• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Tohtoriohjelmasta väitelleitä
 
Sanna Ruhalahti 5_kuvaaja Amanda Aho.jpg
kuva: Amanda Aho

Väitös: Syväoppiminen digitaalisissa ympäristöissä vaatii tietoisempaa oppimisen suunnittelua, ohjausta ja arviointia

4.4.2019

Oppimisen nk. digiloikka on jatkuva puheenaihe mediassa ja oppilaitoksissa. Pinnallisista digiloikista on kuitenkin aika siirtyä tavoitteellisempaan dialogiseen yhteisölliseen tiedonrakentamiseen, jossa opiskelijat valitsevat työskentelylleen mieluisat digitaaliset ympäristöt. Tradenomi (YAMK) Sanna Ruhalahti kehitti eteenpäin ammatillisen opettajankoulutuksen kontekstissa pedagogista mallia, jossa keskiössä on autenttisen ja dialogisen yhteisöllisen tiedonrakentamisen ohjaaminen digitaalisissa ympäristöissä syväoppimista kohden.

Väitöskirjatutkimuksessa syntyneen DDD (Dialogical, Digital and Deep learning activities) edelleen kehitetyn pedagogisen mallin tavoitteena on auttaa opetuksen suunnittelijoita oppimismuotoilussa ja tämän tueksi on kehitetty suunnittelun kuusi periaatetta, jotka tukevat dialogisen yhteisöllisen syväoppimisen suunnittelua. Tutkimuksessa esitetään praktinen syväoppimisen arvioinnin viitekehys, joka auttaa edelleen arvioimaan syväoppimista osoittavaa osaamista.

— Tämä tarkoittaa käytännössä myös tietoisempaa työskentelyä opiskelijan lähikehityksen eri vyöhykkeillä. Tutkimus osoitti, että syväoppimista tukeva autenttinen ja dialoginen yhteisöllinen tiedonrakentaminen tarjoaa otollisen lähestymisen, kun ammatillista opettajankoulutusta kehitetään digitaalisen oppimisen kontekstissa, Ruhalahti toteaa.

Tutkimus esittää myös, että dialogiosaaminen pitäisi integroida syvemmin ammatillisen opettajankoulutuksen prosesseihin. Näin varmistetaan opettajien osaamiseen kuuluvien tulevaisuuden syvätasoisten dialogitaitojen oppiminen. Tutkimuksen perusteella Ruhalahti ehdottaakin, että oppimisprosessi tulisi suunnitella niin, että siellä ei ole käyttöä kopioidulle ja siirretylle tiedolle, koska digitaalisen aikakauden ajassa tieto, tiedon määrä ja sen käyttö ovat mullistuneet. Tässä suunnittelussa tukena on tutkivan otteen tukeminen ja autenttisten lähtökohtien esille tuominen entistä läpinäkyvämmin.

Ruhalahden mukaan oppimisprosessin alkuun ja loppuvaiheeseen sijoitettava itseopiskelun vaihe (self-paced) auttaa opiskelijaa suuntaamaan kehittymistään syväoppimisen suuntaan. Lisäksi syväoppimista tukevia tehtäviä ja prosesseja tulee suunnitella niin, että ne tukevat syväoppimiseen suuntaavia taitoja osana yhteisöllistä tiedonrakentamista.

Ohjausta tarvitaan myös edelleen, ja opettaja on oman alansa asiantuntija löytämään ne oppimisprosessin kriittisimmät vaiheet. Mutta myös huomioiden oppijayhteisön mahdollistama vertaisohjaus, esim. kokeneempi ohjaa kokemattomampaa sekä opiskelijoiden tieteenalojen osaamisen yhteenkietominen. Oppijayhteisön rooli korostuu myös.

— Syväoppiminen vaatii dialogisen oppijayhteisön lisäksi korkeamman tason ajattelutaitoja. Tärkein edellytys syväoppimiselle digitaalisissa ympäristöissä on oppijayhteisö, joka on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen sekä oppimistilanteen autenttisuudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisöön voidaan tulla hyvin erilaisista lähtö- ja osaamistaustoista, Ruhalahti sanoo.

Tämän lisäksi tarvitaan oppimisprosessin sisällä valmentamista dialogiseen tiedonrakentamiseen eritasoisin dialogisin menetelmin, joista avaintaitoina ovat vertaisuus, symmetria, kuuntelu, tiedusteleminen, omien olettamusten syrjään vetäminen ja säätely sekä synteesien kutominen.

Laadulliseen tutkimukseen osallistui 76 suomalaista ammatillista opettajaopiskelijaa sekä neljätoista kansainvälistä opettajaa ympäri maailmaa.

Väitöstilaisuus:

Tradenomi (YAMK) Sanna Ruhalahden kasvatustieteen väitöskirja “Redesigning a Pedagogical Model for Scaffolding Dialogical, Digital and Deep Learning in Vocational Teacher Education” esitetään Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Castren-salissa perjantaina 12.4. klo 12. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sami Paavola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Heli Ruokamo Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Tietoa väittelijästä:

Tradenomi (YAMK) Sanna Marjatta Ruhalahti (s. 1971) on valmistunut siivousteknikoksi Järvenpään kotitalousopettajaopistosta vuonna 1991 ja edelleen päivittänyt tutkintonsa Turun Ammattikorkeakoulussa restonomiksi (AMK) vuonna 2000. Vuonna 1997 hän valmistui ammatilliseksi opettajaksi Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hän suoritti Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuonna 2008. Hän on työskennellyt HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajankouluttajana vuodesta 2006 ja tätä ennen ammatillisena opettajana sekä kansainvälisyysvastaavana Porin ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Hänen osaamisalueinaan ovat olleet opetuksen ja oppimisen digitalisaatio sekä erityisesti dialogiosaamisen kehittäminen syväsuuntautuneen oppimisen tukena niin kansallisessa kuin kansainvälisessä koulutuskentässä.

Lisätietoja:

Sanna Ruhalahti
sanna.ruhalahti@hamk.fi

Tietoja julkaisusta:

Sanna Ruhalahti: Redesigning a Pedagogical Model for Scaffolding Dialogical, Digital and Deep Learning in Vocational Teacher Education, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 257, ISSN 1796-6310, ISBN 978-952-337-145-3.

Pysyvä osoite elektroniselle väitöskirjalle: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-145-3

LaY/Viestintä/J-EK
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK