Väitökset 2004
 

Väitös: Oulun IT-keskittymä syntyi tieteen, teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutuksessa

1.10.2004

Yhteiskuntatieteiden maisteri Hannu Tervon väitöstutkimuksen mukaan olennaista Oulun IT-keskittymän rakentumisen kannalta on ollut yhteiskunnan eri osa-alueiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

YTM Hannu Tervon tutkimuksen mukaan Oulun IT-keskittymän kehityksen kannalta merkittävää on ollut yhteiskunnan eri sektoreita edustavien organisaatioiden ja ihmisten vuorovaikutus ja yhteistyö.

- Ouluun sijoittuvat kehityskulut edustavat samalla teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehittymistä yleisemminkin, Tervo sanoo.

 
Tutkimuksen mukaan merkittävimmät tapahtumat Oulun IT-keskittymän kehityksen näkökulmasta 1960-luvulla olivat Nokian kaapelitehtaan perustaminen ja sähköinsinöörien yliopistotasoisen koulutuksen aloittaminen. Olennaista oli myös sähkötekniikan opetuksen ja tutkimuksen suuntaaminen elektroniikan ja radiotekniikan alueille. 1970-luvulla Ouluun perustettiin VTT:n elektroniikkalaboratorio ja Nokian radiopuhelintehdas. Myös yliopisto osallistui 1970-luvulla vahvasti elektroniikkateollisuuden edistämiseen alueella.

Ouluun vuonna 1982 perustettu Teknologiakylä muodosti rakennuksineen, yrityksineen, osaajineen ja toimintakulttuureineen verkostomaisen organisatorisen rakenteen, joka teki toiminnasta kestävää. Teknologiakylä oli yritys, jota johdettiin yritystoiminnan logiikan mukaan, toisaalta sen suurimpana omistajana oli julkinen organisaatio eli Oulun kaupunki. Teknologiakylä madalsi yritysten perustamiskynnystä ja toimi sosiaalisena ympäristönä.

- Kylä muodosti ympäristön, jossa kaikki tunsivat toisensa, tieto liikkui ja osaaminen karttui. Syntyi hyvä kehä, joka ruokki itseään. Merkitystä oli myös sillä, että Oulun kaupungin imago rakennettiin korkean teknologian kehittämisen varaan, Tervo sanoo.

Tutkimuksen mukaan olennaista 1990-luvun kehityksessä oli yritystoiminnan nopea kasvu. Oulun kehitys 1990-luvulla onkin esimerkki siitä mitä Suomessa tapahtui yleensäkin: Nokia vetoisesta IT-alasta tuli koko kansantalouden veturi, joka nopean kasvunsa ansiosta nosti Suomen talouden ylös lamasta.

Uhkana nykyisessä kehityksessä on tutkimuksen mukaan IT-alojen yritysverkostoissa suoritettavien vakiintuneiden toimintojen siirtyminen sinne missä markkinat kasvavat ja/tai missä on halpaa työvoimaa.

- Tietoyhteiskunnan ja sen teknologioiden vuorovaikutteisessa kehityksessä on siis kyse ainakin kahdesta asiasta: uuden teknologian käyttöönottamisesta uusilla aloilla sekä uuden teknologian tuotannon ja tuotekehityksen globaalien yritysverkostojen uudelleen muotoutumisesta, Tervo kiteyttää.

Tervon tutkimus tarjoaa virikkeitä keskusteluun myös siitä, olisiko yhteiskuntatieteilijöiden syytä kiinnostua tieto- ja viestintätekniikan kehittymiseen ja kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä laajemminkin.

- Keskeinen kysymys tällöin on, miten ja kenen ehdoilla uutta teknologiaa kehitetään ja otetaan käyttöön. Kehitetäänkö teknologiaa ja yhteiskuntaa ainoastaan teknologian ehdoilla vai onko myös tietoyhteiskunnan kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen, Tervo kysyy.

Eräs piirre Oulun IT-alojen kehityksessä on ollut tutkimuksen mukaan se, että Oulun IT-keskittymän rakennusmiehet näyttävät suhtautuneen intohimoisesti työhönsä ja työnsä kohteeseen.

- Oulun IT-keskittymä onnistui, koska insinöörit rakastivat teknologiaa ja tieteen tekijät tutkimusta. Vaikka taloudellinen ajattelu näyttää läpäisseen tänä päivänä kaiken, voisi romantikko ajatella, että liikkeelle panevana voimana teknologisten innovaatioiden synnyssä on jatkossakin toimijoiden rakkaus teknologiaan, Tervo pohtii.

Hannu Tervo on käyttänyt tutkimuksensa aineistona Oulun IT-keskittymän eri organisaatioissa toimineiden ja toimivien asiantuntijoiden haastatteluja, keräämäänsä lehtiaineistoa sekä IT-keskittymän toimintaan liittyvien organisaatioiden julkaisemia dokumentteja. Aineistot hän on analysoinut laadullisen tutkimusotteen mukaisesti.

Väitöstilaisuus:

YTM Hannu Tervon akateeminen väitöskirja "Rakkaudesta teknologiaan - Toimijaverkostonäkökulma Oulun IT-keskittymän rakentumiseen ja toimintaan" esitetään Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Fellman -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi lauantaina 2. lokakuuta 2004 kello 12. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii kauppatieteiden tohtori, professori Raimo Lovio Helsingin kauppakorkeakoulusta ja kustoksena yhteiskuntatieteiden tohtori, professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:

Hannu Tervo on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 1988. Työurallaan hän on toiminut tutkijana Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksella ja Thule-instituutissa vuosina 1988–98. Tutkimukset ovat liittyneet pääasiassa erilaisten hankkeiden yhteiskunnallis-taloudellisten vaikutusten arviointiin. Yhteiskuntatieteelliseen teknologian tutkimukseen liittyvää tutkimusta hän on tehnyt Lapin yliopiston maisteri- ja tutkijakoulussa vuosina 1999–2003. Tällä hetkellä Hannu Tervo toimii tutkijana Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalveluissa.

Lisätietoja:

Hannu Tervo
Puhelin 040 - 840 7597

Lapin yliopisto/Viestintä/Olli Tiuraniemi

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK