opintie_sujuvaksi_banneri.jpg

Opintie sujuvaksi -etnisiin ryhmiin kuuluvat oppilaat koulupolun siirtymävaiheessa    

Opintie sujuvaksi -selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tukea etnisiin ryhmiin kuuluvien oppilaiden siirtymää peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Kohderyhmään kuuluvat Lapissa asuvat yhdeksännellä ja kymmenennellä luokalla olevat maahanmuuttaja- ja saamelaistaustaiset oppilaat. Selvityshankkeen aikana kerätään tietoa haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia oppilaita.

Saadut tulokset julkaistaan raporttina. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön käsikirja ja järjestetään loppuseminaari: tavoitteena on kehittää uusia ratkaisumalleja siirtymävaiheessa oleville nuorille ja heidän kanssa työskenteleville henkilöille.

Hankkeeseen osallistuvat Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tukijat. Yhteistyötä tehdään myös Siirtolaisuusinstituutin, Arktisten Maahanmuuttajien
sekä Saamelaisen korkeakoulun kanssa.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 1.1.2016–28.2. 2017.

Blogi

Blogikirjoitus: Pigga Keskitalo

Pigga Keskitalo

Sámi University of Applied Sciences ja Lapin yliopisto

Saamelaisopetuksen kehittäminen ja siirtyminen peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin

Tarve saamelaispedagogiikan kehittämiseen on ilmeinen saamelaisopetuksen erityispiirteiden takia. Saamelaispedagogiikka sijoittuu alkuperäiskansojen koulutustutkimuksen alaan. Alkuperäiskansojen koulutus- ja kasvatustutkimukset ovat kiinnostuneet perinteisen tiedon roolista ja merkityksestä sekä kasvatusfilosofiasta paradigman, epistemologian ja ontologian tarkastelun kautta. Yhteisön tarpeiden pohjalta yhdessä koulutuksen toimijoiden kanssa voidaan lähteä muuttamaan ongelmallisia käytänteitä. Saamelaispedagogiikka tutkii ja kehittää kasvatus- ja koulutustilanteita institutionaalisissa ja ei-institutionaalisissa konteksteissa. Se koskee formaaleja ja nonformaaleja kasvatus- ja koulutuskäytänteitä. Saamelaispedagogiikan erityisyys on juuri siinä nykykoulutuksen kannalta, että siinä pohditaan nonformaalin kasvatuksen ja perinteisen tiedon roolia formaaleissa kasvatusinstituutioissa. Yhteisöjen ja yliopiston yhteistyö on tärkeää tässä yhteydessä. Saamelaispedagogiikka antaa toivoa koulutuksen kehittämiseen moninaisissa tilanteissa.

Saamelaispedagogiikka koskettaa laajasti päivähoidon, koulun ja sen jälkeisen kasvatuksen tilanteita ja konteksteja. Saamelaispedagogiikka on myös kiinnostunut lapsista ja perheistä ja niiden hyvinvoinnista moninaisissa komplekseissa yhteyksissä. Erityisen tärkeäksi on tullut pohtia, kuinka saamelaiskulttuuria ja saamen kieliä voidaan elvyttää institutionaalisessa kasvatuksessa. Useat tutkimukset ovatkin viime aikoina syventyneet tarkastelemaan saamelaispedagogiikkaa niin päivähoidossa, koulussa, keskiasteella kuin aikuiskoulutuksessa.

Saamelaispedagogiikka koskee kaikkea sitä kasvatus- ja koulutustoimintaa, joka on kosketuksissa saamelaisuuden kanssa. Näin esimerkiksi Suomen saamelaisalueen kouluissa olisi tarpeen kehittää saamelaispedagogiikkaa, joka ottaa huomioon koulujen erityistarpeet. Laajasti ymmärrettynä saamelaispedagogiikka koskettaa koko koulun toimintaa. Näin myös muut kuin saamenkieliseen luokkaopetukseen osallistuvat hyötyvät saamelaispedagogiikan tarjoamista ratkaisuista.

Opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä saamelaispedagogiikan ajatukset kokonaisvaltaisesta oppimisesta ja paikallis- ja luontopainotteisuudesta ovat tärkeä lisä ilmiöpohjaisen pedagogiikan lanseeraamisessa. Lapin läänin koulujen ja opettajien on tärkeä tuntea myös saamelaisopetuksen ja saamelaispedagogiikan erityispiirteet voidakseen tukea moninaisia oppilaita erilaisissa konteksteissa. Kun saamelaisalueen nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin, on merkityksellistä millaisen kiinnityksen he ovat saaneet paikalliskulttuureihinsa. Saamelaispedagogiikan erityisyys on siinä, että se tukee oppilaiden identiteettejä ja kiinnittymistä niihin paikkoihin, jotka ovat heille merkityksellisiä. Ajatuksena on, että nuoret voisivat opiskella ja palata pohjoisiin kyliin. Haasteena on rajoitettu mahdollisuus kouluttautua saamelaisalueella. Saamelaisalueen koulutuskeskus ja lukiot tarjoavat opintoja, mutta osa nuorista lähtee isompiin paikkoihin opiskelemaan peruskoulun jälkeen.

 

Kirjallisuus

Jannok Nutti, Ylva. 2007. Matematisk tankesätt inom den samiska kulturen: utifrån samiska slöjdares och renskötares berättelser. Luleå tekniska universitet. Licentiate thesis.

Keskitalo, Pigga. 2010. Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. (Akateeminen väitöskirja). Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.

Linkola, Inker-Anni. 2014. Saamelaisen koulun kielimaisema. Dieđut 2/2014. (Akateeminen väitöskirja). Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.

Rahko-Ravantti, Rauna. 2014. Saamelaisopetuksen toiseus. Teoksessa Pigga Keskitalo, Satu Uusiautti, Erika Sarivaara ja Kaarina Määttä (toim.) Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 125135.

Sarivaara, Erika. 2012. Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Dieđut 2/2012. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu.

Äärelä, Rauni. 2014. Saamenkielinen kielikylpy Suomessa. Teoksessa Pigga Keskitalo, Satu Uusiautti, Erika Sarivaara ja Kaarina Määttä (toim.) Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 189202.

 



 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK