• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
 
Kasvo_Dele7_web.jpg

Kasvo: Jokainen meistä syö ja siksi Dele Raheemista tuli tutkija

23.5.2019

Kaikkien ruokaan liittyvien prosessien pitää olla kestäviä, koska se, miten syömme, vaikuttaa koko maapalloon.

Jos viettää kouluvuotensa Afrikan väkiluvultaan suurimman maan Nigerian suurimmassa kaupungissa Lagosissa ja opiskelee tohtoriksi asti elintarviketieteitä Helsingissä ja Britanniassa, ei vaikuta kovin todennäköiseltä päätyä Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen Rovaniemelle.

Sattumasta siinä Bamidele ”Dele” Raheemin kohdalla olikin alkujaan kyse. Mutta ei enää.

Elämä heittelee, ja Delen se heitti Rovaniemelle. Siitä eteenpäin hän raivasi itse tiensä Arktiseen keskukseen. Arktinen keskus on monitieteinen tutkimuslaitos, ja juuri sellaista Rovaniemelle päätynyt tohtori tarvitsee. Eikö siellä ole elintarviketieteitä? Ei haittaa. Kaikkien pitää syödä, ja jos paikka kerran on monitieteinen, silloin yhteys varmaankin löytyy.

Niin myös tapahtui. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti on yksi Arktisen keskuksen tutkimusryhmistä, ja siellä on viime vuosina kiinnitetty huomiota arktisten alueiden inhimilliseen turvallisuuteen eli asioihin, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen ja arjessa selviytymiseen. Yksi näistä asioista on ruokaturvallisuus.

– Jokainen meistä syö ruokaa. Ruokaturvallisuus on osa inhimillistä turvallisuutta, Raheem sanoo.

Tällä hetkellä Raheem on mukana projektissa, jossa selvitetään, miten lappilaiset elintarvikeyritykset voisivat hyödyntää digitaalisia palveluita toiminnassaan. Toinen projekti selvittää, mikä on perinteisen ja paikallisen ruoan merkitys Euroopan pohjoisimpien alueiden ruokaturvallisuudessa.

– Näen linkin Arktisen keskuksen ja elintarviketieteiden välillä, Raheem sanoo.

Esimerkiksi Tshernobylin ydinonnettomuuden kaltaiset tapahtumat voivat vaikuttaa ruoan laatuun ja turvallisuuteen pohjoisessa. Suomen valttina hänen mukaansa on, että ruoka on laadultaan hyvää. Pohjoiset kasvutekijät kuten uv-säteilyn määrä ja nopea kasvukausi saavat kasveja puolustamaan itseään, mikä puolestaan kehittää sellaisia ominaisuuksia, jotka ihmisten kannalta parantavat ravintokasvien laatua.

Akateemisilla projektityöläisillä tulevaisuus on epävarmaa, mutta kun kuuntelee Dele Raheemin elämäntarinaa, tulee selväksi, että hän on ennenkin osannut vaikuttaa omaan kohtaloonsa.

Lagosin väkiluku oli 1960-luvun alussa miljoona. Raheem jätti kaupungin vuonna 1988, jolloin asukkaita oli noin neljä ja puoli miljoonaa. Nyt arviot asukasmäärästä ovat jopa 20 miljoonaa. Kotikaupungin kasvutahti on hurja, eikä ihme, että sen keskellä ruokaturvallisuus vaikutti tärkeältä.

Raheem aloitti elintarviketieteiden opiskelun ensin Lagosissa. Sieltä hän onnistui pääsemään Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmaan. Hän jatkoi tutkijana Helsingissä ja myös Englannissa Lincolnin ja Greenwichin yliopistoissa. Raheem väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2006.

Kasvo_Dele1_web.jpg

Perhesyyt vetivät Raheemia yhä useammin Lappiin, ja tohtoriksi väittelyn jälkeen hän päätyi pysyvästi Rovaniemelle.

Mistä Rovaniemeltä löytyisi töitä? Verkosta löytyi Lapin yliopisto ja sen tutkimuslaitos. ”Ehkä minä sopisin tuonne”, Raheem tuumi ja siirtyi tuumasta toimeen. Hän pääsi keskusteluyhteyteen Arktisen keskuksen tutkijoiden kanssa ja sai työvoimatoimistolta tukea työkokeiluun. Ensimmäisistä askeleista ei heti seurannut mitään, mutta yhteys oli luotu. Ennen pitkää Raheem löysi itsensä suoraan omaan osaamisalueeseen liittyvistä tutkimusprojekteista.

Työhuoneessaan Raheem puhuu ilmastonmuutoksesta, ruokaturvallisuudesta ja ruokaketjuista. Kuinka ruokaa prosessoidaan? Mitkä ovat vaikutukset päästöihin? Mitä kaikkia ristiriitaisia tekijöitä tulee ottaa huomioon? Tässä ollaan isojen asioiden äärellä.

– Se, kuinka me syömme, vaikuttaa koko planeettaan. Kaikkien ruokaan liittyvien prosessien täytyy olla kestäviä.

Monet asiat ovat Rovaniemellä tyystin toisin kuin Lagosissa, Helsingissä tai Lontoossa, joissa mies aiemmin asui. Suurkaupunkien kasvatti on saanut totutella ylenpalttiseen hiljaisuuteen ja rauhaan. Samalla ruokaturvallisuuden tutkija on saanut tottua myös syömään paikallista ruokaa.

– Alussa se oli mautonta. Mutta täytyy sopeutua.

Bamidele ”Dele” Raheem

  • D.Sc, Elintarviketieteen tohtori (ETT)
  • Vieraileva tutkija, PYVI
  • Tutkimuskohteet: Ruokaturvallisuus, ruoan ravintoarvot (food nutrition), ilmaston vaikutus ruokaturvallisuuteen
  • Motto: ”Älä jätä iltaan, mitä aamulla voi tehdä.”
  • Dele Raheemin profiili Lacris-tutkimustietojärjestelmässä

Teksti: Markku Heikkilä
Kuvat: Anna Muotka


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK