Blogi

Opintie sujuvaksi

Opintie sujuvaksi -selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tukea etnisiin ryhmiin kuuluvien oppilaiden siirtymää peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Kohderyhmään kuuluvat Lapissa asuvat yhdeksännellä ja kymmenennellä luokalla olevat maahanmuuttaja- ja saamelaistaustaiset oppilaat. Selvityshankkeen aikana kerätään tietoa haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia oppilaita.


Saadut tulokset julkaistaan raporttina. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön käsikirja ja järjestetään loppuseminaari: tavoitteena on kehittää uusia ratkaisumalleja siirtymävaiheessa oleville nuorille ja heidän kanssa työskenteleville henkilöille.

Hankkeeseen osallistuvat Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tukijat. Yhteistyötä tehdään myös Siirtolaisuusinstituutin, Arktisten Maahanmuuttajien
sekä Saamelaisen korkeakoulun kanssa.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 1.1.2016–28.2. 2017.

 


 

Opintie sujuvaksi

Opintie sujuvaksi -selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tukea etnisiin ryhmiin kuuluvien oppilaiden siirtymää peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Kohderyhmään kuuluvat Lapissa asuvat yhdeksännellä ja kymmenennellä luokalla olevat maahanmuuttaja- ja saamelaistaustaiset oppilaat. Selvityshankkeen aikana kerätään tietoa haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia oppilaita.

yliopisto[1].jpg

 

Saadut tulokset julkaistaan raporttina. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön käsikirja ja järjestetään loppuseminaari: tavoitteena on kehittää uusia ratkaisumalleja siirtymävaiheessa oleville nuorille ja heidän kanssa työskenteleville henkilöille.

Hankkeeseen osallistuvat Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tukijat. Yhteistyötä tehdään myös Siirtolaisuusinstituutin, Arktisten Maahanmuuttajien sekä Saamelaisen korkeakoulun kanssa.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 1.1.2016–28.2. 2017.

 


 

Blogikirjoitus

Tästä se alkaa!

Opintie sujuvaksi -hanke on käynnistynyt! Tutkimusluvat on lähetetty ja niitä odotellessa olemme saaneet muita tärkeitä asioita hoidettua, kuten blogin aloittaminen. Tässä blogissa kerromme hankkeen etenemisestä ja kuulumisista kentältä.

-merja

 

 


 

LUC-Finna, uusi yhden luukun hakupalvelu

Erilaisten tietojärjestelmien käyttöönoton valmistelu on leimannut viime aikoina Lapin korkeakoulukirjaston arkea. Näistä uusin tulokas on LUC-Finna, yhden luukun hakupalvelu, joka mahdollistaa sekä painetun että verkkoaineiston haun, https://luc.finna.fi/

Ulapland15_Kuvitus_Tuutorointi.jpg

LUC-Finna -hakupalvelu käyttää samanaikaisesti erilaisia lähteitä, mm. kirjastojärjestelmä Juolukkaa ja verkkoaineistojen Nelli-portaalia. Kirjaston asiakas voi LUC-Finnan avulla lisäksi uusia lainansa ja varata aineistoja, myös Varastokirjaston aineistoja. Verkkoaineistoja voi hakea myös kirjaston Tiedonhakijalle-sivustoilta, libguides.ulapland.fi

LUC-Finna on osa laajempaa kansallista Finnaa, josta rakentuu vähitellen kansallinen käyttöliittymä kaikkien suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoihin, https://www.finna.fi/

Finna puolestaan on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta (KDK), jonka tarkoituksena on lisätä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten aineistojen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnassa. Hankkeessa kehitetään palveluja ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan luoda, hallita ja säilyttää kulttuuriperintöä. Lisäksi järjestelmien ja tietojen yhteensopivuutta vahvistetaan sekä seurataan digitalisoitumisen aiheuttamia muutoksia yhteiskunnassa ja niiden merkitystä muistiorganisaatioille.

Kansalliskirjasto vastaa Finnan kehittämisestä ja ylläpidosta, mutta palvelua kehitetään yhdessä. Esimerkiksi pilottikirjastona yhdessä Kansalliskirjaston kanssa etsimme sopivaa kirjautumisratkaisua yhteiskirjastoille eli kirjastoille, jotka ovat usean taustaorganisaation yhteisiä. Koska verkkoaineistot hankitaan lisenssisopimusten mukaisesti kullekin juridiselle organisaatiolle erikseen, myös LUC-Finnan kirjautuminen tulee olla erillinen molemmille organisaatioille. Siispä meillä on korkeakoulukirjaston LUC-Finnasta kolme näkymää: Lapin korkeakoulukirjaston yhteinen näkymä sekä erikseen näkymät yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Jotta opiskelija tai muu auktorisoitu käyttäjä tunnistaisi olevansa oikeilla sivuilla, on ulkoasu ja rakenne suunniteltu oman oppilaitoksen graafisen ohjeistuksen mukaan. Yhteiskirjastoissa tehdäänkin työtä yhteisen näkymän ja verkkoaineistojen ylläpidon vuoksi enemmän kuin muissa kirjastoissa.

Juolukka ja Nelli ovat LUC-Finnan taustajärjestelmiä ja niitäkin voi siis edelleen käyttää.

Susanna Parikka
Lapin korkeakoulukirjaston johtaja

 


 

Mihin me digiloikkaamme?

Lapin yliopiston strategian 2025 toimeenpanosuunnitelmassa koulutuksen laatutavoitteena on mm. pedagogisesti korkealaatuinen opetus, jonka toteutuksessa käytetään monimuotoisia opetusmenetelmiä ja opetusjärjestelyjä. Opetussuunnitelmat ja opetus vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeita. Vastaavat ajatukset hieman eri tavoilla muotoiltuina löytyvät myös perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen perusprinsiippeinä.

Yhteiskunta digitalisoituu ja digitalisaatio on monella tavalla mukana myös hallituksen kärkihankkeissa. Pitäisi siis digiloikata, niin perus- kuin korkeakouluopetuksessakin. Mutta mihin suuntaan? Ja mitä tuolla loikalla haetaan tai on saavutettavissa?

Koska toimimme oman historiamme ja oppimiemme käytänteiden jatkumossa, tahdomme nähdä digitalisoinninkin jonakin sellaisena, joka on samaa kuin ennenkin, mutta hieman uudessa ilmiasussa. Kärjistetysti sanoen sähkökirjoituskoneessa on nyt näyttö ja tekstin voi lähettää faksin tilalta bittimuodossa kaverille.

Digitaalisuus on nähdäkseni paljon muutakin kuin vain nopeutta, visuaalisuutta ja tiedon parempaa saatavuutta - ja tsättäilyä. Nykyiset ohjelmistot, appsit ja verkot ovat sellaisia, että ne ominaisuuksiensa myötä muuttavat myös työskentelykäytänteitä, jos niiden antaa muuttua. Digitaalisuus voin olla parhaimmillaan yhteistoiminnallisuutta, dialogisuutta, jakamista ja sitä tiedon saatavuutta kaikille.

Jos emme halua muuttaa yhteistyön, työskentelyn, oppimisen ja opettamisen käytänteitämme, niin digitaalisuus näyttäytyy ikään kuin sähköisen oppikirjatekstin lukemisena ja "työkirjan tehtävien" tekemisenä. Laitamme oppilaille ja opiskelijoille verkkokurssin materiaalin verkko-oppimisympäristöön ja "prosessoinnin" välineiksi muutamia tehtäväkysymyksiä vastattavaksi. Uusi väline, entinen pedagogiikka…

Digitaalisuus mahdollistaa pedagogisessa ajattelussa siirtymisen minä-se -suhteesta ("minä opetan, sinä opit") minä-sinä -suhteeseen, jossa asiaa prosessoidaan yhdessä vuorovaikutussuhteissa ja opettajan toimiessa ohjaavassa roolissa. Opittu rakentuu ikään kuin wikipedia -periaatteella. Moninäkökulmaisesti, tutkivalla otteella ja yhteistoiminnallisesti.

Yhteistoiminnalliseen ja jakamisen kulttuuriin perustuvaan pedagogiikkaan ja työtapoihin ei siirrytä useinkaan sormia napsauttamalla ja strategian velvoittamina. Siirtyminen edellyttää johtamista, kokeiluja sekä omien ajattelu- ja työskentelytottumusten pohdintaa. Jos pedagogisen yhteisön henkilökunnan keskinäiset työskentelytavat muuttuvat - ja tässä tapauksessa myös digitalisoituvat - on sillä siirtovaikutusta myös pedagogiseen toimintaan. "Älkää tehkö niin kuin minä sanon vaan niin kuin minäkin teen…"

Heikki Ervast
rehtori
Lapin yliopiston harjoittelukoulu

 


 



Yhteystiedot

Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Minna Körkkö
Tutkija
p. 040 484 4460

Sari Niemisalo
Tutkija
p. 040 484 4494

Rauna Rahko-Ravantti
Tutkija
p. 040 484 4103

Merja Paksuniemi
Projektipäällikkö, vastuututkija
p. 040 484 4141

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK