahanmuuttajaryhmissä on eri taustan omaavia nuoria ja yksi haavoittuvimmista ryhmistä ovat yksintulleet pakolaisnuoret, joiden tilanteen haluan tässä nostaa esiin. He ovat kuvainnollisesti saapuneet yksin, ilman huoltajaa maahamme. Useimmat heistä ovat muuttaessaan 15–17-vuotiaita poikia. Yleisimmät lähtömaat alaikäisillä turvapaikanhakijoilla ovat olleet Afganistan, Irak ja Somalia vuonna 2015. Yksintulleet pakolaisnuoret useimmiten aloittavat opiskelunsa koulujärjestelmän kriittisimmässä vaiheessa, perusasteen loppupuolella. Onnistunut koulutuspolku edellyttää, että he oppivat suomen/ruotsin kielen, sekä omaksuvat suomalaisen peruskoulun tiedot siten kuin toisella asteella vaaditaan. Kotoutumisen keskeinen pilari nuorilla on koulumaailma, josta löytyy keskeinen viitekehys, jolle rakentaa. He tarvitsevat kuitenkin enemmän huolenpitoa, neuvoa ja kaikkinaista apua omalla koulutuspolullaan ja koulutusvaihtoehdoista, sillä heillä ei ole vanhempia ohjaamassa ja neuvomassa elämässään eteenpäin, ajatellen myös siirtymistä perusasteelta toisen asteen koulutukseen.
Siirtolaisuusinstituutissa (Björklund 2014; ks. Heikkilä 2014) on tehty tutkimusta yksintulleista pakolaislapsista ja heidän koulutusurastaan ja siirtymistä myös työelämään. Alaikäiset, jotka ovat asuneet vasta lyhyen ajan Suomessa tai joilla ei ole riittävää suomen/ruotsin kielen taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvitsevat erityistä yksilöllistä ohjausta ja opastusta. Osa näistä nuorista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Ennen kuin he ovat oppineet riittävästi suomea, heillä ei ole valmiuksia toimia itsenäisesti yhteiskunnassa, jota he eivät tunne. Kaikki nämä tekijät lisäävät syrjäytymisriskiä, ja nuoret tarvitsevat paljon tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea selviytyäkseen. Maahanmuuttajien koulutuspolku on monivaiheinen, ja sisältää valmistavia koulutuksia, joita valtaväestön nuorten ei yleensä tarvitse käydä. Koulutuspolussa on monia nivelvaiheita, joissa on selvä riski pudota koulutuksesta. Putoamisriski on suurin peruskouluiän ylittäneillä nuorilla. Kun kotoutumisajan puitteissa on vaikea saavuttaa riittävän hyvä suomen/ruotsin kielen taito opiskelun perustaksi, yksintulleet nuoret kouluttautuvat sen tähden usein maahanmuuttajavaltaisiin ammatteihin. Useimmat haluavat valmistua ammattiin nopeasti, saada työpaikan ja perustaa perheen. Harvempi jaksaa mennä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Yksintulleilla pakolaisnuorilla on luonnollisesti myös omia toiveammattejaan, kuten kantaväestön nuorilla, joihin he haluaisivat myöhemmin valmistua ja edetä urallaan. Tärkeä onkin kehittää koulutusjärjestelmää siten joustavaksi, että he alkuvaiheen heikommalla suomen/ruotsin kielitaidollaan voisivat edetä kohti omaa unelmaansa ja päästä elämässään tavoitteisiinsa, joihin he olisivat mahdollisesti edenneet synnyinmaassaan, jos eivät olisi joutuneet kohtaamaan pakolaisuutta.
Lähteet
Björklund, Krister (2014). "Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa" - Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 48. Turku. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/A48_Yksin_tulleet_Halaten_projekti_KB.pdf – Viitattu 30.3.2016.
Heikkilä, Elli (toim.) (2014). Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 49. Turku. http://www.migrationinstitute.fi/files/painetuta-sarja-suomenkielinen/a49halaten-seminaarieh.pdf – Viitattu 30.3.2016.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2012). Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf – Viitattu 30.3.2016.