Opintie sujuvaksi -etnisiin ryhmiin kuuluvat oppilaat koulupolun siirtymävaiheessa    

Selvityshanke lähestyy loppuaan ja pidämmekin loppuseminaarin ke 22.2.2017 klo 13 alkaen. Tilaisuudessa esitellään hankkeen aikana saatua tietoa sekä toimenpide-ehdotuksia koulusiirtymää sujuvoittamaan. Seminaarin lopuksi asiantuntijat kokoontuvat aiheen pariin paneelikeskustelun merkeissä. Tilaisuuden juontaa verkostokoordinaattori Jukka Hakola. Tervetuloa!

Ilmoittautumiset 16.2 mennessä merja.paksuniemi@ulapland.fi.

Pigga Keskitalo

Sámi University of Applied Sciences ja Lapin yliopisto

Saamelaisopetuksen kehittäminen ja siirtyminen peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin

Tarve saamelaispedagogiikan kehittämiseen on ilmeinen saamelaisopetuksen erityispiirteiden takia. Saamelaispedagogiikka sijoittuu alkuperäiskansojen koulutustutkimuksen alaan. Alkuperäiskansojen koulutus- ja kasvatustutkimukset ovat kiinnostuneet perinteisen tiedon roolista ja merkityksestä sekä kasvatusfilosofiasta paradigman, epistemologian ja ontologian tarkastelun kautta. Yhteisön tarpeiden pohjalta yhdessä koulutuksen toimijoiden kanssa voidaan lähteä muuttamaan ongelmallisia käytänteitä. Saamelaispedagogiikka tutkii ja kehittää kasvatus- ja koulutustilanteita institutionaalisissa ja ei-institutionaalisissa konteksteissa. Se koskee formaaleja ja nonformaaleja kasvatus- ja koulutuskäytänteitä. Saamelaispedagogiikan erityisyys on juuri siinä nykykoulutuksen kannalta, että siinä pohditaan nonformaalin kasvatuksen ja perinteisen tiedon roolia formaaleissa kasvatusinstituutioissa. Yhteisöjen ja yliopiston yhteistyö on tärkeää tässä yhteydessä. Saamelaispedagogiikka antaa toivoa koulutuksen kehittämiseen moninaisissa tilanteissa.

Saamelaispedagogiikka koskettaa laajasti päivähoidon, koulun ja sen jälkeisen kasvatuksen tilanteita ja konteksteja. Saamelaispedagogiikka on myös kiinnostunut lapsista ja perheistä ja niiden hyvinvoinnista moninaisissa komplekseissa yhteyksissä. Erityisen tärkeäksi on tullut pohtia, kuinka saamelaiskulttuuria ja saamen kieliä voidaan elvyttää institutionaalisessa kasvatuksessa. Useat tutkimukset ovatkin viime aikoina syventyneet tarkastelemaan saamelaispedagogiikkaa niin päivähoidossa, koulussa, keskiasteella kuin aikuiskoulutuksessa.

Saamelaispedagogiikka koskee kaikkea sitä kasvatus- ja koulutustoimintaa, joka on kosketuksissa saamelaisuuden kanssa. Näin esimerkiksi Suomen saamelaisalueen kouluissa olisi tarpeen kehittää saamelaispedagogiikkaa, joka ottaa huomioon koulujen erityistarpeet. Laajasti ymmärrettynä saamelaispedagogiikka koskettaa koko koulun toimintaa. Näin myös muut kuin saamenkieliseen luokkaopetukseen osallistuvat hyötyvät saamelaispedagogiikan tarjoamista ratkaisuista.

Opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä saamelaispedagogiikan ajatukset kokonaisvaltaisesta oppimisesta ja paikallis- ja luontopainotteisuudesta ovat tärkeä lisä ilmiöpohjaisen pedagogiikan lanseeraamisessa. Lapin läänin koulujen ja opettajien on tärkeä tuntea myös saamelaisopetuksen ja saamelaispedagogiikan erityispiirteet voidakseen tukea moninaisia oppilaita erilaisissa konteksteissa. Kun saamelaisalueen nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin, on merkityksellistä millaisen kiinnityksen he ovat saaneet paikalliskulttuureihinsa. Saamelaispedagogiikan erityisyys on siinä, että se tukee oppilaiden identiteettejä ja kiinnittymistä niihin paikkoihin, jotka ovat heille merkityksellisiä. Ajatuksena on, että nuoret voisivat opiskella ja palata pohjoisiin kyliin. Haasteena on rajoitettu mahdollisuus kouluttautua saamelaisalueella. Saamelaisalueen koulutuskeskus ja lukiot tarjoavat opintoja, mutta osa nuorista lähtee isompiin paikkoihin opiskelemaan peruskoulun jälkeen.

Kirjallisuus

Jannok Nutti, Ylva. 2007. Matematisk tankesätt inom den samiska kulturen: utifrån samiska slöjdares och renskötares berättelser. Luleå tekniska universitet. Licentiate thesis.

Keskitalo, Pigga. 2010. Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. (Akateeminen väitöskirja). Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.

Linkola, Inker-Anni. 2014. Saamelaisen koulun kielimaisema. Dieđut 2/2014. (Akateeminen väitöskirja). Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.

Rahko-Ravantti, Rauna. 2014. Saamelaisopetuksen toiseus. Teoksessa Pigga Keskitalo, Satu Uusiautti, Erika Sarivaara ja Kaarina Määttä (toim.) Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 125–135.

Sarivaara, Erika. 2012. Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Dieđut 2/2012. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu.

Äärelä, Rauni. 2014. Saamenkielinen kielikylpy Suomessa. Teoksessa Pigga Keskitalo, Satu Uusiautti, Erika Sarivaara ja Kaarina Määttä (toim.) Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 189–202.

Who are marginalized?

According to the Finnish statistics immigrant youth are at risk of social exclusion (Henriksson, 2012). In Lapland higher numbers of immigrant youth are at risk of marginalization than whole Finland, because of extreme Arctic weather, lack of social  involvement, hard to get access to the local labour market and cultural activities of their heritage culture, other financial opportunities for living an enjoyable life are comparatively unavailable here in Lapland than southern part of Finland. Locals attitudes towards immigrants are not always so positive. So there is greater risk for immigrant youth being marginalized in Lappish society.

As it is known that youths are defined as vulnerable when they are not having job opportunities or any study programs; lack of education and extracurricular activities and lacking of positive surroundings for the attachment across their own culture. (Yle, 2012.) At that stage, friendship is one of the important elements for the psychological development of the youth. If immigrant youth build a network of relationship with peers from their own culture do not definitely help them to integrate properly, do not provide them knowledge on societal facilities and activities of the host country. They need support from a friend from mainstream society accordingly.

Immigrant youth has to face two different cultures in their everyday life; one inside family along with heritage culture and another is host society along with host culture. They are in-between of the heritage and host culture. Maintaining interaction with both heritage culture and mainstream culture cause difficulties in proper integration for youth. As a result, immigrant youths suffer increased challenges and stress during their integration process. It is also studied before that psychological problems of an immigrant youth are often associated with the absence of the father in the family or a family along with a large number of children. The quality of the interaction within the family decrease, if the family is large and father is absence and immigrant youth lacks all sorts of guidance related to assimilation in the host society. Youth lost their capacity for self- esteem, social competences and determinations correspondently.  Immigrant families and society could play a significant role in integration of immigrant youth in this sparsely populated area. Usually, immigrant families are aware of western practices of their youth and on the other hand societies are not aware of the distinct needs of immigrant parents in the new society. There is a pressing need for better supports for immigrant parents and society to know diverse cultural approaches for better integration of immigrant youth. However, in many cases immigrant parents are beyond social and school discussion. Because, lacking of language, limited knowledge about socio-cultural and education policies of the host country, lack of systematic organization of existing transition services for youth.

On the other hand, it is also studied that a strong commitment to school and education could lessen the chance of harmful effects of marginalization. A teacher or educator can help immigrant youth to increase their academic self-efficacy which refers to a level of confidence or belief for achieving educational assignment and lessons successfully. It is indeed studied that academic self-efficacy support youth to integrate in new community.
A sustainable conceptual framework for ensuring social security of immigrant youth in Lapland is crucial for the well- being of immigrant youth in the region. Therefore, participations of  parents with educators, teachers and mainstream community can play great role for ensuring social security of immigrant youth.

References
Henriksson, Teemu (2012). “Immigrant youth in danger of marginalization.’’ Helsinki Times.
Yle, (2012). Study: More young immigrants marginalised. Every third of immigrant youth and every eight are in danger of Marginalisation in Finland.
Available at, http://yle.fi/uutiset/study_more_young_immigrants_marginalised/5296703 (accessed 14 June, 2016).

Arpajaispalkintoja lahjoittivat: Lapin yliopisto, Otava, Siirtolaisuusinstituutti ja Veikon Kone Rovaniemi. Suuri kiitos kaikille. Arvonta on suoritettu ja  onnettarena toimi apulaisprofessori Seija Keskitalo-Foley. Palkinnot toimitetaan voittajille viikon 20 aikana. Onnea kaikille voittajille!

   -merja

Kohti onnistunutta maahanmuuttajanuorten koulutuspolkua

 – erityisnäkökulma yksintulleisiin pakolaisnuoriin

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ongelmallisiksi on nähty maahanmuuttajien siirtymät. Maahanmuuttajanuoria siirtyy peruskoulusta lukiokoulutukseen ja sieltä edelleen korkeakouluihin  vähän  suhteessa kantaväestöön. Myös  ammatilliseen  koulutukseen  osallistuminen  on kantaväestöä vähäisempää ja opintojen keskeyttäminen on yleistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012).

Yhteiskunnallisessa keskustelussa onkin jo pitkään puhuttu siitä, miten maahanmuuttajanuoret kotoutuvat ja etenevät koulutuspolullaan, kun he muuttavat uuteen asuinmaahansa ja usein erilaisen koulutusjärjestelmän piiriin kuin mitä on ollut synnyinmaassaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen. Muistan, että tämä oli yhtenä keskeisenä huolenaiheena alan seminaarissa jo 2000-luvun alussa Joensuussa, ja se on edelleen tärkeä kysymys.

Maahanmuuttajaryhmissä on eri taustan omaavia nuoria ja yksi haavoittuvimmista ryhmistä ovat yksintulleet pakolaisnuoret, joiden tilanteen haluan tässä nostaa esiin. He ovat kuvainnollisesti saapuneet yksin, ilman huoltajaa maahamme. Useimmat heistä ovat muuttaessaan 15–17-vuotiaita poikia. Yleisimmät lähtömaat alaikäisillä turvapaikanhakijoilla ovat olleet Afganistan, Irak ja Somalia vuonna 2015. Yksintulleet pakolaisnuoret useimmiten aloittavat opiskelunsa koulujärjestelmän kriittisimmässä vaiheessa, perusasteen loppupuolella. Onnistunut koulutuspolku edellyttää, että he oppivat suomen/ruotsin kielen, sekä omaksuvat suomalaisen peruskoulun tiedot siten kuin toisella asteella vaaditaan. Kotoutumisen keskeinen pilari nuorilla on koulumaailma, josta löytyy keskeinen viitekehys, jolle rakentaa. He tarvitsevat kuitenkin enemmän huolenpitoa, neuvoa ja kaikkinaista apua omalla koulutuspolullaan ja koulutusvaihtoehdoista, sillä heillä ei ole vanhempia ohjaamassa ja neuvomassa elämässään eteenpäin, ajatellen myös siirtymistä perusasteelta toisen asteen koulutukseen.

Siirtolaisuusinstituutissa (Björklund 2014; ks. Heikkilä 2014) on tehty tutkimusta yksintulleista pakolaislapsista ja heidän koulutusurastaan ja siirtymistä myös työelämään. Alaikäiset, jotka ovat asuneet vasta lyhyen ajan Suomessa tai joilla ei ole riittävää suomen/ruotsin kielen taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvitsevat erityistä yksilöllistä ohjausta ja opastusta. Osa näistä nuorista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Ennen kuin he ovat oppineet riittävästi suomea, heillä ei ole valmiuksia toimia itsenäisesti yhteiskunnassa, jota he eivät tunne. Kaikki nämä tekijät lisäävät syrjäytymisriskiä, ja nuoret tarvitsevat paljon tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea selviytyäkseen. Maahanmuuttajien koulutuspolku on monivaiheinen, ja sisältää valmistavia koulutuksia, joita valtaväestön nuorten ei yleensä tarvitse käydä. Koulutuspolussa on monia nivelvaiheita, joissa on selvä riski pudota koulutuksesta. Putoamisriski on suurin peruskouluiän ylittäneillä nuorilla. Kun kotoutumisajan puitteissa on vaikea saavuttaa riittävän hyvä suomen/ruotsin kielen taito opiskelun perustaksi, yksintulleet nuoret kouluttautuvat sen tähden usein maahanmuuttajavaltaisiin ammatteihin. Useimmat haluavat valmistua ammattiin nopeasti, saada työpaikan ja perustaa perheen. Harvempi jaksaa mennä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Yksintulleilla pakolaisnuorilla on luonnollisesti myös omia toiveammattejaan, kuten kantaväestön nuorilla, joihin he haluaisivat myöhemmin valmistua ja edetä urallaan. Tärkeä onkin kehittää koulutusjärjestelmää siten joustavaksi, että he alkuvaiheen heikommalla suomen/ruotsin kielitaidollaan voisivat edetä kohti omaa unelmaansa ja päästä elämässään tavoitteisiinsa, joihin he olisivat mahdollisesti edenneet synnyinmaassaan, jos eivät olisi joutuneet kohtaamaan pakolaisuutta.

Lähteet

Björklund, Krister (2014). "Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa" - Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 48. Turku. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/A48_Yksin_tulleet_Halaten_projekti_KB.pdf – Viitattu 30.3.2016.

Heikkilä, Elli (toim.) (2014). Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A 49. Turku. http://www.migrationinstitute.fi/files/painetuta-sarja-suomenkielinen/a49halaten-seminaarieh.pdf – Viitattu 30.3.2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2012). Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja    kulttuuriministeriön    julkaisuja 2012:1. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf – Viitattu 30.3.2016.

Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin perjantaina 19.2.2016 Lapin yliopistolla.

Puheenjohtajaksi valittiin Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista ja varapuheenjohtajaksi Nafisa Yeasmin Arktisista maahanmuuttajista.

Stivrenjoavkku vuosttas čoahkkin dollojuvvui guovvamánu 19. beaivve. Stivrenjoavkku ságadoallin válljejuvvui Elli Heikkilä Sirdolašinstituhttas (Siirtolaisuusinstitutti) ja várreságadoallin Nafisa Ŧeasmin Arktalaš sisafárrejeaddjiid searvvis.

The steering group had its first meeting on Feb 19th. Elli Heikkilä from the Institute of Migration was selected to be the chair and Nafisa Yeasmin from the Arctic Immigrants as the vice-chair.

-merja

Tästä se alkaa!

Opintie sujuvaksi -hanke on käynnistynyt! Tutkimusluvat on lähetetty ja niitä odotellessa olemme saaneet muita tärkeitä asioita hoidettua, kuten tämän blogin aloittamisen. Tässä blogissa kerromme hankkeen etenemisestä ja kuulumisista kentältä.

-merja