Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK
Filosofia ja psykologia
 
LUP_Kokemuksen_tutkimus_kannet_3.jpg

Kokemuksen tutkimus III. Teoria, käytäntö, tutkija

7.7.2012

Kokemuksen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä.

Kokemuksen tutkimus III. Teoria, käytäntö, tutkija -kirjassa tarkastellaan kokemuksen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia, tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä pyritään rikastamaan ja tarkentamaan kokemuksen tutkimuksesta käytyä keskustelua. Kirjan artikkelit jakautuvat teemojen ja käsittelytavan mukaisesti kolmeen osaan: 1) Kokemus ihmistieteellisen tutkimuksen kohteena, 2) Kokemuksen ymmärtämisestä kohti parempia käytänteitä ja 3) Kokemuksen tutkimuksen tieteellisyydestä ja kokemuksen tutkijaksi kasvamisesta.

Osan I kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan kokemuksen tutkimusta ymmärtävän psykologian ja ymmärtävän sosiologian näkökulmista. Kolmannessa artikkelissa esitellään tieteenalojen rajat ylittämään pyrkivää subjektitieteellistä lähestymistapaa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa tarkastellaan kielellisyyttä kokemuksen tutkimuksessa.

Osassa II esitellään tutkimuksia, joissa tuotetaan tietoa kokemuksista käytänteiden kehittämisen tueksi. Artikkeleissa kuvataan tutkimuksia, joissa on hyödynnetty esimerkiksi fenomenologista ja narratiivista tutkimusotetta. Kuvatuissa tutkimuksissa on selvitetty psykiatrisessa hoidossa olleiden potilaiden kokemuksia, ammattilaisten ja opiskelijoiden kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollossa sekä asiakkaiden kokemuksia psykoanalyyttisesta hoidosta ja hoidon tuloksista.

Osan II kahdessa viimeisessä artikkelissa paneudutaan vammautuneen kokemuksen tutkimukseen ja mahdollisuuksien horisontteihin tanssivien poikien ja miesten kokemuksissa. Osassa III tarkastellaan tieteenpsykoanalyyttisesti kysymystä kokemuksen tutkimuksen tieteellisyydestä sekä pohditaan Juha Perttulan fenomenologisen ajattelun kehityspolkuja tarkastellen, mikä tekee kokemuksen tutkimuksesta fenomenologista.

Ostoskarry_40px.png


Sisällys:

Toimittajien alkusanat

Osa I: Kokemus ihmistieteellisen tutkimuksen kohteena

Ymmärtävä psykologia – subjektiivisen kokemuksen ja toiminnan subjektiivisen mielekkyyden tutkimusta
Timo Latomaa

Ymmärtävää sosiologiaa – fenomenologisen sosiologian näkökulma kokemuksen tutkimukseen
Veli-Matti Ulvinen

Ihminen psykologian tutkimuskohteena – subjektitieteellinen ihmiskäsitys ja tieteellinen kokemuksen tutkimus
Milla Merilehto

Kokemus, kieli ja kokemuksen mieli – metodologisia pohdintoja
Satu Liimakka

Osa II: Kokemuksen ymmärtämisestä kohti parempia käytänteitä

Koettu hallitsematon minuus – kokemus psykoosista ja autetuksi tulosta psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Fenomenologinen lähestymistapa
Kaisa Koivisto

Eksistentiaalinen fenomenologia tutkimuksen lähestymistapana – psykiatrisessa hoidossa olleiden nuorten aikuisten kokemusten tutkimus
Liisa Kiviniemi

Narratiivinen lähestymistapa terveysalan opiskelijoiden ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksellisten kertomusten tutkimisessa
Pirkko Sandelin

Asiakkaiden kokemuksia psykoanalyyttisesta hoidosta ja hoidon tuloksista
Sirpa Tokola-Kemppi

Aivovamma ja vammautuneen kokemuksellisuus
Annamaria Marttila

Ohimeneviin hetkiin kurkoittaminen – mahdollisuuksien horisontit tanssivien poikien ja miesten kokemuksessa
Isto Turpeinen

Osa III: Kokemuksen tutkimuksen tieteellisyydestä ja kokemuksen tutkijaksi kasvamisesta

Onko kokemuksen (psykologinen) tutkimus tiedettä? – tieteenteoreettinen vai tieteenpsykologinen kysymys
Timo Latomaa

Mikä tekee kokemuksen tutkimisesta fenomenologista? – fenomenologisen ajatteluni kehityspolkuja
Juha Perttula

Kirjoittajat