Yhteiskunta
 
Uutinen, kuvituskuva 2

Kaivosselvitys: asuntopula esteenä Sodankylän väestönkasvulle

12.5.2021

Lapin yliopiston toteuttaman ”Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä” -kyselytutkimuksen mukaan kaivostoimintaan suhtaudutaan myönteisesti, mutta asuntopula on esteenä väestönkasvulle.

Kaivostoiminta on kasvanut Sodankylässä noin kymmenessä vuodessa kunnan suurimmaksi työnantajasektoriksi, mutta tämä ei näy kunnan väestökehityksessä. Lukuun ottamatta vuosia 2011–2013 kunnan väkimäärä on laskenut vuodesta 1995 lähtien, vaikka pelkästään Boliden Kevitsa ja Anglo American Sakatti työllistävät suoraan lähes 600 ihmistä.

Bolidenin työntekijöistä noin kolmasosa asuu kunnan ulkopuolella ja AA Sakatin työntekijöistä lähes puolet. Lapin yliopiston toteuttaman ”Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä” -kyselytutkimuksen mukaan työntekijöiden asettumista paikkakunnalle rajoittaa osaltaan asuntopula. Kyselyn vastaajista 57 prosenttia piti vuokrien ja omistusasuntojen hintoja korkeina ja 42 prosenttia asuntojen sekä tonttien saatavuutta huonona. Kyselyn avovastauksissa todettiin, että asumisen huono hinta/laatusuhde jopa estää muuttoa paikkakunnalle, vaikka valmiutta muuten olisi. Samanlainen tulos on saatu kahdessa aiemmassa, vastaavanlaisessa kyselyssä, jotka toteutettiin vuosina 2016 ja 2018.

– Kaivostoiminnan hyväksyntä ja kannatus lappilaisilla maaseutupaikkakunnilla perustuu yleensä siihen, että kaivosten odotetaan tuovan mukanaan uusia asukkaita eli perheitä, elinvoimaa ja tulevaisuudenuskoa. Jos työntekijät eivät asetu kuntaan, se ei myöskään saa verotuloja. Myös yhtiöiden edun mukaista olisi varmasti se, että työntekijät sijoittuisivat ja sitoutuisivat paikkakunnalle, yliopistotutkija Leena Suopajärvi sanoo.

Kaivoskyselyyn vastanneet lähes 300 sodankyläläistä kuitenkin arvioivat, että kaivostoiminnalla on ollut Sodankylässä myönteinen vaikutus. Työ- ja uramahdollisuuksien katsoi kaivostoiminnan seurauksena parantuneen 81 prosenttia ja koulutusmahdollisuuksien 60 prosenttia vastaajista. 54 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi myös kunnan talouden hyötyneen.

Toisaalta kaivostoimintaan liittyviä maisemahaittoja oli havainnut 69 prosenttia ja liikenneturvallisuuden katsoi heikentyneen 77 prosenttia vastaajista. Liikenneturvallisuuden ohella merkittävimmäksi haitaksi koettiin nousseet asumiskustannukset. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia arvioi asuntojen hintojen ja vuokrien nousseen kaivostoiminnan seurauksena. Ympäristöhaittoja havaittiin vähemmän kuin vuoden 2018 kyselyssä, mutta aiempaa suurempi osuus vastaajista koki kaivostoiminnan heikentäneen alueen viihtyvyyttä.

Kaivosalaan suhtaudutaan hyväksyvästi Sodankylässä

Vastaajista 79 prosenttia piti kaivostoimintaa tärkeänä kunnan elinvoimaisuuden kannalta ja 78 prosenttia hyväksyi kaivostoiminnan Sodankylässä. Myönteiset vaikutukset ja tunteet liittyivät useimmiten työllisyyteen: joko itse, sukulaiset tai ystävät olivat työllistyneet alalle. Työpaikkaan kiteytyi paikkakunnan elinvoima ja luottamus tulevaisuuteen Sodankylässä. Kaivostoiminta nähtiinkin laajalti mahdollisuutena Sodankylälle, edellyttäen että kaivosyhtiöt huomioivat toiminnassaan ympäristön ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin.

Näkemykset Sodankylästä asuinpaikkana olivat aiempaa kielteisempiä etenkin ilmapiirin vireyden, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja kunnan imagon osalta, joiden kaikkien kohdalla myönteisten arvioiden osuudet putosivat yli 20 prosenttiyksikköä. Sodankylän ilmapiiriä piti vireänä 50 prosenttia ja kunnan imagoa myönteisenä 45 prosenttia vastaajista. Näkemykseen kunnan imagosta vaikutti selvästi Sodankylän jännitteinen poliittinen ilmapiiri. Vastauksista nousi esille kokemus, että kuntalaisten mielipiteet jäävät päättäjien kiistelyn jalkoihin, mikä voi osaltaan selittää sitä, miksi vain 26 prosenttia vastaajista koki osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa kunnan asioihin hyviksi.

– Valtaosa vastaajista on asunut Sodankylässä vuosikymmeniä, ja he ovat kiinnostuneita kunnan tulevasta kehityksestä. Toimivan vuoropuhelun rakentaminen niin kuntalaisten ja kunnan kuin kuntalaisten ja kaivosyhtiöidenkin välille voisi avata uusia näkökulmia Sodankylän kehittämiseksi. Hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin voisivat myös edistää uusien asukkaiden kiinnittymistä Sodankylään, tutkimusassistentti Mari Tulilehto pohtii.

Kaivoskysely on osa Sodankylän kunnan kaivosohjelmaa

Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä -kyselytutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa. Lapin yliopisto on tehnyt vastaavanlaisen kyselyn aiemmin vuosina 2016 ja 2018. Sodankylässä säännöllisesti toistettava kaivostoiminnan vaikutusten arviointi on yksi Sodankylän kunnanvaltuuston keväällä 2018 hyväksymän kaivosohjelman toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaivostoimintaa. Kyselyn kustansivat AA Sakatti Mining Oy, Boliden Kevitsa Oy ja Rupert Resources Oy. Kyselyn toteutuksen suunnittelussa on ollut mukana myös Sodankylän kunta. Raportti tutkimustuloksista valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

Aineisto ja edustavuus

Vastaajia kyselyssä oli kaikkiaan 297, josta 50 prosenttia oli naisia, 47 prosenttia miehiä ja loput muunsukupuolisia tai eivät halunneet sukupuoltaan ilmoittaa. Sodankylän koko väestöön suhteutettuna aineistossa olivat yliedustettuina työikäiset, työlliset sekä kaivosalan ja julkisen hallinnon työntekijät, aliedustettuina puolestaan eläkeläiset, työttömät ja sosiaali- ja terveysalan työntekijät.

Työllisten osuus vastaajista oli 77 prosenttia, eläkeläisten 16 prosenttia ja työttömien 1 prosentti, kun heidän osuutensa koko Sodankylän väestöstä on 44, 33 ja 4 prosenttia. Kaivosalalla työskenteleviä on Sodankylän väestöstä 11 prosenttia ja julkisen hallinnon työntekijöitä 9 prosenttia, heidän osuutensa ollessa aineistossa 28 ja 12 prosenttia. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä vastaajissa oli 12 prosenttia, vastaavan osuuden ollessa 16 prosenttia Sodankylän väestössä. Muilta osin aineisto vastaa hyvin työvoiman jakautumista eri toimialoille Sodankylässä.

Lisätietoja:

Yliopistontutkija Leena Suopajärvi
Lapin yliopisto
leena.suopajarvi(at)ulapland.fi
040 4844 234