• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Kasvatustieteiden tiedekunnan uutiset
 
Uutinen, kuvituskuva 1

Uusiautti, Hyvärinen ja Äärelä toimittamaan Kasvatus-lehden teemanumeroa positiivisesta kasvatuksesta

14.5.2019

Suomen arvostetuimpiin kuuluva kasvatustieteellinen tiedejulkaisu Kasvatus-lehti julkaisee positiivisen kasvatuksen ja kehityksen tutkimukseen keskittyvän teemanumeron 5/2020, jonka toimittavat Lapin yliopiston positiivisen psykologian ja kasvatustieteen asiantuntijat professori Satu Uusiautti, projektipäällikkö, KT Sanna Hyvärinen ja dosentti Tanja Äärelä.

Positiivista psykologiaa käsittelevien tutkimusten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti sitten vuoden 2000, kun Martin Seligman ja Mihaly Csikzenmihalyi julkaisivat tutkimussuuntaa esittelevän erityisnumeron American Psychologist -journaalissa. Suomessakin kiinnostus ihmisen kehityksen ja toiminnan myönteiseen kääntöpuoleen on herättänyt laajaa kiinnostusta. Nyt uskallamme jo kysyä seuraavia kysymyksiä: Miksi suurin osa ihmisistä voi keskimäärin hyvin ja ovat onnellisia? Miten tätä tietoa voidaan hyödyntää laajemmin, kaikkien käyttöön? Minkälaisia ovat myönteiset kasvatusinstituutiot?

— Positiivisen kasvatuksen avulla tähdätään jokaisen yksilön vahvuuksien tunnistamiseen ja pönkittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen, optimistisuuteen vastoinkäymisistä ja haasteista huolimatta sekä myönteisten ratkaisuiden löytämiseen nopeasti muuttuvassa maailmassa, kuvailee Uusiautti teemanumeron ydintä.

Tutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja voi kohdistua moniin eri teemoihin.

— Kuitenkaan juuri kasvatustieteellistä positiivisen psykologian kenttään sijoittuvaa tutkimusta ei ole erityisesti nostettu esiin. Tämä on erikoista, kun tiedämme, kuinka merkittävä vastuu kasvattajilla – niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin – on myönteisen kehityksen, kukoistuksen, itsetunnon ja minäpystyvyyden tukemisessa, pohdiskelee Hyvärinen, jolla on myös pitkä luokanopettajatausta. Hänen viimeisimmät tutkimuksensa ovat kohdistuneet myönteiseen kehitykseen muun muassa johtajuudessa.

Positiivisen psykologian tutkimusaiheet kohdistuvat siten myönteisiin instituutioihin, ihmisten ja ihmisryhmien kukoistamiseen ja hyvinvointiin yleisemmin. Perusajatuksena on, että vahvuudet ja voimavarat kuuluvat kaikille ja toimivat puskurina häiriöitä vastaan ja auttavat kielteisten kokemusten kohtaamisessa sekä myönteisten toimintastrategioiden valinnassa.

— Kasvatusta voidaan kriittisesti tarkastella näkökulmista, jotka avaavat vahvuuksien tunnistamisen sekä myönteisen kasvun ja kehityksen problematiikkaa perinteisen ongelmakeskeisen lähestymistavan vastapainoksi, huomauttaa erityispedagogiikan dosentti ja kasvun kriisiytymistäkin laajasti tutkinut Äärelä.

Teemanumeron tarkoituksena on koota viimeisintä suomalaista kasvatusalalle sijoittuvaa positiivisen psykologian tutkimusta. Tutkimustulosten ja niiden perusteella tehtyjen innovaatioiden lisäksi kirjoitukset voivat esitellä tutkimuksessa käytettyjä tutkimus- tai testimenetelmiä. Tavoitteena on saada teemanumeroon tutkimusartikkeleita eri koulutusasteilta, eri toimintaympäristöistä sekä erityistä tai muutoin yksilöllisempää tukea tarvitsevien oppijoiden ja kasvatukseen liittyvien teemojen parista. Tavoitteena on luoda läpileikkaavan kuva tästä arvokkaasta tutkimuksesta, jota suomalaiset kasvatustieteilijät tekevät.

Kirjoituskutsu alla.

Lisätietoja

Satu Uusiautti, professori Satu.Uusiautti@ulapland.fi
Sanna Hyvärinen, projektipäällikkö Sanna.Hyvarinen@ulapland.fi
Tanja Äärelä, dosentti, yliopistonlehtori Tanja.Aarela@ulapland.fi

Kirjoittajakutsu teemanumeroon 5/2020

Suomalainen positiivisen kasvatuksen ja kehityksen tutkimus

Miten kasvoimme maailman onnellisimmaksi kansaksi ja kuinka pysymme sellaisena? Miltä kukoistava kansamme ja kasvatuksen instituutiot näyttäytyvät tuoreimman kasvatustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta? Suomessa tehdään tällä hetkellä runsaasti positiivisen psykologian alaan linkittyviä tutkimuksia eri tieteenaloilla, mutta siihen liittyvä kasvatustieteellinen tutkimus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, jonka avulla lasten, nuorten ja aikuisten myönteistä kasvua ja kehitystä pyritään kasvatustieteen näkökulmasta tukemaan yhteiskunnassamme ja kasvatusinstituutioissamme. Kasvattajien – niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin – vastuu on merkittävä, ja tavoitteemme on tuoda esiin tutkimusperusteista tietoa ja menetelmiä tähän vaativaan ja tärkeään tehtävään.

Kutsumme kasvatustieteilijät eri koulutuksen tasoilta ja kasvatustieteen aloilta esittelemään tuoreimpia tutkimustuloksiaan. Minkälaiset ratkaisut edistävät parhaiten kukoistamista? Mistä löytyy vahvuuksia ja voimavaroja muuttuvan maailman haasteissa? Miten kasvattaa optimistisuuteen, itsen ja muiden hyväksymiseen? Miten tukea hyvinvointitaitoja ja myönteistä kehitystä kasvatuksellisesti?

Toivomme teemanumeroon empiiriseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita, jotka perustuvat erilaisiin tutkimusotteisiin ja metodeihin. Artikkelin aihepiiri voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin, mutta muitakin teemoja voi ehdottaa:

• kasvatuksen ja koulutuksen hyvinvointi-interventiot ja niiden tutkimus
• positiivisen kasvatuspsykologian tutkimustulokset elämän eri osa-alueilla
• myönteinen arviointi, kasvatus ja kehitys elämänkulussa
• myönteiset toimintastrategiat, itsearvostus ja optimistisuuteen kasvattaminen
• erilaisten oppijoiden kukoistaminen ja heidän vahvuuksiensa hyödyntäminen.

Käsikirjoitukset voivat käsitellä kaikkia koulutusjärjestelmän tasoja sekä elämän eri osa-alueita.

Teemanumeron toimittavat Satu Uusiautti, Sanna Hyvärinen ja Tanja Äärelä.

Kasvatus-lehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti pyydetään toimittamaan osoitteeseen Satu.Uusiautti (at) ulapland.fi viimeistään 30.11.2019.

Kasvatus-lehti on Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisema ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kustantama tieteellinen aikakauskirja, joka ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Kasvatus on Julkaisufoorumin luokituksessa tasolla 2.

LaY/Viestintä/J-EK
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK