Väitökset 2004
 

Väitös: Laboratoriotoiminnot keskittyvät tulevaisuudessa suuriin yksiköihin

17.6.2004

Kasvatustieteiden maisteri Terttu Alatolosen väitöstutkimuksen mukaan terveydenhuollon laboratoriotoiminnot keskittyvät tulevaisuudessa entistä suurempiin yksiköihin. Keskittyminen liittyy kehitykseen, jossa automaatioteknologia korvaa ihmistyövoiman.

KM Terttu Alatolosen väitöstutkimuksessa Tulevaisuuden kvalifikaatiot kliinisessä laboratoriotoiminnassa tarkastellaan terveydenhuollon laboratoriopalveluita. Tutkimuksen mukaan laboratorioiden- ja laboratoriotutkimusten määrä on kasvanut huomattavasti vuoden 1972 kansanterveyslain jälkeen. Uuden teknologian seurauksena laboratoriotutkimusten merkitys on korostunut entisestään potilasdiagnostiikassa ja hoidon seurannassa.    
Terveyskeskuslaboratorioverkoston uudelleen organisointi
Viime vuosikymmenellä myös terveyskeskukset perustivat omia laboratorioita taloudellisten syiden perusteella. Syntyi uusi laboratorioverkosto, joka toimii rinnakkain sairaaloiden laboratorioiden kanssa. Molemmissa laboratorioverkostoissa on kehitetty uutta analytiikkaa toimintaa automatisoimalla.

- Pienet yksiköt eivät pysty hyödyntämään riittävästi automaation etuja näytemäärien pienuuden vuoksi, joten tulevaisuudessa laboratoriotoiminnat keskittyvät entistä suurempiin yksiköihin. Toisaalta niin sanottujen kotikokeiden määrä yleistyy entisestään, mistä voi syntyä kustannussäästöjä niin asiakkaille kuin yhteiskunnallekin, Alatolonen sanoo.

Asiantuntijoiden puheessa arvioidaankin, että toiminta keskittyy suuriin automaatiota voimakkaasti hyödyntäviin laboratorioihin, mikä voidaan nähdä teknologisen kehityksen synnyttämänä resurssien käytön tehostumisena ja markkinaohjautuvuusajatteluna. Keskittymistä täydentää vierianalytiikka, mikä merkitsee käytännössä potilaan vierellä tehtyjä laboratoriotutkimuksia. Vierianalytiikkaa voidaan tehdä mm. terveyskeskuksissa, asiakkaan kotona hoitohenkilökunnan tai asiakkaan itsensä toimesta.

- Terveyskeskusten laboratoriot säilyvät tulevaisuudessa asiakaspalvelukeskuksina, joissa tehdään välittömästi hoitoa varten tarvittavat laboratoriotutkimukset, mutta kaikki muut näytteet lähetetään alueen keskuslaboratorioon. Tarvittaessa palveluita voidaan hajauttaa myös hoitoyksiköiden läheisyyteen perustettaviin pieniin yksiköihin, moniammatillisiin diagnostiikkakeskuksiin, joissa analysoitaisiin vain kiireellisimmät tapaukset, Alatolonen sanoo.

Geenitekniikka ja molekyylibiologia haastaa alan koulutuksen
Alan koulutusta pidettiin asiantuntijoiden puheessa pääsääntöisesti hyvänä. Asiantuntijat luottivat siihen, että tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä alan vaatimukset huomioidaan myös ammatillisessa koulutuksessa.

- Pääsääntöisesti koulutukseen luotettiin, mutta toisaalta puheessa esiintyi myös erikoistumistarpeita. Varsinkin geenitekniikan ja molekyylibiologian katsottiin voivan aiheuttaa muutoksia tulevaisuuden laboratoriotoimintaan, mikä haastaa myös alan koulutuksen. Tulevaisuudessa tämä voi tarkoittaa asteittaista geenitekniikan ja molekyylibiologian opintojen siirtymistä keskeiseksi tietoperustaksi alan koulutuksessa. Muutos voi aiheuttaa kemian tietoperustalle rakentuvan koulutuksen lähtökohtien uudelleen arviointia, Alatolonen pohtii.

Tutkimuksen aineisto ja menetelmä
Tutkimuksen aineistona on Oulun seudun laboratorioalan asiantuntijoiden tulevaisuuspuheet, joita tutkimuksessa on tuotettu Delfoi-menetelmällä. Käytännössä menetelmä merkitsee sitä, että kuvaa alan tulevaisuudesta rakennetaan asiantuntijoiden puheen perusteella. Tutkimuksen asiantuntijat edustavat laboratoriotoiminnan kehittäjäyhteisöjä ja alan asiantuntijoita. Tutkimus kuuluu kasvatustieteen ja hallintotieteen alaan.

Tutkimus on tulevaisuuden ennakointia ja siten osa työelämän muutostarpeisiin liittyvää keskustelua. Tutkimus liittyy Laboratorioalan kvalifikaatiot -projektiin, joka käynnistyi Oulun seudun ammattikoulutuksen sosiaali- ja terveysalan yksikössä keväällä 1999.

Terttu Alatolosen mukaan tutkimustuloksista on hyötyä laboratoriotoimintojen uudelleen organisoimisessa ja alan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämistyössä, koska ajanmukainen potilaiden hoito tarvitsee tuekseen hyvin toimivan kliinisen laboratorion, jossa on osaava henkilöstö.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteiden maisteri Terttu Alatolosen väitöstutkimus Tulevaisuuden kvalifikaatiot kliinisessä laboratoriotutkimuksessa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 18.6.2004 klo 12.00, Yliopistonkatu 8, Castrén-sali, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusjohtaja, dosentti Timo Aarrevaara Tampereen yliopistosta ja kustoksena julkishallinnon professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Terttu Alatolonen on valmistunut ylioppilaaksi Iin yhteiskoulusta vuonna 1965. Sairaanhoitajaksi hän on valmistunut vuonna 1968, laboratoriohoitajaksi vuonna 1970 ja sairaanhoidon opettajaksi Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1980. Kasvatustieteiden maisteriksi hän on valmistunut Oulun yliopistosta vuonna 1997.

Työurallaan Terttu Alatolonen on toiminut laboratoriohoitajana, jonka jälkeen hän on ollut opetustehtävissä Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta vuodesta 1979 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii bioanalytiikan yliopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja:

Terttu Alatolonen
Puhelin 050 - 305 5461

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK