• Weboodi
  • Owa
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Taiteiden tiedekunnan uutiset
 
Francis picture 3.jpg

Väitös: Sami shamanism, Cosmology and art as systems of embedded knowledge

15.3.2018

Francis Joyn (MSc) artikkeliväitöskirja Sámi Shamanism, Cosmology and Art as Systems of Embedded Knowledge yhdistyy saamelaisen uskonnon, kulttuurin ja taiteen tutkimukseen. Kyseessä on laaja tutkimusaihe, joka kattaa Suomen ja Altavuonon esihistoriallisten kalliomaalausten ajan ja siihen linkittyvän metsästys-, kalastus- ja ansapyyntikulttuurin, jota pidetään saamelaisten varhaiskulttuurina.

Joyn esihistoriaan liittyvä tutkimus keskittyy epäselviin tulkintoihin siitä, onko tutkijoiden kesken oikeutettua kutsua kalliomaalauksia suomalaisiksi, kun otetaan huomioon, että valtaosa maalauksista sijaitsee saamelaisten muinoin asuttamassa Keski- ja Etelä-Suomessa.

Väitöskirjassa käsiteltävä toinen ajanjakso sijoittuu 1600- ja 1700-luvuille. Siinä Joy tuo esiin kolonialismin ja sen aiheuttaman tiedon katoamisen käyttäen esimerkkinä vanhaa saamelaisrumpua. Rovaniemeläisen rummuntekijän haastattelu paljasti uusia myyttien ja tarinoiden muotoja, jotka ovat muuntuneet saamalaisuudesta ammentaviksi tietojärjestelmiksi. Niistä ilmenee, että siinä missä vanha rumpu kuvaa metsästykseen, kalastukseen ja ansametsästykseen liittyviä henkiolentoja, moderneihin rumpuihin on piirretty metsänhenkien, eläimien sekä kuun ja auringon symboleja.

“Koska kolonialismi on ollut tuhoisaa saamelaisten uskonnolle, pyhille rummuille ja kulttuurille, tutkimukseen sisältyy kaksi muuta paradigmaa; uudentyyppisten šamaanirumpujen tuotannosta ja kuvioinnista vastaavat ihmiset, jotka eivät ole saamelaisia sekä paikalliset yritykset, jotka uusiokäyttävät vanhojen saamelaisrumpujen symboliikkaa markkinointimielessä”, Joy toteaa.

Tutkimus käsittelee näitä myyttien ja tarinoiden muotoja suhteessa saamelaisten kulttuuriperintöön sekä siihen, miten Lapin-matkailu on ominut käyttöönsä saamelaiskulttuurin symboliikan ja muistin. Lisäksi tarkastellaan näiden ilmiöiden vaikutuksia representaation näkökulmasta.

Joy viittaa myös tutkimukseen, jossa tarkastellaan muun tyyppisiä rumpuja ja käsitöitä pyhien rumpujen symboliikan uudelleenkäytön näkökulmasta. Siinä keskitytään saamelaisten tekemiin uudentyyppisiin rumpuihin sekä siihen, missä määrin heidän taideteoksensa kuvastavat 1600- ja 1700-lukujen pyhien rumpujen vanhaa symboliikkaa ja missä määrin niihin on sekoittunut uutta symboliikkaa duodji-perinteessä ja muissa käsityön ilmenemismuodoissa.

Joyn tutkimus perustuu rumpujen ja käsitöiden tekijöiden haastatteluihin, joissa haastateltavat kuvailivat šamaanina ja taiteilijana toimimiseen liittyviä asenteitaan ja kertoivat tähän työhön liittyviä tarinoitaan.

Tutkimusta varten tehtiin kuusi haastattelua Norjan ja Suomen saamelaisten keskuudessa. Siinä tarkastellaan šamanismia ja parantamista sekä šamanismin uutta nousua Norjassa, joka vuonna 2012 myönsi saamelaisšamaaneille oikeuden suorittaa siirtymärituaaleja ja -seremonioita sekä toimia ilman vainoa siinä missä kristinuskoiset papitkin. Tämä on antanut saamelaisille mahdollisuuden osallistua parantavaan terapiaan ja avannut heille kanavan itseilmaisuun. Haastattelut tuottivat runsaasti tietoa eri osa-alueilta: rumpujen teosta uhrikäytäntöihin sekä nykyajan käytäntöjen suhteesta siihen, mitä 1600- ja 1800-lukujen lähetyssaarnaajat ja akateemikot ovat kirjoittaneet saamelaisten uskonnosta.

“Tarkasteltaessa tutkimukseni tuloksia laajemmasta näkökulmasta käy ilmi, että Suomen ja Norjan esihistoriallisen kalliotaiteen ja vastaavasti 1600- ja 1700-lukujen pyhien saamelaisrumpujen symboliikan tutkimus käynnistää keskustelun kalliomaalaukset tehneiden ihmisten etnisestä taustasta sekä heidän monitulkintaisesta yhteydestään saamelaisten kulttuurihistoriaan Keski- ja Etelä-Suomessa, mistä on väitelty tutkijoiden parissa ja jonka olemassaolon monet ovat kieltäneet", Joy toteaa.

Tutkimustulosten merkitys on suuri, koska viime vuosina on keskusteltu paljon saamelaisten perinteiden, uskonnollisten käytäntöjen ja kulttuurin säilyttämisestä sekä sen vaikutuksesta identiteettiin ja yhteiseen muistiin sekä historian että nykypäivän tutkimuksessa. Tutkimus vastaa joihinkin keskustelussa esiin nousseisiin kysymyksiin ja auttaa löytämään sukupolvien ja kulttuurien välisiä yhtäläisyyksiä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Francis Joyn (MSc) väitös Sámi Shamanism, Cosmology and Art as Systems of Embedded Knowledge tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa lauantaina 24. maaliskuuta 2018. Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 Esko- ja Asko-salissa. Opponenttina toimii teologian tohtori, dosentti Risto Pulkkinen ja kustoksena toimii professori Timo Jokela. Tilaisuuden päätyttyä järjestetään kahvitarjoilu ravintola Fellissä. Tervetuloa!

Tietoa väittelijästä

Francis Joy valmistui maisteriksi Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta vuonna 2007. Hän keskittyi tutkielmassaan esihistorialliseen kalliotaiteeseen ja Suomen saamelaiseen šamanismiin. Tämän jälkeen hän on julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita aiheinaan saamelainen šamanismi ja pyhät rummut.

Lisätietoja

Väitöskirjan myynti: Juvenes webstore. Lisätietoja ja lehdistökappaleet: Lapin yliopistokustannus, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Francis Joy: Sámi Shamanism, Cosmology and Art as Systems of Embedded Knowledge, Acta Universitatis Lapponiensis367.ISBN 978-952-337-058-6.ISSN 0788-7604. Hansaprint Oy, Turenki 2018. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 234. ISBN 978-952-337-059-3. ISSN 1796-6310.

Lisätietoja

francis.joy@ulapland.fi

LaY/Viestintä & kielikeskus/J-EK & AT

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK