Väitöstiedotteet
 
Kuva: Sisu Kuuslahti
Kuva: Sisu Kuuslahti

Väitös: Hennalan naismurhat 1918

16.3.2018

YTL Marjo Liukkosen väitöstutkimuksen mukaan Lahden sotavankileirillä tehtiin vuonna 1918 Suomen suurin naismurha. Tutkimus on mikrohistoriallinen muistitietotutkimus, joka tukeutuu feministiseen sekä historialliseen sosiologiaan ja kuvaa laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon perustuen Suomen sisällissodan synkimpiä hetkiä. Vaikka tapahtumista on kulunut sata vuotta, koskaan aiemmin ei ole kerrottu mitä Hennalan vankileirillä tapahtui.

Väitöstutkimuksessa käy ilmi, että ainakin 216 naista teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä pelkkien housujen, ”korskean käytöksen” tai sotilaaksi epäilyn perusteella. Naisia myös huijattiin teloitusjonoon lupaamalla naissotilaille junamatka kotiin. Nuorimmat teloitetuista olivat 14-vuotiaita tyttöjä.

Liukkonen selvittää millaista arkea Hennalan vankileirillä elettiin ja keitä teloitetut naiset olivat. Tutkimuksen aineistona Liukkonen ovat toimineet muistitietokoelmat Työväen Arkistossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ”1918” –kokoelmassa, Kansan Arkistossa, sekä Lahden kaupunginmuseossa. Lisäksi tutkimuksen lähteinä Liukkonen on käyttänyt Kansallisarkistossa säilytettävää Suomen sotasurmat 1914-1922 –tiedostoja, Suomen vankileirien arkistoa, Vapaussodan arkistoa, Valtiorikosoikeuden syyttäjien arkistoa, Papiston tilastoa, sekä Valtiorikosoikeuden pöytäkirjoja.

Hennalassa oli toukokuun 10. päivä enemmän vankeja kuin millään muulla vankileirillä. Vartioinnista vastannut majuri Hans Kalm ilmoitti esimiehelleen vankeja olevan noin 16 000 – 18 000. Hennala oli siis Suomen suurin vankileiri toukokuussa, koska tähän asti suurimpana pidetyllä Helsingin leirillä oli vankeja enimmillään noin 12 600.

— Leirillä oli naisia paljon enemmän kuin on aiemmin luultu. Pidätyskortteihin kirjattuja naisia oli 2282 ja heidän mukanaan oli 289 lasta, vaikka lapsia ei aiempien tutkimusten mukaan leirillä pitänyt olla. Lapsia syntyi ja kuoli leirillä. Enemmistö naisista oli pakolaisia, jotka pakenivat valkoisten kostoa. Osa pakolaisnaisista teloitettiin kotipaikkakunnillaan heidän päästyään kotiin, Liukkonen kertoo.

Olot leirillä olivat keskitysleirimäiset ja vankeja näännytettiin nälkään sekä janoon. Kaikki sairaat sijoitettiin samaan rakennukseen, jossa vangit saivat nälkiintymisen lisäksi myös espanjantaudin tai isorokon. Vartijat myivät vangeille luvattomasti elintarvikkeita ja tupakkaa jopa kymmenkertaiseen hintaan. Lisäksi Naisia käytettiin seksuaalisesti hyväksi.

—Päätökset teloitettavista teki kenttäoikeus, jota johti leirin vartioinnista vastannut virolainen majuri. Leirille päästettiin lisäksi suojeluskuntien edustajia valikoimaan vankeja. Teloitukset toteutettiin joko Hennalassa tai Lahden keskustassa, Liukkonen toteaa.

Teloitusjoukkueen ensimmäisenä komentajana toimi aatelinen Eino Svinhufvud, P.E. Svinhufvudin poika. Teloitusjoukkue koostui Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonan sotilaista ja Lahden suojeluskuntaan kuuluvista miehistä ja pojista. Nuorimmat teloittajat olivat 14-vuotiaita ja lapsiteloittajille maksettiin markka päästä. Teloitukset tehtiin aluksi kiväärein, mutta myöhemmin konekiväärillä. Teloitetut haudattiin joukkohautoihin Hennalaan ja Lahteen.

Väitöstutkimus laajentaa ymmärrystä miten sotavankileirillä olevat naiset saivat erilaisen kohtelun kuin miehet. Tutkimus paljastaa vankileirien kurjat olot, lapsivangit, pahoinpitelyt, raiskaamiset ja mielivaltaiset tappamiset.

Tietoa väitöstilaisuudesta:

YTL Marjo Liukkosen väitöskirja ”Hennalan naismurhat 1918” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.3. klo 12 Fellman-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjinä toimivat professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta ja professori Kari Teräs Tampereen yliopistosta, kustoksena toimii professori Kirsti Lempiäinen Lapin yliopistosta. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata perjantaina 23.3. etäyhteyden kautta
https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitostilaisuusytk

Tietoa väittelijästä:

Marjo Liukkonen (s. 1959 Lahdessa) on suorittanut yhteiskunnallisen tutkinnon vuonna 1981 Tampereen yliopistossa ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1993. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Liukkonen valmistui Lapin yliopistosta 2016. Liukkonen on työskennellyt toimittajana, tiedottajana, päätoimittajana, suunnittelijana, tutkijana ja opettajana Tampereella, Helsingissä, Oulussa, Kajaanissa, Rovaniemellä, Lahdessa sekä Kouvolassa.

Lisätietoja:

Marjo Liukkonen
marjoriitta.liukkonen@gmail.com

Lisätiedot ja lehdistökappaleet:

Vastapaino
vastapaino@vastapaino.fi
Puh. +358 3 3141 3501

Julkaisun tiedot:

Marjo Liukkonen: Hennalan naismurhat 1918, Vastapaino, 2018

LaY/Viestintä/J-EK

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK