• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2009
 

Väitös: Sukupuolistavat käytännöt piilossa päiväkodeissa

9.12.2009

Kasvatustieteen maisteri Outi Ylitapio-Mäntylän väitöstutkimuksen mukaan lastentarhanopettajien tulisi tiedostaa piilevät sukupuolistavat käytännöt omassa kasvatustyössään.

KM Outi Ylitapio-Mäntylä tarkastelee väitöstutkimuksessaan lastentarhanopettajien tarinoiden kautta sitä, miten erilaiset sukupuolistavat käytännöt ja monisyiset vallan rakenteet ilmenevät lastentarhanopettajien kasvatustyössä.

Tutkimuksen mukaan päiväkodeissa sukupuolistavat käytännöt ja valta-asetelmat näkyvät tiedostamattomina ja piilevinä käytäntöinä, joita toistetaan yhä uudestaan. Sukupuolen pohjalta muodostetaan monenlaisia jakoja ja järjestyksiä niin lasten välille, lasten ja aikuisten välille kuin päiväkodin työntekijöiden välille.

– Lastentarhanopettajat ajattelevat esimerkiksi kohtelevansa lapsia tasa-arvoisesti mutta eivät välttämättä näe sukupuolistavia käytäntöjä omassa toiminnassaan ja puheessaan. Kasvattajat, toiset lapset ja koko lapsen lähipiiri määrittelevät esimerkiksi, millaiset lelut ja leikit kuuluvat tytöille ja pojille ja millainen käyttäytyminen on sopivaa. Myös leikkitilojen ja -paikkojen jakaminen voi perustua sukupuoleen. Esimerkiksi tyttöjä ohjataan pöydän ääreen piirtämään ja poikia liikuntasaliin, Ylitapio-Mäntylä kertoo.

Sukupuolittuneita käytäntöjä on havaittavissa myös lastentarhanopettajien työnjaossa.

– Mies ohjaa poikia miestapaisiin ja nainen tyttöjä naistapaisiin töihin: miehet opettavat puutöitä tai pelaavat jalkapalloa ja naiset sormivirkkaavat tai taitoluistelevat. Tapaisuudet elävät sitkeästi päiväkodin arjessa, vaikka toiminnoilla itsellään ei ole sukupuolta, Ylitapio-Mäntylä toteaa.

Ylitapio-Mäntylän mukaan kasvattajan tulisi tiedostaa oman toimintansa sukupuolistavat käytännöt ja mallina oleminen sekä se, että käytännöt ovat kulttuurisesti opittuja asioita.

– Julkisuudessa puhutaan usein, että päiväkoti ja koulu suosivat tyttöjä ja sortavat poikia ja että molempiin tarvitaan lisää miehiä turvaamaan poikien kasvua. Päiväkodin tai koulun tyttömäisyys tai poikamaisuus ei kuitenkaan ole sidottu kasvattajien sukupuoleen, vaan kasvatuskulttuurin sukupuolistavaan luonteeseen. Näin ollen asiaa auttaa vain kasvatuskulttuurin muutos, mikä on ehkä vähitellen tapahtumassa: esimerkiksi lastentarhanopettajat ovat tiedostamassa toimintansa sukupuolistavia käytäntöjä ja osittain purkamassa niitä.

Toisaalta lastentarhanopettajien työn paikantaminen naisten työksi jatkaa ja toistaa kulttuurista kuvaa naishoivaajuudesta.

– Lastentarhanopettajan työ on nykyisin vaativaa ja vastuullista, ja sitä ohjaavat lait, asetukset ja opetus- ja toimintasuunnitelmat. Lastentarhanopettajat joutuvat mukautumaan päiväkotiyhteisön ja yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin ja työelämän muutoksiin, mutta he myös asettuvat vastustamaan niitä. Monet myös turhautuvat työhön, jossa vastuullisuus yhdistyy vaatimattomaan palkkaukseen, Ylitapio-Mäntylä pohtii.

Tutkimuksen aineisto on koottu muistelutyömenetelmän avulla. Aineisto koostuu neljän lastentarhanopettajan ja tutkijan kollektiivisesti tuottamista muisteluista ja keskusteluista, jotka koskevat kasvatuksen arkeen liittyviä ilmiöitä. Muistelutyömenetelmä nähdään tutkimuksessa voimaannuttavana ja työnohjauksellisena tutkimuksellisena lähestymistapana. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää mm. lastentarhanopettajat, muut varhaiskasvatuksen ammattilaiset, lasten vanhemmat sekä muut opettajuudesta kiinnostuneet.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Outi Ylitapio-Mäntylän väitöskirja Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 12. joulukuuta 2009 klo 12.00 Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Anna Raija Nummenmaa Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Päivi Naskali Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Rovaniemeläinen Outi Ylitapio-Mäntylä kirjoitti ylioppilaaksi Korkalovaaran lukiossa Rovaniemellä 1987. Hän on suorittanut lastentarhanopettajatutkinnon Oulun lastentarhanopettajaopistossa vuonna 1991 ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2000 Lapin yliopistossa.

Työurallaan Ylitapio-Mäntylä on toiminut lastentarhanopettajana vuosina 1991–2001 ja sen jälkeen Lapin yliopistossa tutkijana, opettajana ja koulutussuunnittelijana. Tällä hetkellä hän työskentelee kasvatustieteen assistenttina Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän on julkaissut useita artikkeleita sekä ollut yhtenä toimittajana kolmessa teoksessa.

Lisätietoja:
Outi Ylitapio-Mäntylä, p. 040 484 4147, outi.ylitapio-mantyla(at)ulapland.fi

Julkaisun tiedot:
Ylitapio-Mäntylä, Outi: Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2009, 243 s., Acta Universitatis Lapponiensis 171. ISBN 978-952-484-332-4. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. (016) 341 2924, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK